Kesälämpöjen saapuminen on vilkastuttanut lopultakin myös rantaelämän. Kuten tunnettua, Masa on pahimmanlaatuinen rantakyylä, jonka elämäntehtävänä tuntuu olevan ihmisten tarkkailu ja tuijottelu. Kesäisin osa suomalaisista tuntuu rentoutuvan ja vapautuvan, kun taas toinen osa ehkä hämmentyy entisestään nähdessään talvella hieman peitossa olevia asioita.
Pari päivää sitten Kivenlahden rannassa vietti iltapäiväänsä joukko koululaisia. Mukana oli puolisen tusinaa poikaa ja pari erittäin varhaiskypsän oloista tyttöä. Toisella näistä oli hieman rivot jutut, joka toinen lause sisälsi pojille jonkinlaisen seksuaalisen kuittauksen. Sattumalta siinä sitten meni ohi uimalaituria kohti maailman espoolaisimman näköinen keski-ikäinen täti hienossa uudessa kampauksessaan. Tyttö oli juuri esittelemässä bikiniensä yläosaa pojille tyyliin "Ootteko pojat nähneet ikinä näin isoja tissejä?". Tästä täti pahoitti mielensä ja sanoi: "Lapset, lapset. Eikö teillä ole mielessä mitään muuta?" Tyttö vastasi "Ei oo". Täti meni happaman oloisena veteen ja huusi perään "Menkää sitten Itä-Helsinkiin".
Eikö olekin kamalaa että kaiken maailman roskaväki tulee vehkeet tanassa valtaamaan Saulin ja Tanjan pikku pyhätön? Mitäköhän Riitta Uosukainen tuohonkin sanoisi jos heräisi henkisestä koomastaan? Ja kun kysymys on vielä lapsista, noista pienistä ruiskukan värisistä taimista, joiden tulisi telmiä viattomina ja iloisina Cap Horneissaan isukin uudessa purjeveneessä. Espoon kirkossa ollaan ennenkin vihitty pareja ilman että sitä Keravalta tullaan pilaamaan.
Hyvä ystäväni näki asian hieman eri valossa kuin minä. Hänen mielestään jonkun täytyy kertoa tuolle tytölle ettei murrosikäisen ole turvallista pomppia kiimaisena puhuen tuhmia julkisesti. Jäin miettimään tuota. Maailma on täynnä aikuisia miehiä ja naisia, jotka juoksussa olevan kissan tavoin mouruavat omaa viisuansa. Kukaan vaan ei erityisemmin jaksa huomata. Miksi sitten nuorten tyttöjen tulee varoa raiskaajia ja jo vähän yli parikymppiset naiset voivat kävellä vaikka alasti ilman että tarvitsee pelätä pensaasta loikkaavaa pervoa?
Jopa niin staattisessa ja flegmaattisessa ympäristössä kuin Espoossa joutuu huomaamaan että ihminen on seksuaalisuutensa kautta ikuisesti se sama eläin kuin kivikaudellakin. Niihin aikoihin suvun jatkaminen alkoi heti kun siihen tarvittavat välineet olivat kehittyneet. Ja koska ihmisen elinaika oli lyhyt, päättyi myös seksuaalisesti aktiivinen kausi paljon nykyistä aiemmin. Ehkäpä tuo kaikki on meillä yhä geeneissä? Samalla tapaa kuin vaikkapa eläimillä, jotka osaavat rakentaa pesänsä ilman että kukaan niitä siihen opettaa.
Miltäpä tuo kaikki näyttäisi jos sitä voisi katsoa ulkopuolisena vaikkapa avaruusolennon silmin? Ja jos ihmisen lisääntyminen tapahtuisi vaikkapa suomalaisittain sauvakävelemällä? Kertoisin ufo päällikölleni varmaan että ihmiset haluaisivat sauvakävellä koko ajan ja että ne ajattelevat tuota harrastusta unissaankin. Silti ihmiset ovat rakentaneet hyvin vaikeaselkoisen "kuka saa sauvakävellä missä milloin ja kenen kanssa" säädöstön jonka rikkomisesta voi jopa menettää henkensä. Kertoisin että yllättävän moni haluaisi sauvakävellä kävelyuransa alkupuolella olevien kanssa, mutta sitä ei pidetä yleisesti sopivana. Viisaat profeetat kun ovat sienihöyryissään keksineet että sauvakävely on niin merkittävä asia että jokainen kävely jättää psyykeen lähtemättömän jäljen. Sen sijaan tottuneiden ja kokeneitten sauvakävelijöiden kuntoa pidetään yllä keinotekoisesti Sauvagra- tableteilla joita salakuljetetaan Venäjältä. Silti he saavat suorittaa kävelynsä yleensä yksin.
Masakaan ei ole ihan niin tyhmä, että sivuuttaa kokonaan tunnepuolen seksuaalisuudessa. Silti olemmeko valmiit myöntämään mistä hommassa pohjimmiltaan on kysymys? Vaikka rakastaisin sinua kuinka paljon tahansa, en menisi kanssasi sänkyyn ellen tuntisi halua rakastella kanssasi. Ainakin itse olen turhautunut siihen ettei seksistä voi enää puhua seksinä. Eikä himosta himona. Täytyy ensin lukea vähintään parituhatsivuinen opaskirja jotta tietää kenen nuppi menee sekaisin siitä että hormoonit hyrräävät. Olisiko niin mahdotonta myöntää että meissä jokaisessa on myös villi, kahlitsematon puoli jota ei saa kokonaan kesytettyä? Miksi varsinkin meidän miesten pitää joutua tuntemaan olevansa bimbo luolamies, jos tunnustaa kaipaavansa seksiä koska se yksinkertaisesti on niin valtavan kivaa. Ja että sitä mieluiten harrastaa kauniin kumppanin kanssa. Ilman että siihen aina tarvitsee hakea syvempiä tunteita.
Traagisinta seksissä on mielestäni se että niin monen täytyy elää sitä ilman. Kyse on kuitenkin ihmiselämän perusjutuista ja kokonaan ilman oleminen ei omasta näkökulmastani ainakaan olisi enää täyttä elämää. Jos mietin omia aikuiseen ikään ehtineitä kavereitani, lähes kaikki tuntuvat elävän ilman seksuaalista suhdetta. Useimmat heistä tuntevat etteivät enää kelpaa ulkoisesti kun niin moni on kiinnostunut ainoastaan nuorisosta, joten he eivät kovin usein edes uskalla yrittää. Monella heistä on valtava läheisyyden kaipuu, joka ei lievene harrastuksilla tai tavallisilla ystävyyssuhteilla.
Masa ainoastaan esittäisi nöyrän toivomuksen että elämästä ei ihan väkisin yritettäisi tehdä liian monimutkaista. Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita seksistä, miksi syyllistää heitä siitä? Vastaavasti miksi syyllistää aikuisia siitä, että kovin moni heistä tuntuu pitävän lapsia/nuoria seksuaalisesti kiinnostavina? Kysymys on kuitenkin haluista eikä teoista. En oikein pidä siitä ajatuksesta että omia tunteita ja tarpeita pitäisi ryhtyä salailemaan jottei joutuisi yleisen ajatuspoliisin uhriksi. Edelleen pitäisi olla poliittisesti korrektia saada sanoa että pelkää vanhenemista. Homomiehen pitäisi saada itkeä sitä, ettei enää kelpaa edes ikäisilleen ilman pinnalliseksi leimaamista. Tulisi saada sanoa ääneen että pelkää yksinäisyyttä, vanhenemista ja kuolemaa. Tai että kaipaa takaisin menneeseen. Jostain syystä urhean leikkiminen on jo pitkään ollut in. Masa lupaa olla nyt ja jatkossakin out.
