Jumalan henki liikkui vetten päällä

Olin eilen jälleen piqueniquella rakkaani kanssa. Pyöräilimme keskipäivän kuumuudessa ja valontäyteydessä kohti Ruissaloa. Siellä suunnistimme rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Kun olimme syöneet eväämme, alkoi tihkua. Pian sade yltyi täyteen raivoonsa. Pyöräillessämme kiiren vilkkaa pois kastuimme aivan läpikotaisin. Likomärkinä astuimme sisään (sen jälkeen, kun pyörän jalkaimeen tarttuneet kengännauhani oli irroitettu!) sateensuojaan Honkapirttiin. Siellä joimme kuumaa teetä ja itseltämme vielä jäänyttä kahvia. Loppumatka sujuikin sitten auringonpaisteessa - kotiin tullessamme olimme jo kuivia.
Kotoa suunnistimme heti uimahallille. Rakkaalle se oli ensi visiitti tähän instituutioon: saunaparlamenttikeskustelut hämmästyttivät häntä...