Kesä on jälleen kerran loppunut ennenkuin se ehti edes kunnolla alkaa. Mustien korppien ja varisten loputtomat parvet ovat kerääntyneet puhelinlangoille ja kun Masa aamuisin uskaltaa raottaa hieman pölyyntyneitä verhojaan niin suuret verenhimoiset silmät tuijottavat suoraan kohti omiani ikkunalasin toiselta puolen. Ei makeaa mahan täydeltä. Joka hyödytön on sen ei pidä myöskään iloitseman. Ei se pakkanen tapa sitä joka työtä tekee.
Vaaleanpunainen homoreppu ja naaman puoliksi peittävä rantahattu on tungettu kaappiin. Kesäinen lonkero on vaihtunut puoliksi lämpimään raanaveteen. Masasta on tulossa pimeiksi ja sateisiksi kuukausiksi taas tylsä ja tavallinen. Kukaan ei edes muista missä Masa oli ja mitä se teki. Ainoastaan Kelan niskaan tatuoima sarjanumero muistaa. Kaiser Soze.
Vielä vähän aikaa sitten Masa tapasi ihmisen joka melkein muisti. Bussista astui ulos mummo joka huusi iloisesti "Toiniiii!!1" Kun huutelu ei loppunut niin Masa kääntyi ja näki 70+ mummon heiluttelevan kättänsä tervehdykseksi. "Toini?" Ketään muuta ei ollut tulilinjalla. Masa sanoi apaattisena "En oo Toini", johon mummo "Ai ei oo Toini?" epäuskoisen näköisenä. Ihmettelen vaan että onko Toineilla yleensä ilkeästi esiin puskeva parransänki, pinkki rantareppu ja kiimainen tuijotus. Sanottakoon se nyt vielä kerran kaikille: Ei ole Toini.
Masa on myös Paris Hilton. Eräs ystäväni ei suostu uskomaan että Masa ei ole tyhmä blondi jolla ei ole pinnallisuutensa lisäksi mitään annettavaa kenellekään. Kaiken lisäksi Masa on Kelan sairaspäivärahoineen aivan satumaisen rikas. Kaverini itse on Lindsay Lohan joka on kuulemma ihan uskottava ja suht lahjakaskin laulajanäyttelijä. Paris taas kuulemma ei saa levyjänsä kaupaksi eikä osaa näytellä. Lindsay on muka lahjakas mutta haistelee vehnäjauhoja rehabin vessassa kun muut aineet on lukkojen takana.
Todella moni tuntuu olevan vakuuttunut kuinka loputtoman tyhmä ihminen Paris Hilton on. Hämmentävää siinä on se kuinka helposti taitava manipuloija pystyy käyttämään median luomia mielikuvia hyväkseen. Yllättävän moni haluaa viimeiseen saakka uskoa että lopulta on jostain löytynyt ihminen joka oikeasti ei tajua että sille nauretaan joka puolella maailmaa. On terapeuttista saada uskoa siihen että satumaisen rikkaat ovat tyhmiä ja onnettomia. Parisista lukiessaan Gunilla voi huokaista helpotuksesta. Vaikka hiivasieni on levinnyt jo aivoihin asti, mies karannut naapurin tädin matkaan ja jättänyt taakseen vain erääntyviä laskuja, ei hänellä varmaankaan mene yhtä huonosti kuin Parisilla.
Kaukana nuoruudessani eräs silloinen kaverini heitti: "Masa, et sä tyhmä ole mutta sä vaan et jaksa ajatella". Niinpä. Minkä takia jaksaisi ajatella asioita kun niitä ajattelemalla huomaa vain oman riittämättömyytensä? Eräs nykyisistä ystävistäni taas sanoi pari päivää sitten että elämän tarkoitus on kuoleminen. Oli suunnitelma tai ajatus mikä tahansa niin ennen pitkää se kuitenkin tuhoutuu ja edessä on kuolema. Tuosta Masa voisi jatkaa ja sanoa että ehkä on parempi olla ajattelematta liikoja. Eri asia kuka siihen sitten pystyy. Negatiivisten ajatusten ketju katkeaa vain ihan pienellä lobotomialla. Jos silläkään.
Suomi on ilmeisesti saanut uusia sankareita. Olin kuulevinani Jaana Pelkosen tai yllättävän paljon Jaana Pelkosta kuunnelleen naisen hehkuttavan televisiossa "Tää on ihan uskomatonta". Kysymyksessä oli joku tanssikilpailu. Suomalainen on taas voittanut jotain! Voiko tätä iloa jatkua enää kauempaa? Olemmeko me lopulta jossain yhtä hyviä kuin kaikki muutkin? Ehkäpä jonain päivänä jopa Paris Hilton haluaa tulla Suomeen ostoksille, varsinkin jos suomalainen voittaa keihäskultaa. Yhtään liioittelematta voittihan Suomi jo yhden kultamitalin tässä viikolla kun ilotulituksen S/M kilpailtiin Helsingissä. Mihin tämä voittokulku vielä johtaakaan.
