Täytän vihdoinkin

Tänään olin tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa. Se olikin todella vaikuttava palvelus. Ruotsalainen Olaus Petri-kuoro lauloi gregoriaanisia kirkkosävelmiä. Palvelus kestikin 1 1/2 tuntia. Olisi saanut kestää kauemminkin.
Sen jälkeen olin teellä Aboa vetus et novassa. Ihanaa karpaloleivosta, jonka päälle vaniljakastiketta. En ollut yksin. Sekin oli mukavaa.
Puolittaisessa sumussa kävelin sitten kotiin ja jatkoin niitä toimia, joita olen jo vuosia suunnitellut: kirjoitin kummitädilleni Australiaan kirjeen; tein sukukaavion äitini serkulle. Ainakin nämä saan omaltatunnoltani. Huomenna käyn postissa postittamassa nämä - samoin disketin, jonka olen luvannut sisarelleni Amélielle.

Keskusteluni anbytarforumilla ei oikein ottanut tulta. Toivottavasti kuitenkin jotain selviää...