Scherzo-journalism

Tänään on jo kesäkuu! Apua!
Aika vyöryy eteenpäin aivan järkyttävää vauhtia. Hyvä kun pysyy mukana!

On tässä kyllä tapahtunutkin ihan tarpeeksi. Viime viikolla kävin työhaastattelussa piskuisessa softafirmassa erään rekrytointitoimiston minusta antamien suositusten perusteella. Ilmeisesti heille jäi minusta sen verran hyvä kuva, että jo keskiviikkona tarjosivat minulle konsultin paikkaa! Nyt minulla on siis uusi työpaikka! Hommat pitäisi aloittaa syyskuun alussa. Lisäksi parin viikon päästä minun pitäisi saada tietää pääsenkö aloittamaan ylemmän amk-tutkinnon syksyllä...

Pistetään taas kerralla elämä uusiksi!

Nyt kun selviäisi vaan kesän hengissä nykyisten töiden kanssa iilimatofirmassa. Sitten voikin hyvällä omallatunnolla siirtyä vähän pienemmän iilimadon imettäväksi. Toivottavasti kuitenkin tein oikean päätöksen töiden suhteen. Koko tähänastisen työurani olen ollut saman firman palveluksessa, melkein 8 työntäyteistä vuotta, joten eiköhän ole aika vähän kurkistaa aidan toiselle puolelle, onko ruoho siellä vihreämpää.
Lisäksi... on ehkä tervettä myös muuttaa työympäristöä 60000 ihmistä työllistävästä firmasta n. 20 ihmisen putiikkiin. Toisaalta tuo muutos myös vähän pelottaa, mutta eiköhän se siitä :-)

Ja varmasti koko kesän päässä pyörii "Teinkö oikein?" mutta aion pysyä kannassani... :-)

Lukihärö iski... viimeinen "med" muuttui päässäni "och" muotoon... Hotelli kaikilla palveluilla :-D

Hejssan från Stockholm :-)
Pakenimme viikonlopuksi rapakon taakse :-P

Runkoruusussa oli kirvoja!!!
Tolukuurille siis kummatkin runkoruusut, etteivät kirvat kerkeä tärvelemään kovin runsasta kukintaa lupaavia nuppuja!!

Mummon pelakuut ovat olleet pihalla jo vaikka kuinka monta viikkoa!

Johtuukohan lisääntyneestä valon määrästä vai työstressistä vai mistä, että viimeaikoina on tullut nukuttua huonosti.
Tai huonostinukkuminen on ehkä väärin sanottu, silloin kun saan unenpäästä kiinni, nukun kuin tukki. Mutta monena iltana nukahtaminen on ollut tuskan takana ja on pitänyt turvautua pilleriin. Kun ei vaan meinaa aivot pysähtyä millään, kummallista sikäli vaikka en olisi tehnyt töitä kotona toimistoltalähdön jälkeenkään.

Makkarin ikkuna tosin on suoraan itään, joten aamuaurinko valaisee neitsytkammiomme aikaisin aamusta. Nyt viritimme tosin paksut verhot ikkunoihin, ettei arska häiritse niin pahasti jo neljältä aamulla.
Auttaa ainakin pikkaisen, olen huomannut :-)

Mutta millä ihmeellä saisi postimiehen tiputtmaan Hesarin aamulla hiljaisemmin postiluukusta sisään???
Hirveä jytinä ja kolina!!

Näköjään viimeisestä blogauksesta on mennyt jo jonkun aikaa...
Noh, tässä ei ole ihmeemmin ollut aikaa taika edes mitään uusia mietelmiäkään.
Järkyttävän nopeasti on mennyt viimeinen kuukausi. Joka viikonloppu ollaan ähelletty hanin kanssa parvekkeilla, jotta saadaan meidän partseista korttelin komeimmat!
Hyvältä näyttää tähän asti, kunhan vaan plantut nyt vaan kasvaisivat ja kasvaisivat!
Köynnösruusu on hyvässä vaiheessa, komeat versot, runkoruusut samoiten, komeat nuput!
Pionia pukkaa, mansikat terhakkaina, samoin tomaatit. Salaattia on meillä vaikka muille jakaa samoin kuin basilikaa!

Mutta koville ottaa kulmakunnan komeimman parvekkeen titteli, ainakin pari parvekekuntaa yrittää pistää meille kovasti kampoihin! Heti kun saimme mummon perlargoniat muratteineen viritettyä, viereisille parvekkeille alkoi ilmestyä täysin meiltä kopioituja asetelmia, pelargonia+muratti!!!
Täysin hävytöntä!

Lisäksi, grillauskausi on aloitettu!!!

Jep, tänään tuli taas yksi hylkäys taas yhdestä työpaikasta. Toisaalta, en välttämättä olisi edes halunnutkaan sitä paikkaa.
Palkkaus- ja bonussysteemi oli tehty sellaiseksi, jolla ihmiset ajavat itsensä piippuun ja saavat vatsahaavan ja burnoutin ja vaikka mitä. Ja ne bonukset olivat vielä kaiken lisäksi surkeat.
Viime viikolla kävin juttelemassa kyseisen firman toimitusjohtajan kanssa ja hän lupasi lähettää sopimusluonnoksen. Noh, sopimusluonnosta ei tullut, sillä eivät olleet loppujenlopuksi löytäneet minulle sopivaa projektia ollenkaan.
Noh... sen haastattelun aikana oikeastaan päätin, etten ota paikkaa vastaan vaikka tarjottaisiinkin. Toimari nimittäin kysyi katsottuaan palkkatoivettani "Että tämähän oli bonuksien kanssa tämä kk. palkkatoive??" Ja se toive oli hieman isompi kuin tämänhetkinen kuukausipalkkani. Joten ei kiitos, jos joutuu rehkimään niska limassa, että pääsen bonuksilla samaan kuin nyt ilman bonuksia.

Mutta, sen sijaan, että olisin ihan nytheti vaihtamassa työpaikkaa, ajattelin hakea kouluun. IBMA (MBA) tutkintoon tähtäävät hakupaperit on nyt täytössä ja työtodistuksia metsästän HR:stä ja suosituskirjeitä pomoilta. Jep.
Siinä sitten voi sanoakin hyvästit omalle laatu- ja vapaa-ajalle, jos minut hyväksytään mukaan koulutusohjelmaan, joka alkaa syksyllä.

Nyt salille!!!!

Viherpajan Japanilaiseen puutarhaan on tullut kevät :-)

Huh.
Kävin salilla pitkästä aikaa!
Angiinatauti hellitti ja kuumetta ei ole ollut moneen päivään, joten uskallauduin spinningiin ja salille. Tuntui uskomattoman hyvältä!

Tässä taudin aikana ja alkuvuoden reissuputkessa on kerennyt myös vyötärönympärys kasvamaan.
Kävin joulun jälkeen salilla kehonkoostumusmittauksessa, tuolloin, 7.1. tulokset olivat tällaiset.
Pituutta 178 cm
Painoa 89,6 kg
BMI (painoindeksi) 28,3
Rasvaprosentti 20.0%

Personal trainerin mukaan rasvan määrä on vielä "normaalilla" tasolla, sillä miesten rasvaprosenttisuositus on 11-20%.
Samoi myös, että vaikka BMIn normaalipainon yläraja on 25, sitä ei kannata tuijotaa, etenkään miesten, jos heillä on hiemankin rotevampi ruumiinrakenne.
Kehotti kuitenkin pitämään yllä aerobisen liikunnan määrää ja jatkamaan lihasvoimaharjoittelua. Hänen mukaansa minun meso-endomorfisella ruumiinrakenteellani on tärkeää pitää lihaskuntoa yllä, sillä minulla on luonnostaan isot lihakset, jotka vaativat ylläpitoa ja treenausta. Samalla kun lihaskuntoa pitää yllä, rasva palaa helpommin. Toisaalta, samaan hengenvetoon hän totesi, että olenkin varmaan huomannut, että minun ruumiinrakenteellani ja aineenvaihdunnallani rasvavarastot myös lähtevät kerääntymään helposti... tell me about it.
Tuntuu, ettei tarvitse kuin vilkaista suklaapatukkaa niin kaksi kiloa jysähtää vyötärölle.

Mutta, onneksi aineenvaihduntani tuntuu heräävän nopeasti toimettomuudesta, sillä nyt kolmen-neljän viikon toimettomuuden ja taudinkin jälkeen treenaaminen tuntui yllättävän helpolta!
Toivottavasti myös huomenna....

Projekti: Biitsikuntoon 2015 jatkuu.....