Iso veli ja vielä isompi sisko

Masa ei oikein tiedä mitä pitäisi sanoa. Pari viime kuukautta Masan elämästä ovat olleet aika erikoisia ja kuluttavia. Kaukana tuntuvat olevan ne ajat jolloin Masa oli vielä Masa. Tässä välissä on tapahtunut jotain, mutta jätän analyysien tekemisen niille jotka siihen pystyvät. Sitä odotellessa kerron teille asioista.

Masan ties kuinka mones paluu Marokkoon ei ollut kaikin puolin onnistunut. Itse tehdyistä tyhmyyksistä voi tietysti syyttää vain ja ainoastaan itseään. Sen jopa Masa ymmärtää hyvin. Masa vaan ei oikein enää ymmärrä maailmaa ja sen ihmisiä. Vielä muutama vuosi sitten välittömyydellään ja värikkyydellään hurmannut Agadir on pikku hiljaa muuttunut tylsäksi ja laskelmoivaksi. Osittain tästä kaikesta saamme syyttää jälleen kerran terrorismia.

Marokossa ja erityisesti Agadirissa terroritekojen uhka on olemassa. Masa ei kiistä tuota tosiasiaa. Köyhälle maalle elintärkeän turismin turvaaminen on iso ja ymmärrettävä asia. Kyse on kuitenkin myös paljon muusta. Kun varallisuus ja valta on harvojen käsissä, ei ole ihme että jokainen uhka halutaan käyttää oman aseman varmistamiseen. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa paikalliset ihmiset valitsevat pysytellä kauempana turisteista, jotteivät herätä kiusallista huomiota ja joudu poliisin hampaisiin. Turistit ja paikalliset voivat kyllä ystävystyä, kunhan tilanne näyttää luonnolliselta. Suuret erot iässä tai varallisuudessa tarkoittavat että jossain tapahtuu jotain hämärää. Rahan uskotaan vaihtavan omistajaa jolloin kaikki muutkin haluavat päästä jaolle. Niinpä sekä turistit että paikalliset ymmärtävät pysytellä kaukana toisistaan. Lopulta elämmekin aivan superturvallisessa maailmassa. Onneksi turvallisuuden ylläpitöön tarvitsemmekin lakimiesten, poliisien ja muiden virkapukuisten körmyniskojen tuhatpäistä armeijaa. Miten ikinä pärjäisimmekään ilman heitä?

Kotiin palatessa nahkatakkinen karju vaihtuu permanentattuun virastotätiin. Suomalaiselle yhteiskunnalle terroristi on luuseripummi, joka ei tuota valtion kassaan rahaa. Virastotäti tahtoo tietää miksi tililläsi on kaksi kymppiä rahaa. Ehkäpä olet saanut sen kaveriltasi joka salaa rahoittaa elämääsi? Ehkäpä joku nuori kaunis poika käy kerran viikossa salaa hipelöimässä ryppyistä kaulaasi ja on valmis siitä jopa vähän maksamaan. Jossain on joku joka ei ole ollut ahkera. Se on maksanut valtiolle tähän mennessä ainakin 2500 euroa. Jätämme tästä asiasta selvityspyynnön, jonka ratkaisemiseen tarvitsemme Eija-Kaarinan ammattiosaamista. Onneksi Masalla on Virallinen Sairasloma, jota ei estä mikään.

Masa aikoo vielä rikastua. Yhdistämällä marokkolainen poliisidiktatuuri ja suomalainen kelakulttuuri saadaan aikaan yli-inhimillinen valvontakoneisto. Edes vanhassa kunnon DDR:ssä ei tuollaisesta osattu edes uneksia. Se mitä setä ei saa suoraan taskusta palautuu tädille, joka näpyttelee sosiaaliturvatunnuksesi koneelle. Patenttia hakenut Masa viettää loppuelämänsä trooppisella saarella satapäisen poikahaareminsa kanssa.

Tällä kertaa Masa ei antanut uuden vuoden lupauksia. Voin kyllä hyvin kuvitella mitä erilaiset ihmiset olivat toivoneet minun lupaavan. Äitini olisi halunnut minun lupaavan että olen tänä vuonna erityisen varovainen. Isäni ehkä haluaisi että yrittäisin olla loogisempi. Kela haluaisi minun yrittävän elättää itseni. Ystäväni haluaisivat minun yrittävän juoda enemmän kuohuviiniä oksentelematta. Itse ehkä haluaisin luvata yrittää olevani parempi ihminen ja tekeväni enemmän oikeita kuin vääriä asioita. Mutta aina ei saa mitä haluaa.