E-EPA

Masa on tehnyt itsestään koekaniinin. Tai ehkäpä koelaiskiainen voisi olla tapauksessani lähempänä totuutta. Tätinne on syönyt nyt kolmen viikon ajan Tolosen E-EPA pillereitä, joita tuo ristiriitainen ukkeli myy hyvin tehokkaalla ja aggressiivisella mainonnalla. Ei ole olemassa mitään sairautta tai ongelmaa, jota Tolonen ei väitä pystyvänsä kalaöljytableteillaan parantamaan. Fyysisten sairauksien lisäksi Tolosen pillereitä popsimalla jopa Masannus paranee. Viiden vuoden kuluttua maailmassa ei ole sairaita ihmisiä. Ihan tiedoksi.

Tätinne on jo suunnittellut mitä tulee tekemään uudella elämällään. Jos tehostan E-EPAn vaikutusta karosiinilla ja antioksidanteilla (yllättäen nekin Tolosen tallissa valmistettuja) niin elimistöni puhdistuu ja aivotoiminta vilkastuu. Pystyn jopa keskittymään asioihin ja ehkä jonain päivänä pystyn jopa tekemään työtä. Yhteiskunta hyötyy kymmeniä tuhansia euroja kun lopultakin elätän itseni. Koska E-EPA parantaa kaiken, myöskin vinoutunut seksuaalisuuteni korjautuu. Kolmen vuoden kuluttua löydän keilahallista tuulipukuisen Kaisan ja loppu on historiaa. Täytämme lottokuponkeja yhdessä vuoteen 2042 asti.

Kolmen viikon pillerikuurin jälkeen olo tuntuu yllättävän samanlaiselta. Lattialla lojuvat kirjekuoret ja karkkipaperit odottavat yhä kerääjäänsä. Päässä kiertelevät ajatukset eivät vielä tunnu kovin positiivisilta. Onneksi Tolonen lupaili että kuukauden kuluttua homma kääntyy. Ensi viikolla tähän aikaan siis leivon pullaa kuudelta aamulla ja pesen naapureiden ikkunat heti perään. Nyt voi vielä viikon ajan ottaa löysästi ja rentotua. Ensi viikolla sitten hihat heilumaan.

Mutta kuka teistä osaa kuvitella Masan terveenä ja optimistisena? Luulisin että ystäväni soittaisivat ambulanssin jos selaimeni sivuhistoriasta löytyisi www.mol.fi tai olisin kirjoittautunut viidelle eri työväenopiston kurssille. Masa joka harrastaa elokuvia ja seisoo markettien edessä keräämässä rahaa Punaiselle Ristille? Masa jonka huoneesta kuuluu jatkuva pölynimurin ja sähköporan ääni. Uusia tauluja, verhoja ja pikkuesineitä. Ei aikaa netissä roikkumiseen. Kun sitten joskus saatte aktiivisen Masan kiinni raskaan työviikon jälkeen, mitä sanoisitte muuttuneista ajatuksistani? Kaikki järjestyy. Yrittänyttä ei laiteta. Positiivisuus kannattaa. Ikä on vain numeroita. Työnteko palkitsee. E-EPA pelastaa.

Seuraavan viikon Masa omistaa vanhan elämänsä juhlistamiseen. Kohta on takana vuosikausien laiska ja vetelä aika, jolloin ei tapahtunut juuri mitään yhteiskunnalle hyödyllistä. Aika jolloin Masa ei muistanut juuri mitään kun ei tuntunut olevan mitään muistettavaa. Katsoessani ikkunasta ulos huhtikuista vesisadetta tiedän että viikon kuluttua silmieni verkkokalvoihin heijastuu kirkkaampia ja kauniimpia värejä. Juoksen vesisateessa hieroen vesipisaroita kasvoihini. Halailen vastaantulevia ihmisiä. Mutta nyt vielä ei ole sen aika.

Ajattelin olla viikon ajan surullinen. Puhua kuolemasta ja yksinäisyydestä. Samalla tietäen että tuo katkeransuloinen ajanjakso on kohta takanapäin. Tyhjänpäiväinen notkuminen julkisilla paikoilla vaihtuu tehokkaaseen vesijuoksuun ja golfiin. Purjehdusta unohtamatta. Tänään ajattelin käyttää ehkä viimeisen tilaisuuteni sanoa että elämä on pelottavaa ja epäreilua paskaa, joka loppuu melkein heti kohta kun se on alkanut. Tänään ei vielä tarvitse olla positiivinen. Sinä et sitäpaitsi ole kaunis etkä erityisen mukavakaan. Koko kesän sataa. Katsotaan jääkiekkoa ja syödään maksalaatikkoa. Äänestetään kokoomusta. Ollaan siistejä ja pidetään huoli vain omista asioistamme.

Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneista negatiivisista vuosista ja yhteisestä kärsimyksestämme. Ehkä jo seuraava blogini on täysin erilainen. Pelkään pahoin että saatan miettiä jopa asioita, joiden kautta elämämme laatu paranee hieman. En ole ihan varma vajoanko ihan niin alas, mutta E-EPAn tehoa ei pidä koskaan aliarvioida.