"Ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin." Room. 1:23.
Tästä tulee mieleen - egyptologihan olen - muinaisen Egyptin eläinkultti. Kolmannessa Mooseksenkirjassa viitataan myös kanaanilaisiin. Tässä suhteessa kyse on juuri kulttuurisesta erottautumisesta. Nykyaikana voisi kysyä, mihin katoaviin kuviin olemme vaihtaneet katoamattoman?
"Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista, mikä ei sovi." Room. 1:28.
Tässä selvästi jatketaan edellisestä johtuvaa ajatusta. Mille antaa arvon ja mille ei, on keskeinen kysymys. Mikäli antaa arvon Jumalalle, ei kunnioita tai palvele luotua. Ilmeisesti merkki Luojan vaihtamisesta luotuun on oman ruumiin käyttäminen arvottoman välineenä.
Arvoton on hedelmätöntä (vailla rakkautta ja sen hedelmää) ja se on katoavaisia kuvia (nämä kuvat ovat mielihalujemme kuvia).
Näin Paavali kuvaa vaihtamista ja sen tuomaa häpeää esimerkillä, jossa juuri niin tapahtuu. Itse esimerkki ei koske aitoa homoseksuaalisuutta eikä homoseksuaalisuus ole siinä edes oleellinen seikka, vaan juuri Luojan arvottamistamme luodun sijaan.
Luojaa arvottaa ainoaksi Herraksi uupumatta hyvän tekemistä etsimällä.
