Tänään pyöräilin melkoisessa kiireessä Kupittaan puistosta kauppaan ruokaostoksille. Halusin nimittäin ehtiä kuudeksi tuomiokirkon iltakirkkoon. Matkalla korissa ollut pyörän pumppu oli ilmeisesti jossain vaiheessa sujahtanut jostain korin väliköstä ulos ja pudonnut tielle. En ollut kuullut mitään - ehkä mm. pyöräkypäräni takia. Niinpä onnellisen tietämättömänä menin kauppaan ja vasta tullessani kaupasta huomasin, että korissa ei enää ollut pumppua. Olin vähän harmissani, sillä olin ostanut juuri myös pyörääni uuden turvalukon edellisen, rikkoutuneen tilalle. Ajattelin, että tämäkin vielä. Päätin kuitenkin etsiä pumppua. Niinpä pyöräilin tarkasti samaa reittiä takaisin. Tullessani Kupittaan puistolle ajattelin jo, että peli oli pelasttu - kun näin ojan reunalla jotain valkoista ja siinähän pumppuni oli! Olinpa iloinen ja huojentunut. Kiitin Jumalaa tästä sallimuksesta.
Kuinka paljon arvokkaampia me ihmiset olemme kuin yksi pyörän pumppu. Jumalan ilo on varmasti käsittämätön jokaisesta ihmisestä, joka löytää Hänen rakkautensa ja siten takaisin Jumalan luo.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!
2 kommenttia
puppeliassi
12.7.2014 21:09
Eiköhän ollut tuurista kyse eikä jonkin korkeamman voiman väliintulosta, koska toki varmasti olisi voinut tehdä niin ettei pyöränpumppu olisi ollenkaan tippunut, paitsi jos tahtoo kiitoksia, mikä kertoo taas ettei taida olla ihan pyytentöntä, tosin olihan kreikkalaisilla jumalillakin omia paheitaan. Oikeasti jos nyt lähdet siitä että jumalan takia löysit sen niin miksei sitten äiti joka rukoilee kadonneen lapsensa löytyvän terveenä kotiin löytyykin raiskattuna ja kidutettuna kuoliaaksi jostain ojasta, vähän valikoiva on jos ei auttanut lasta mutta sitten jonkun pyöränpumpun auttoi löytämään vaikka sekin oli jumalan vika että tippui koska jumala on kaikkivaltias sinun mielestäsi :D
Eiköhän oikeasti ihmisillä käy joskus tuuri vaikkei olisi uskovakaan tai ei olisi edes kuullut mistään jumalista eikä että olisi jonkun korkeamman voiman tulosta, nyt on kuitenkin 2000 luku ja vieläkään ikävä kyllä kaikki eivät asiaa tajua.
Ja jos jumala määrää kaiken niin eihän itse voi olla vastuussa mistään, hullua minusta...
martin
13.7.2014 21:07
Puppeliassi. Se mitä sanot, tarkoittaa, että tiedät Jumalaa paremmin oikean ja väärän sekä niiden seuraukset. Huomaa, että pahuutta on ihmisissä, eikä pahuus ole Jumalasta.
Mikään ei ole sattumaa, vaan kaikki on viime kädessä Jumalan ylläpidon ja sallimuksen varassa. Ihminen on vastuussa teoistaan, sillä hän niitä tekoja tekee. Jumala ei määrää mitään, vaan hän on siinä rakkaudessa, jota osoitamme. Hän vaikuttaa rakkaudessa, mutta ei määrää sitä tapahtuvaksi.