Tervetuloa Masan pienimuotoiseen kesän lopettajaisjuhlaan. Olette varmaan huomanneet että vuoden 2008 kesä on Suomessa jo ohi. Mutta onneksi voimme olla hyvillä mielin. Saimmehan nauttia lämmöstä aika monta päivää. Kyllä viikon tai parin auringonpaisteella jaksaa ihan hyvin sinnitellä sen 8 kk joka väkisinkin menee uuden kesän odotteluun.
Minusta tuntuu että kaikki vieraat eivät olekaan aiemmin tavanneet toisiaan. Saanko esitellä hieman väsyneen oloisen pehmokissani, jonka nimeä en tällä hetkellä satu muistamaan. Mutta epäilen että hän ei itsekään muista sitä. Toinen kutsuvieraani on pieni ruskea apina, joka myöskin on nähnyt parempia päiviä. Kovia poikia puhumaan ovat ja juovat yllättävän paljon teetä ottaen huomioon etten ole ikinä nähnyt nesteen tulevan ulos mistään.
Mitäpä tämän vuoden kesästä jäi mieleen? Ainakin tämä kylä oli heinäkuun ajan aivan autio. Ilmeisesti suuri osa suomalaisista yhä vieläkin menee keskikesällä maalle mummolaan tai syrjäseudun mökilleen. Ja sään ollessa harmaa ja viileä eivät kotiin jääneet paljoa liikkuneet ulkona. Joten tunsin itseni monta kertaa eläväksi ruumiiksi kun vaeltelin ympäriinsä nähden tuskin kenenkään tulevan vastaan.
Ainahan tietysti on tuo itäinen naapurikaupunkimme, joka omasta mielestään on jonkinlainen metropoli. Helsingin keskustassa liikkuu paljon ihmisiä joka hetki, mutta se ei oikein ole paikka jossa Masa viihtyy. Ollakseen iso kaupunki Helsinki tuntuu yllättävän ennalta-arvattavalta. Varmaan osittain syynä on jäämerellinen ilmastomme, joka on hidastanut eurooppalaisen katukulttuurin syntymistä. Mutta on liian hyvä tekosyy aina syyttää olosuhteita. Kyse on lopulta ihmisistä itsestään, kansanluonteesta ja halusta olla erottumatta joukosta. Pelkästään nostamalla terassien määrää ja lisäämällä lämpölamppuja syksyn tullessa ei vielä tehdä paljoakaan.
Omasta kesästäni jäi mieleen aivan mieletön väsymys ja vuosi vuodelta pahenevat allergiaoireet. Yleensä kai ihmisten allergiat vähenevät kun ikää tulee lisää, itselläni tuo on mennyt päinvastaiseen suuntaan. Syömällä lääkkeitä oireet kyllä helpottavat, mutta sitten on vielä väsyneempi. Paras ratkaisu olisi pysyä koko kesä poissa Suomesta, mutta siihen ei allekirjoittaneella toistaiseksi ole varaa. Otan
lahjoituksena vastaan pienikokoisen käyttämättömänä lojuvan kaupunkiasunnon missä tahansa Välimeren alueella.
Kesän lopettaminen ei oikein inspiroi kirjoittamaan, joten jätän tällä kertaa tyypilliset masa-viisastelut ja samat vanhat sarkasmit pöytälaatikkoon odottamaan vuoroaan. Apinani ja kissani haluavat toivottaa teille hyvää alkanutta syksyä ja hauskaa kesän 2009 odotusta!
