Ensinnäkin, väsymys aiheuttaa euforiaa. Tieteellinen fakta. Empiirisesti olen itsekin tämän todennut.
Sen lisäksi olen onnistunut (avustettuna ;) avaamaan jonkin klikin itsessäni.
Nuo kun summaa:
=olen ollut viimeiset neljä viisi päivää käsittämättömän onnellinen, sellainen typerä virne naamalla koko ajan. Mikäs tässä ollessa :D
- - - - - - -
Ihmeellistä, miten deadline vaikuttaa! Jos ei ole mitään pakollista tehtävää, liimaantuu perse sohvaan aika tiukasti. Heti, kun iskee päälle Pakko (gradun valmistuminen, tässä tapauksessa), onkin energiaa sitten vaikka kuinka. Aamulla ensimmäiseksi aloittaa gradulla ja illalla lopettaa. Välissä ehtii bodailla, laittaa ruokaa, siivota, tehdä muitakin kouluhommia yms. Mistä tämä energia tulee ja ennen kaikkea, missä helvetissä se on silloin, kun sitä tarvittaisiin (?!?), vaikkapa ennen tenttiä tms.
No, gradu valmistuu hyöry päällä, mutta silti aika on rajallinen. Tulosten purkamisessa on hommaa, kun on vielä sekoitus kvalitatiivista ja kvantitatiivista (on siis tekstiä analysoitavana kuten myös tilastollisia juttuja laskettavana). Fakta on, että kun ei tutkimusta ole ennen tehnyt eikä metodikursseilla tullut kuunneltua aikanaan (kenen nyt tulisi, kun joku diskurssianalyysi tai chi-neliö -testi ei elämään sillä hetkellä mitenkään liity??), niin on kaikki opeteltava alusta. Siihen sitten vielä se tilasto-ohjelman käyttökin päälle. On joo duunia meillä.
Ihme on, että vaikka parin kanssa on tehty yhdessä pian kaksi vuotta tutkimusta (proseminaari ja sitten gradua), jaksetaan vieläkin nauraa ja pitää hauskaa. Suurimmat naurut ovat poikkeuksetta syntyneet omasta tyhmyydestä :D
"No, taas mentiin perse edellä puuhun..." on ehkä yleisin kommentti kirjoitussessioissa. Todettakoon kuitenkin, että kantapään kautta oppii tehokkaasti. Sitä varten gradua kai tehdäänkin, jotta opittaisiin tutkimuksen tekoa. Onneksi meillä on hauskaa tämän kanssa :D
