Scherzo-journalism

Aivan ihanan piristävä "mainos" on ilmestynyt talomme edustalla olevaan sähkökaappiin, vai mikä ihme tuo metallipömpeli sitten onkaan... :-)

Haluan kotiin...
vielä neljä ja puoli tuntia lentoasemalle siirtymiseen.. mua ei huvita, mua ei kiinnosta, mä en jaksa, mä en kerta kaikkiaan kestä enää mitään työjuttuja tänään.

Onneksi kotiinpäästyä saa kenties vierihoitoa, kevät on jännää aikaa... :-)
Joku viisas on joskus sanonut, että keskivertomies ajattelee seksiä joka 7. sekunti, mä taidan tällä hetkellä ylittää tuon keskivertoisuuden reippaasti.. ding, ding, ding, ding, ding... Kevät...kiima(ko)?

Splenetic oli tehnyt testin josta saa selville ketä Rooman keisaria muistuttaa :D
Joten klikkaillen vaan.. http://quizfarm.com/test.php?q_id=37384
Tädää, olen Augustus

You scored as Augustus.

You are Augustus! First emperor of the Romans and one of the greatest statesmen in the ancient world. You brilliantly eased the old Republic into the Principate and set the path for an empire that would last for centuries and form the underpinnings for all western civilization. Hail Caesar!

Augustus 82%
Nerva 75%
Hadrian 71%
Claudius 68%
Marcus Aurelius 64%
Tiberius 64%
Vitellius 61%
Domitian 61%
Trajan 61%
Antoninus Pius 54%
Caligula 50%
Vespasian 50%
Commodus 43%
Nero 39%

En nyt muista mitä nämä pensaat ovat nimeltään, mutta kun ne kukkivat keltaisina, tietää, että on kevät :-)

Olen viimeisen kahden päivän aikana, siis tänään ja eilen, tehnyt töitä varmaan viikon edestä. Asiaa ei auta myöskään se, että finanssiosasto ei osaa päättää asioista, joka taas työllistää meitä. Perkele. Rannekin alkaa jumittamaan, lähinnä oikea, se hiirikäsi, ja se käsi jolla tehdään käsitöitä.

Katastrofi!!!

En nimittäin haluaisi juuri nyt mitään jännetupentulehdusta käteeni. Pitää ilmeisesti venytellä tänään käsivarsia, etenkin kyynärvarsia, ettei jumita ihan täysin kädet. Se nimittäin koskee jos yrittää käyttää hiirtä tai kirjoittaa näppäimistöllä kun kyynärvarren jänteet ovat tulehtuneet.

Eilen mölläsin vain hotellihuoneessa töiden jälkeen ja tein töitä ja taustalla Saksan Big Brother pyöri omaa tahtiaan. Ilmeisesti Saksassa pelkäävät julmetusti, että ihmiset jopa vahingossa oppisivat puhumaan englantia kunnolla, kun kaikki perkeleen ohjelmat pitää dubata. Yritä nyt sitten kuunnella vaikka Simpsoneita saksaksi dubattuna, ei siitä tule mitään kun Margella ei ole sellainen ihanan nariseva ääni, tai jos Frendien Phoebe kuullostaa saksalaiselta viisikymppiseltä hienostorouvalta. EI EI EI EI EI EI EI EI EI!!!!
Dubbaus on pentuja varten, ei aikuisia ihmisiä. Kuitenkin sarjojen ja elokuvien castaajat ovat ajatelleet henkilöhahmon ääntä myöden valmiiksi ja valinneet näyttelijät senkin mukaan, dubbaus on raiskausta!
Tai... puhumattakaan tästä paikallisesta dubbaustyylistä joka ei ole läheskään yhtä hienovaraista kuin saksalainen... se yksi ja sama monotoninen setä lukee vuorosanat unkariksi päälle kun alkuperäinen ääniraita kuuluu alta. Onneksi täällä puolet ohjelmista dubatataan kunnolla edes, toisin kuin Puolassa.

Huh.. sainpa päivän frustraatiot ulos taas. Vähän kuin ulostaisi aivoistaan jotain todella pahaa, jotain, jonka ulossaaminen antaa paremman ja eheämmän olon henkisesti. Ommmmmmmmmm...

Kevät on tuonut joutsetkin :-)

Aurinko paistaa ja se lämmittää kivasti :-)
Ulkona on järkyttävä määrä pölyä, joka tunkee nenään, suuhun ja silmiin...
Keväällä ulkona on aivan uskomattomia hajuja, märkä maa, lahoavat syksyn lehdet sekoitettuna siihen aivan mieletömään "uuden" ja "tuoreen" tuoksuun - vähän kuin sweet & sour! Lähes mielenräjäyttävää!
Komeat miehet kouriutuvat vaatekerroksista...

Kevät saa aikaan ihmeellisiä asioita myös muutenkin

Keväällä voi törmätä ihmiseen.
Onko tämä nyt kevään syytä tai kevään vaikutusta?
Hassua, tapasimme viime viikolla ja silti tuntuu kuin olisimme tunteneet ikuisuuden. Löysimme ilmeisesti yhteyden, onko se sitten kolmannen asteen yhteys vai mikä, mutta se tuntuu toimivan hassulla tavalla. Voimme olla luonnollisesti rentoja toistemme seurassa, ei tarvitse jännittää tai pohtia miten saisi toisen kiinnostumaan itsestään.

Hassua...
Mutta elämä on...

Huomenna pitää lähteä aamulla Budapestiin viikoksi, perjantaina illalla takaisin ja sitten taas maanantaiaamuna uudelleen ja perjantaina takaisin. Unkarissa Pitkäperjantai on työpäivä, perhana, samoin kuin muuten Belgiassa ainakin.

Tekisi mieli lähteä ulos nauttimaan auringonpaisteesta, vaikka mennä kävelylle Kaivopuistoon ja ostaa kevään ensimmäinen jäätelötötterö.
Mutta sohva on houkutteleva vaihtoehto, samoin sänky...
Ilma on kyllä komea!

Kesken työpäivän löysin koneeltani viime vuoden kaikki Euroviisujen finaalien ja semifinaalien kappaleet. Nyt olenkin sitten popittanut koko päivän Neuroviisuja ja keksinyt kaikenmaailman sijaistoimintoja, etten tarvitsisi tehdä normaaleja hommiani. Tosin nekin on pakko tehdä tänään vielä. Noh... saanpa tehtyä "ylitöitä" :D

Lisäksi mulla on kuuma, olen vääntänyt ilmastointihärpäkettä jo isommalle mutta muut valittavat, että täällä vetää ja on kylmä. Ja en kehtaa ottaa pois päältäni tätä poolokauluksista villapaitaani... Perkele ;D

Tämän hetken mielihyväbiisi: Eurovision Song Contest 2006 - Belgium - Kate Ryan - Je T'adore

Tämä päivä on mennyt yhdessä vilauksessa. Tuntuu, että olen saanut aikaiseksikin jotain ja vieläpä tehokkaasti! Vai mitä sanotte, että vedin palaverin, jolle oli varattu kaksi tuntia, läpi puolessa tunnissa! Tosin esitettävänä oli 8 slidea, asiasta, joka oli kaikille tuttu, mutta pidimme vain updatea. Varasimme aikaa kysymyksille, mutta ilmeisesti kaikki on kaikille niin selvää, ettei tullut kuin yksi kysymys... Ihanan nopeaa.
Ja jos joku palaveriin osallistuneista uskaltaakin nillittää, ettei ole asiasta ollut tietoinen niin se ihminen saa sähköisesti kengän perseeseensä!

Toisaalta, päivän nopeastikulumisessa on hyvätkin puolensa. Kohta pitää lähteä töistä treffeille... Sanokaas, onko neljännet treffit viikon sisällä merkki jostain vakavemmasta, vai? Olen jotenkin hämmentynyt, että näinkin usein päädyttiin näkeemään. Miellyttävä kaveri :-) (jos luet tätä, niin, kyllä, olet :-))

Mulla oli jotain asiaakin tänne, mutten muista, joten kirjoitan nyt sen etten muista mitä mun piti tänne laittaa...
Mutta anyway, tämä on 300. blogaukseni, yay!
Ajattelin silloin alkuun, että tässä käy varmaan niin kuin niin monelle "harrasteelle" mitä olen innolla aloittanut mutta n. viikossa parissa se sitten unohtuu... Ei sitten käynytkään niin, säännöllisen epäsäännöllisesti tänne tulee jotain runosuolestaan tuupattua, enemmän tai vähemmän ulostepitoista tavaraa.

Nyt kokeilemaan nukkumista, sain nukuttua vain jotain reilut kaksi tuntia viime yönä ;P