Masalle kerrottiin tarina Amsterdamissa äskettäin onnettomuuteen joutuneesta lentokoneesta. Tuttavien tuttava oli odottanut Suomeen syntymäpäiväkutsuille Turkissa asuvaa pariskuntaa. Nainen joutui työesteen takia vaihtamaan suunniteltua lentoa. Mies lensi aikataulun mukaisesti Turkish Airlinesilla eikä saapunut koskaan perille.
Olen aina halunnut uskoa jonkinlaiseen kohtaloon tai korkeampaan voimaan. Käsittääkseni useimmilla ihmisillä kautta historian tuo tarve on liittynyt kuolemanpelkoon. Uskomalla johonkin suurempaan voimaan voi pitää yllä toivetta ettei hukkaan heitetty turhauttava elämä ole viimeinen mahdollisuus vaan vielä joskus saa yrittää uudelleen. Itse en ole koskaan eritysemmin viehättynyt ajatuksesta elää ikuisesti henkimaailmassa. En halua leijailla tuhansia vuosia kädettömänä ja jalattomana jossain keinomaailmassa raukean onnellisena ja jutella henkeviä. Sori vaan uskovaiset muttei ole oikein mun juttuni.
Kysymys ei todellakaan ole siitä ettenkö pitäisi näkymättömiä asioita mahdollisina. Etenkin nuorena pohdin paljon tuon maailman olemassaoloa. Yhtenä päivänä sanoin itsekseni että jos Jumala todella on olemassa niin mikset samantien tee jotain temppua todistaaksesi sen. Muutaman sekunnin kuluttua videonauhurini käynnistyi ja ryhtyi kelaamaan itsestään. Eräs yö kauan sitten miettiessäni samoja asioita näin valtavan ukonilman ja taivaan täydeltä salamia. Kukaan muu ei sitä havainnut. Siitä huolimatta minusta ei koskaan tullut ns. uskovaista.
Jumala voi hyvinkin olla olemassa. Siitä huolimatta en halua palvoa ketään tai mitään olentoa, joka ei suojele heikompiaan. Maailma on täynnä massamurhia, kuolevia lapsia, kidutuksia, luonnonkatastrofeja ja Tean kaltaisia artisteja. Ihmiskohtalot ja kärsimyksen määrä arvotaan täysin satunnaisesti riippuen millä tuulella siitä vastaava Yliolento on sattunut heräämään. Ja jos samalla menee kokonainen kaupunki niin menköön. Nehän on yleensä siellä jossain kaukana kehitysmaissa ja pakania muutenkin. No ehkäpä se hyvittää taas kaiken että pääsee leijumaan jonnekin painottomaan tilaan miljoonaksi vuodeksi.
Mystiikka on silti aina kiehtonut tätiänne. Yleensä jotain isompaa ratkaisua tehdessäni pyydän jonkinlaista merkkiä tai vihjettä joltain jostain. Oli tuo "joku" sitten esimerkiksi oma alitajuntani tai henkiolento. En juuri koskaan tee ratkaisua järjen ja logiikan kautta. Jostain kumman syystä viime vuosien paras neuvonantajani on ollut Sonyn valmistama polttava dvd-asema. Jo alusta alkaen se käyttäytyi oudolla tavalla. Lopulta aloin keskustelemaan sen kanssa pyytäen polton ohella pikku vinkkejä. Reilu vuosi sitten ennen lähtöäni Marokkoon se varoitti minua tulevista vaaroista. Poltto pysähtyi täysin tiettyyn prosenttilukuun. Ajattelin että se tarkoittaisi mahdollisesti päivämäärää jolloin tapahtuisi jotain merkittävää. Kirjoitin sen muistiin. Lopulta pitkän pysähdyksen jälkeen Sony poltti levynsä loppuun. Varoitin itseäni etukäteen tuosta päivästä. Sattumalta juuri kyseisenä päivänä jouduin elämäni suurimpaan vaaratilanteeseen. Olisin hyvin saattanut menettää henkeni.
Olen tuntenut itseni parin viime kuukauden ajan mystisen väsyneeksi. Tässä vaiheessa ajattelen että kysymyksessä ei voi olla enää pelkkä apatia ja alakulo vaan taustalla voi olla myös mukana joku fyysinen sairaus. Eilen Sony hajosi lopullisesti. Yritän ensi viikolla hankkia uuden polttimen. Mietin nyt ainoastaan katoanko minä Sonyn mukana vai saanko ainoastaan uuden ja korvaavan palan johonkin rikkimenneeseen. Miten olisi uudet kasvot ja uusi elämä? Pitäkää hyvää huolta polttimestanne.
