Ikeassa olin perjantaina. Hermostuin, hieman väsynyt kun olin, siitä, ettei Ikea foodsin osastolla olleessa juustossa ollut lainkaan suomenkielistä tuoteselostetta. Sen lisäksi, että se lienee (elintarvikkeissa) lain mukaan pakollinen, ärsytti siinä erityisesti ruotsin kieli.
Suomen pieni ruotsivähemmistö on onnistunut turvaamaan kielensä aseman mainiosti ja ovat aina kitisemässä ja narisemassa, kun heidän täysin normisuomalaiselle turhaan kieleensä ja sen puhtaasti historialliseen asemaan Suomen toisena virallisena kielenä ollaan koskemassa. Mikä helvetin haloo nousisikaan, jos tiukasti suomalaiseksi liikkeeksi profiloitunut putiikki myisi vain suomen kielellä varustettuja juustoja. Ruotsalaiset sen sijaan voivat täysin tyytyväisinä myydä ilman valtakielen tuoteselstetta olevaa juustoa.
Pakkoruotsi on myös pakko vetää keskusteluun jälleen kerran (sillä olen varma, että olen paatoksellista ja jopa saippualaatikko-puhetta lähestyvää paasausta aiheesta pitänyt). Menen jopa niin pitkälle, että väitän pakkoruotsin vähentävän muiden kielien opiskeluhalukkuutta sen lisäksi, että se konkreettisesti vie aikaa pakollisena aineena vapaasti valitavilta kieliopinnoilta. Ja nämä muut kielet, saksa tai ranskakin venäjästä puhumattakaan, olisivat huomattavasti hyödyllisempiä jo siitäkin syystä, että ovat eu:n valtakieliä ja/tai niitä yksinkertaisesti puhuu huomattavasti suurempi joukko kuin ruåttii mångertavia on.
Ärsyttää räksyttävä vähemmistö, joka aina kitisemässä oikeuksiaan :)
___
Pressiklubi vai mikä lie onkaan ohjelma (tämä jossa Ruben Stiller heiluu ja juontaa) on ärsyttävä. Olen osunut ohjelmaan tai sen uusintaan nyt muutamana perjantaina. Teoriassa ohjelma käsittelee ihan kiinnostavasti ajankohtaisia aiheita, mutta onko pakko provosoida keskustelua vain provosoinnin takia, ilman varsinaista hyvää (älyllistä) syytä tehdä niin. Tarkoitan sellaista tyyliä ilmaista asioita aggressiivisesti ja keskeyttää toisen puhe ja tarttua semiepäolennaisuuksiin sen sijaan, että provosaatio tapahtuisi kunnon argumentoinnilla.
Tämän ohjelman kohdalla se häiritsee ehkä siksi, että on älykkäiden ihmisten tarkoituksellista toimintaa ja varmaan konseptiin kirjoitettuakin. Se on siis tarkoituksellista täysin. Sillä on joku pointti - no tietysti siis provosoida.
Ja tarkemmin ajatellen, se näemmä onnistuukin siinä ;)
___
Kiinnostavaa hiustenhalkomista oli pressiklubissa maahanmuuttajista ja siitä, mitä sanaa pitäisi käyttää. Kiinnitin välijuonnossa korvallani vain huomiota siihen, että alueilla joissa on paljon maahanmuuttajia, vetävät huoltajat lapsensa pois kouluista ja siirtävät heidät mielellään vaikka kansainväliseen kouluun, jossa on myös paljon maahanmuuttaneita. Mikä ero on näillä maahanmuuttajilla, jos uutisoinnissa syyksi annetaan "maahanmuuttajavoittoisuus"? Tietenkin kyse sosioekonomisista tekijöistä, mutta jäin miettimään samaa termin käytöstä, siis onko maahanmuuttaja hyvä termi? Toisaalta se kuvaa sangen osuvasti, mutta toisaalta se on leimaava (vaikka inhoan yli kaiken arvolatautuneiden termien vaihtamista johonkin "korrektimpaan" ilman että itse asiaan tulee kuitenkaan muutosta; sama paska uusis kuteis).
___
Huomatkaa asennevammani. Ja huomatkaa myös että kirjoittaja olen minä :)
3 kommenttia
Nermal
31.10.2009 09:20
"Menen jopa niin pitkälle, että väitän pakkoruotsin vähentävän muiden kielien opiskeluhalukkuutta sen lisäksi, että se konkreettisesti vie aikaa pakollisena aineena vapaasti valitavilta kieliopinnoilta."
Niinhän se varmaan tekee. Mutta eivätkö samoin tee esimerkiksi pakkohistoria, pakkoäidinkieli, pakkoliikunta tai pakkobiologia? Miksi vain ruotsin kielestä puhutaan pakkona, mutta muista aineista ei?
mopsi22
31.10.2009 10:01
Ah, seuraava aihe! Olen sitä mieltä, että vaikka kouluissa ja erityisesti lukiossa (jota kaikki eivät tietenkään käy) pitäisi pakollisuutta vähentää ja listätä valinnaisuutta. Erityisesti voisi harkita myös monipuolisempaa kerhomuotoisuutta, joka mahdollistaa (vapaaehtoinen kun on, eikä sitä sido opettajaa ja koulua sitovat asiat) laajemman skaalan aktiviteetteja.
Toki painotuksia on, mutta ruotsin kielen kohdalla pakko-sana on siinä mielessä perustellumpi, että on muitakin sen kanssa samalla tasolla olevia aineita, eli kieliä, joiden opiskelulta ruotsi vie resursseja. Se, mitä aineita ylipäätään tulisi opettaa ja ennen kaikkea missä muodossa, on toinen kysymys. Otan kantaa vain ruotsin asemaan kouluissa (ja yhteiskunnassa yleensä).
Muut aineet ovat sitä paitsi yleismaailmallisia, ruotsin kieli ei niinkään, jos haluaa tehdä eroa jollain taholla muihin pakkoaineisiin.
Enkä sano, etteikö ruotsia voisi olla, mutta miksei sitten pakollinen yksi kurssi kaikkia kieliä ja siitä sitten valitaan, jos pakolla halutaan jotain kieltä opettaa? Enkä näe englantia mitenkään erikoisasemaisena tässä kuviossa. Pakolliset kieliopinnot kuitenkin haluan säilyttää koulussa, mutta tässäkin kohtaa antaa valinnan mennä oppilaalle, niin kuin on monissa muissa aineissa (joskin ehkä enemmän lukiossa...mutta kuten sanoin, voisi vähimmäispakkomäärää vähentää ja lisätä valinnaisuutta myös yläkoulun puolella).
Tähän syssyyn kuitenkin sanon, että mielestäni yläkoulun läpi tulisi - ja miksei lukiossakin nykyistä enemmän - olla oma ryhmä. Tämä ryhmä saisi olla, tai sille pitäisi edes mahdollistaa olla, kiinteäkin. Kiintopisteet noin nuorille, 13-18-vuotiaille ovat tärkeitä niin sosiaalisten kuin tiedollistenkin taitojen kannalta. Valinaisuuden ohelle pitäisi kehittää koulumallia, jossa tämä on mahdollista.
Paasaamiseni kuitenkin liittyy myös osaltaan, ei vain siihen että ruotsi pakollisena mättää, koko koulujärjestelmän jäykkyyteen. Suomalainen koulu kaipaisi joustavuutta niiiin monella taholla aina tuntijaosta valinniasuuteen jnejnejne. Varsinkin alakoulu, mutta myös yläkoulun puolella. Pakkoruotsi nyt edustaa ehkä näkyvimmin turhaa jäännettä jostain historian ammoisista ajoista...
martin
31.10.2009 17:30
Fridfull Allhelgona! Rauhallista Pyhäinpäivää!