Byrokratialle tulitikkua...

Hmm, talousasiaa, siis oman talouden asiaa, siis rahoista kyse - ja minusta kun puhutaan, niiden loppumisesta ja ei-olemassaolevuudesta.

Tässä alkaa tämä valtiorahoitteinen opiskelijaelämä tulla päätökseensä, koska tukikuukaudet ovat loppu, finito, noumani.

Opintoja kyllä olisi ja tukikuukausia saa lisää, kun otan maisterin ulos laitoksesta, MUTTA valtio ei tue opintoja, jotka eivät "johda johonkin", kuten opintotukilautakunta asian ilmaisi. Itsensä kehittämiseen ei anneta rahaa, ainakaan opintotuen muodossa siis.

Ny sitten on vähä niinku ongelmana se, että tarttis tehä töitä ja opiskella. Töitä ei oo, mutta opintoja olis.

On äärimmäisen vittumaista olla sellaisessa tilassa, että ei tiedä, mistä rahaa tulisi. Työttömäksi jättäytyminen vaikuttaa viimeiseltä itsemurhatempulta, sillä opettajan sijaisuuksien epäsäännölliset tulot tarkoittavat valtavaa paperibyrokratiaa työkkärin kanssa ja lopputulos on kuitenkin se, että parin päivän työ ja mitään et sitten valtiolta saakkaan. Joutunet päinvastoin palauttamaan senkin vähän mitä olet saanut. Omien tulojen vaikutus avuttoman pieneen päivärahaan on murskaava. Pienikin tienisti syö välittömästi avun.

Ymmärrän kannustinloukun paremmin nyt. Taloudellista perustetta tehdä työtä ei oikein ole (yleensä, ei siis mun kohdalla), kun siitä jää käteen suhteellisesti aika vähän? Näin siis, jos työ on huonosti palkattua tai sitä on vähän.

Toisaalta jotenkin kiehtoo ajatus siitä, että pääsis koko hemmetin kelasta eroon, mutta...mukavanpi olla vihollisen kanssa jonka tuntee, kuin siirtyä työkkärin piiriin...

Sama kai se on mikä valtion elin pompottaa.

No suurin asia tässä koko hommassa on se, että niin opiskelusta tai työnteosta tai mistään ei tule mitään, koska stressaan perustulon epävarmuudesta niin paljon. Stressi vaikuttaa keskittymiseen ja nukkumiseen ja rentoutumiseen. Sitten vituttaa 24/7.

Joskus käy mielessä vihreiden perustulo. Eikö sen saisi kasaan jo karsimalla byrokratiasta puolet pois. Mihin tarvitaan sotkuisia kelan ja työkkärin ja sossun järjestelmiä, joita eivät edes niiden käyttäjät enää tunne miljoonien uudistusten ja päälleliimattujen muutosten vuoksi? Jos akateemisella ihmisellä on vaikeuksia selvitellä miljoonia lomakkeita, kuka ne käsittelee ja missä ja mitä hittoa niihin vaaditaan, niin miten samasta suoriutuu peruskoulun keskeyttänyt tuuliajolla oleva nuori, jolla ei välttämättä ole edes apua lähipiirissä saatavilla? Siis toisin sanoen ihmiset, jotka näitä järjestelmiä oikeasti tarvitsevat hengissä pysymiseensä?

Suomen pullistuneelle byrokratialle voisi käydä hindenburgit...puff..

___

On another note, tänään alkaa saksan kielen alkeet. Ei taida keskittyminen riittää :(

___

edit: naurettavinta on, että käteen ei jää mitään, mutta eniten jää, jos jättäydyn kokonaan työttömäksi (eli lopetan nykyisen pienen hommani). tosin tietysti jos on reilusti töitä (vähintään 1,5 viikkoa kuussa sijaisuuskia, mikä ei oo ollenkaan varma) jää jo vähän enemmän käteen. naurettavaa on myös se, että peruspäivärahasta otetaan päältä 20 % veroa...millähän perusteella tätäkin rahaa kierrätetään?!

pointti kuitenkin, että pieniä töitä ei kannata tehdä. ihan vitun perseestä tää systeemi, ei voi muuta sanoa.