Mopsi's

Palkka tuli ja opintolainakin. huoh.

Ajoin ruuhka-aikaan noksun kanssa suvereenisti vilkkaassa risteyksessä päin punaista. 5. kerta kun tässä parin vuoden sisällä ajan päin punaista. enkä tarkoita vanhoja vihreitä, vaan ihan vaan noteeraamatta risteyksen valoa. nyt kyllä kuului joku tööttäys jostain, joka vei huomion sekunniksi pois valoista, mutta kyllä ne reilusti olivat punaisella muutenkin :S

sählään vaan ja nyt valitettavasti huomaan sen, kun ah niin rakas poikaystäväni siitä jaksaa muistuttaa. kävin kaupassakin hakemassa varta vasten oliiveja ja gluteenittomia jauhoja. unohdin kummatkin... :S

otan oikeudekseni olla sählä. piste. vaikka henki menisi (ja ehkä meneekin :D).

maksoin sitten laskuja pois luottokortilla, joka sekin juuri pikimmiten maxed out.

palkkani kiitos.

hmm, varmaan OIKEESTI eka kerta, ku on sillee rahat LOPPU. ei ees sitä luottokorttia, ku pakko maksaa noi laskut ettei tuu mitää sanktioita. hiton sähkölaskukin on vuokranantajan nimissä, menee karhut sille :D

no, palkan pitäis tulla. opintolainaeräkin sais tulla.

pahinta täs on siis se yllätys, ettei rahaa ollutkaan kun piti olla. olin henkisesti valmistautunut maksaa vaikka mitä. nyt stressaa moni lasku ja muu maksu kerralla, ku olin tähä niitä kasannu...
___

porkkana, paprika ja sipuli...ei riitä, ehkä oliiveja ja marinoituja valkosipulinkynsiä joukkoon. mausteetkin olivat oudosti puuttumassa reseptistä...ainakin basilikaa ja oreganoa...ehkä vähän rakuunaakin, se on kiva. mustapippuri ny on given...

...ja rokkarille, ei oo kato vaivaa ku kerrankin on joku jolle jotain tehdä...itelle ei viitti leipoo, ku sitte olis 100 kg lisää painoa kk päästä :S

hmm, palkka jäänyt saapumatta perjantaina. kiva.

___

edit: sain sentään palkanlaskijan kiinni. samalla tajusin, että oon tehnyt tota sivutoimista duunia 6. luokalta asti, tosin tehtävänkuva vähän muuttunut. yli puolet elämästäni samas duunis. kuinka moni 25 vee voi sanoa samaa?

___

ekaa kertaa (ku ei palkkaa oo tullu) mulla on enemmän laskuja ku käteistä :S

Kuuuuuma...

___

Noksu ehdotti ekskursiota Ruissaloon, ehkä tiistaina jos säät ja koira sallivat. Miksei, tosin bussilla, koska neiti pyöräilee niin kauas vain tukevassa humalassa ja ruisrockin aikaan :)

___

Kohta joudun antamaan auton takaisin isälleni. Olen vain lainannut sitä, tosin jo 4. vuosi menossa :)

Sopeutuminen autottomuuteen vaatii jonkin verran työtä. Tosin isäni on selvästi pohtinut, että mistä minulle saataisiin auto. Hellyyttävää iän myötä pehmenneeltä mieheltä, joka 10 vuotta sitten vielä vannoi, että hän ei lapsiaan auta, itse pärjäävät niin kuin hänkin on pärjänny. Ikä, ja ehkä lapsenlapset, pehmentävät. Nykyään ah niin raivostuttava isäni on oikeastaan ihan mukavaa ja leppoisaa seuraa. Hyvä niin. Molempien verenpaine säästyy turhalta kuormitukselta.

Mutta autosta, isi on jopa naisystävänsä autoa ajatellut, mutta "eihän nuorelle ihmiselle voi autoa antaa, jossa ei ole edes turvatyynyjä". Kyllä hei mä sen voin ottaa :D. Ihq -95 Golf farmarimallisena. Ei mitään herkkuja keskuslukitusta lukuunottamatta, mutta tilava (mahtuu takana vaikka nukkumaan) ja hyvä ajaa. Kasettisoitinta piti testata roadtripillä noksun kanssa viime kesänä, mutta kuten niin turhan monet asiat elämässä, se(kin) jäi tekemättä :(

Noh, otamme sen takaisin kruisailemalla Saksan maanteitä joskus tässä, sanotaanko 10 vuoden sisällä :)

___

Missasin äitini syntymäpäivän :S

Koko viikon olen kiinnittänyt huomiota perjantaihin ja 29. päivään ja sitten puuuf, unohdin. Lähetin vasta äsken onnittelun. Soitinkin äidilleni tässä pariin kertaan, mutta mitään en muistanut...prkl.

___

Kauhea kasa laskuja :S

___

Tällä hetkellä unelmani (no, tavoite, haave, mikä tahansa) on saada syksyllä pidempi ja mielellään jopa vakituinen (turha luulo ehkä..) työpesti opettajana. Tasaisen tappavasti tuleva tilipussi antaisi mahdollisuuden hengittää ja samalla opetella työtä pidempikestoisena projektina, ei vain lyhyinä sijaisuuksina.

Onko raha huono motivaatio?

___

Olen lähdössä pariksi päiväksi A:n kanssa vaeltamaan. Torstaina sään salliessa pitäisi lähteä. Mitähän siitäkin oikein tulee? En ole koskaan ollut sen suuremmin päiväretkiä lukuunottamatta vaeltamassa. Joskus lapsena oli tapana tuttavaperheiden kanssa varata pääsiäisenä mökki ja vaellella ympäristössä (tai hiihtää...:S).

En ole sinällään mikään erähenkinen, vaikka siitä nautinkin. Pidän luonnosta, kun tiedän pääseväni kaupunkiin takaisin :)

Salaa kadehdin Aboaa ja kumppania paikasta maalla, jossa voi tehdä Vapaaehtoista työtä ja nautiskella rauhasta.

Muutenkin, olen aina välillä pohtinut sitä, miksi suomalainen lomailee mökillä, jossa joutuu tekemään kaiken itse. Olen päätynyt siihen, että omalla tahdilla tehty näkyvän jäljen jättävä työ palkitsee ja rentouttaa ihmistä. Ei ole juuuuri nyt pakko hakata halkoja, vaan voi nostaa jalat ylös. Mutta kun iskee vähän tylsyys ja kolotus istumisesta, on ihan mukava verrytellä askareiden parissa ja käpertyä sitten saunan jälkeen kullan kainaloon tuhisemaan. Eikö niin?

ärsyttävää

"sunnuntaina vois kattoo"

"joo, sopii"

...

"mitä tänään vai?" eii jaksa"

"ai, eikö me sovittu"

"ääh, darra"

"jassoo"

vituttaa periaatteesta ihmiset, jotka ottavat asiakseen muuttaa suunnitelmia mihin suuntaan vain, lyhyelläkin aikavälillä. tässä kohtaa tietty mua syytetään joustamattomaksi aikataulufriikiksi...

___

ja muutenkin, oon ollu vittuuntunu. poikaystävä valittaa, että oon nykyää on-off -tyyppi. oonki. siksi perkele oon opetellu rauhalliseksi ku OON on-off -tyyppiä. palaa päreet iha pienistä asioista ja napsin takasi kaikesta. vituttaa.

ehkä sitte joku rassaa. ja kaikkea ei voi ees blogissa mutustella.

ärsyttää ku kaikki ärsyttää. enkä ees tiä, kannattaako tässä nyt palata takasin päin rauhallisempaan suuntaan, vai kertoo mielipiteensä sitte estottomasti, heti ja vittumaisesti. mikä välitila?!

...ja tällaisina hetkinä ei auta huomata jättäneensä ensimmäisinä hellepäiväinä jääkaapin yöksi auki -.-

Olen 25-vuotias.

Minulla on huomattavasti opintolainaa ja olen Kelalle (=saatana) pystyssä 4137 €.

Ystäväni etääntyvät minusta.

Opintoni ovat loppu ja työelämä odottaa. Ammatinvalinnasta en ole ollenkaan varma, enkä kyllä työnsäännistakaan.

Parisuhteen opettelu on ärsyttävää. Ei ole mitään mihin suhteuttaa sitä, pitäisikö asioiden olla näin vai ei, onko jokin pielessä vai ei, haluanko tällaisen suhteen vai en jne.

Elämänsisältöni on olematon. Ei harrastuksia, ei työtä, ei opintoja, ei juurikaan ystäviä eikä oikeastaan tällä hetkellä mitään, mikä sitoisi minua (terveellä tavalla) mihinkään.

Pelkään masentuvani uudestaan. Pelkään itsemurha-ajatusten ajoittaista pilkahdusta päässäni.

Näen painajaisia enemmän kuin ennen. Hyönteisistä vieläpä kaiken lisäksi. Vai mitä mieltä olette jättiläiskoppakuoriaisesta, joka on näkymätön ja jahtaa sinua. Tiedät sen läsnäolon, kun näet jonkun katkeavan kahtia sen leukojen voimasta...

En ole varma siitä, mihin pyrin elämässäni. En edes tiedä, kuuluuko ihmisen siitä varma ollakaan.

Ahdistun valtavasti raha-asioista. Unettomuus on vain yksi oire tästä. Kyse on siitä, etten saa rahaa haltuun, vaikka täytän kaikki rationaalisen ihmisen tunnusmerkit. Olen järkevä, tiedostavakin. Minun pitäis pystyä hallitsemaan oma rahankäyttöni. En pysty.

Olen seksuaalisesti ylivirttynyt. Kumppanini ei ole.

Pianonsoitto menettää merkitystään elämässäni, koska minulla ei ole varaa ottaa soittotunteja. Kärsin tästä valtavasti, koska musiikin tuominen eloon tuottaa nautintoa ja soiton osaaminen on ainoa asia elämässäni, jonka oikeasti haluan osata hallita.

En tunne hallitsevani elämääni. Mässäilen. Kadun mässäilyä. Kadun katumista ja kontrollintunteen puuttumista.

Olen alkanut kyseenalaistaa elämääni jälleen. Ehkä niitä viimeisiä asioita, jotka luulin olevan varmoja kaiken kokemanikin jälkeen.

Katson asuntoani välillä. Viihdyn täällä, mutta pelkään sitä kultaisen häkin tunnetta joka kerta, kun istun sohvalleni.

Olen addiktoitunut netinkäyttäjä.

Pelkään elämääni joka päivä, tavallaan. En osaa nauttia siitä.

Pelkään, että olen vain ja sitten en enää olekaan.

aurinkoa

Olenkohan jotenkin lähtökohtaisesti kyyninen paska?

Näen maailman jossain määrin kujanjuoksuna, jossa kaatuminen tarkoittaa sitä, että elämä saa sinut kiinni. Sen jälkeen pystyyn rämpiminen ja pakeneminen on vaikeaa.

Aika hengästyttävä maailma, jos näin on.

Oman elämän kohdalla tämän huomaa, kun momentum ja tekeminen hidastuvat ja alkaa olla aikaa ajatella. Siis alkaa olla liikaa aikaa. Pysähtyminen ja elämä alkaa saavuttaa jälleen.

Tästä olen jauhanut kyllä monessa muodossa ja useammassa eri kohdassa.

Ehkä se pohjalla oleva kysymys tällä matriisilla on siinä, että onko elämässä olevat asiat aina vain täytettä, jotka pitävät meidät kiireisinä? Onko niillä sinällään merkitystä, vai ovatko ne vain olemassa, jotta ei olisi tyhjää? Onko sama, neulonko 100 km mittaista kaulahuivia vai teenkö ihmisoikeustyötä, kunhan täytän aikakiintiöni jollakin muulla kuin vain olemisella?

Tämä ajatuskulku kääriytyy jossain määrin kokonaisuudessaan elämän mielekkyytteen. Onko millään sinällään merkitystä suhteessa kokonaisuuteen tai suhteessa muihin osasiin vai ovatko ne kaikki vain ihmisen lähelleen haalimia asioita ja tekemistä, jotta yksilö ei vain olisi.

No, ehkä pohdintani on tosiaankin yksipuolisen kyynisnegatiivinen konstruktio. Ehkä minulla ei ole tarpeeksi turhaa tekemistä, koska olen tässä ajattelemassa tällaisia turhuuksia.

ehkä musta olis pitäny tulla lakimies, ku tykkään purtavista ongelmista, joissa saa vielä nussia pilkkuakin (vaikka sen pilkun on usein itse laittanut paikalleen...).

mutta jotenkin, vaikka ei munt tietotaitoni riitä käsittelemään ongelmaa riittävän laajasti tai edes tarpeeksi laajasti, jää sellainen käsitys, että internetissä nimimerkkien välillä tai ei-yleisesti tunnistettavaan nimimerkkiin kohdistuva kunnianloukkaus (jos nimimerkkiä edes voi loukata) vaatii paljon enemmän kuin kunnianloukkaus helposti tunnistettavaa henkilöä kohtaan.

toisena pointtina se, että jos julkaisee tekstiä netissä (nimimerkin takaa), asettaa itsensä alttiiksi kritiikille, jolloin sitä on myös tiettyyn pisteeseen kestettävä. eli siis hyväksyy sen, että tekstiä voidaan kommentoida.

ihmiset ja asiat täytyy taas erottaa tässä kohtaa. asiaa saa kommentoida rajattomasti, mutta ihmisen kunniaa suojellaan jossain määrin.

onkohan tästä nimimerkkiasiasta, niinku nermalko se oli ku ajatteli ääneen, mitään päätöksiä tai suoraa lakitekstiä? jotenkin vaikuttaa koko kunnianloukkaus aika epämääräisrajaiselta asialta, puhumattankaan kulttuurirelativistisesta puolesta (käytinkö hianoo termii väärin :D?).

Muilla tarjoajilla on myynnissä yleisimmän 512 kb/1M/2M jne yhteydet, mutta mitä tarkoittavat saunalahden ilmoittamat luvut:

600 / 600 kbit/s 17,90 €/kk
1,2 M / 600 kbit/s 21,90 €/kk
3 M / 600 kbit/s 27,90 €/kk
10 / 1 M 34,90 €/kk
30 / 1 M 39,90 €/kk

???

___

onko kokemusta Sonera laajakaistasta? saisin tarjoushintaan 24.90 2 M liittymän 18 kk määräaikaisella sopimuksella...ja toisaalta vastaavan megan yhteyden, joka minulla nyt on, hintaan 19.90 (mikä on jo kohtalaiset 7 euroa halvempi kuin elisan nyt korotettu hinta eli peräti 26 %...). tarjoukseen ei luonnollisesti sisälly avausmaksu.

hmm, tarjous menee umpeen 31.5.

mistähän alkaen saisin nykyisen liittymäni sopimuksen purkaa? solmin sen vuosi sitten, mutten muista oliko vuoden määräaikainen. ja toisaalta, tuo hintauudistus tulee voimaan 1.7., joten ton uudistuksen takia voin purkaa sen vasta tollon...

saatanan elisa...en ny viittis pelata tämmösten kanssa...mutta mitäs nostelevat hintoja..mää kuluttaja-aktivoidun tämmösestä...status quo kunniaan!