Kaksi ihmistä hahmottavat maailman eri tavoin. He lähetyvät asioita eri näkökulmien kautta. He puhuvat samasta asiasta, kuitenkaan ymmärtämättä puhuvansa samasta asiasta, koska ajattelevat asian eri tavalla.
Onko näiden ihmisten mahdollista ymmärtää toisiaan? Voi selittää toiselle ajattelevansa tällä tavalla, mutta tuonkin ajatuksen selittäjä antaa siinä muodossa kuin hän itse asiasta ja asian ajattelee. Tällöin toisella tavalla ajatteleva ei lähtökohtaisesti voi edes ymmärtää toisen ajatusta, koska käsittelee sitä oman ajatusmaailmansa kontekstissa.
Yksinkertaistaen: A ajattelee tavalla a, B tavalla b. A antaa a-muotoisen ajatuksen. B tulkitsee sen b-muotoisella tavalla. a ei ole yhtä kuin b. Ei voi tapahtua ymmärtämistä, koska "osat" eivät sovi toisiinsa.
Yksikään ihminen ei voi täysin ymmärtää toista. Kieli on ainoa väline, jolla voimme yrittää välittää ajatuksiamme. Ajatusten välittäminen on vaikeaa lähtökohtaisestikin, mutta jos kaksi ihmistä näkevät asiat vielä eri tavalla ja puhuvat samasta/eri asiasta eri kielellä, ymmärtäminen on mahdotonta.
Vai?
nimim. 4 tunnin viinanhuuruinen, naapuriinkin kuulunut, yöllinen keskustelu aiheesta mitä ajattelet ja miksi et pysty sitä minulle kertomaan.
3 kommenttia
kesäpoika
30.11.2008 18:09
Vahingoista viisastuneena mulla menee nykyisin varsin paljon aikaa alkutilanteiden selvittämiseen. Jos musta tuntuu että olen lähtökohtaisesti jostain eri mieltä kuin mitä tulkitsen toisen olevan, selitän asiaa sadalta eri laidalta ja kyselen tätäkö tarkoitit, ymmärsinkö, ymmärsitkö sinä. Mä oon niin väsynyt keskusteluihin, jotka uppoavat suohon siksi, että niitä on alettu rakentaa pohjalle joka ei alunperinkään ollut kestävä.
Joskus keskustelut eivät toimi, koska ihmiset tarkoittavat samalla asialla kuitenkin eri asiaa. Joskus siksi, että ihmiset pyrkivät eri lopputulokseen tai pitävät eri asioita ihailtavana. Parisuhde-epäselvyyksissä sellaista sattuu ainakin meidän perheessä silloin tällöin.
Musta keskustelujen pohjimmainen tarkoitus ei monesti ole löytää oikeaa vastausta asioihin, vaan keskusteluja käydään sosiaalisuuden vuoksi ja jotta oppisi ymmärtämään miten toinen asian näkee ja saisi kerrottua, miten minä näen. Niinpä mä kerron, miten asioita näen ja kyselen, miten toinen näkee. Ja silloin tällöin huomaan että toinen ei odotakaan keskustelusta lainkaan samaa kuin minä, vaan tahtoo vastauksen. Ja kun mä kerron miten mä näen, hän ei kerrokaan omaa kantaansa vaan vaatii multa täydellisen perustelun, miksi juuri mun mielipiteeni on maailman tosi.
Yritä siinä sitten tutustua ja ymmärtää toista.
Mä koen kyllä, että on muitakin tapoja välittää ajatuksiaan kuin sanat. Se, millainen minä olen ja mitä ajattelen sinusta ja miten toivon sinun itseäni kohtelevan, on kaikkein paras viestiä teoilla ja tunteilla ja ilmeillä ihan tietoisesti.
Jälleen kerran en tiedä puhunko aiheesi ohi, koska en oo kuullut alkuperäistä keskustelua. Itse en kuitenkaan oo oppinut antamaan paljoakaan arvoa esimerkiksi sille, että joku kutsuu itseään luotettavaksi. Se voi olla sitä, tai sitten se vain sanoo olevansa tai luulee olevansa. Onko se, selviää vasta teoissa.
mopsi22
30.11.2008 21:07
And to be exact, it was not a fight, but just a heated conversation between me and my beloved.
The end of the chitchat was happy - very happy ;P
martin
1.12.2008 01:41
Vaikka ei ole viestien sisältöjen ymmärtämistä yhdellä ja samalla tavalla ainakaan, niin on yhteisiä sopimuksia (sisällön erilaista ymmärtämistä tässä huomioimatta).