Mopsi's

Onpas outoa vapaan oloista aikaa. En ole menossa saksantunneille tällä viikolla, kurssi kun on mahdollista itseopiskelunakin suorittaa. On koko viikko aikaa, jumpan lisäksi, olla kotona, lukea ja kirjoittaa, nauttia ylenmäärin kahvia.

Alkusyksyn mennyt hulluna joka päivä johonkin suuntaan. Nyt tämä kotona duunailu, mitä oon jo oikeestaan pari vuotta tehny, tuntuu oikeen rentouttavalta :)

Kahvi kuumana, pohdin tiimityöskentelyä kouluissa 10-sivusen esseen merkeissä, sitte vähä oppimispäiväkirjaa ja ah, sen jälkee pitäis alkaa lukea työoikeutta (aattelin ottaa head startin, ku on tenttiin aikaa, mut tieteenala on uusi, samoin sen kieli ja ajattelumallit...menee aikaa orientoitumiseen omaksumisen lisäksi).

Taustalla soi Marlene Dietrich...ulkona on hieman hämärää, mutta jotenkin syksyisen seesteistä...kupissa kuumaa kahvia...kroppa rentona...aah, työnteko on ihan mukavaa välillä :)

http://www.wulffmorgenthaler.com/striphandler.ashx?stripid=1f7a39d9-a55c-427b-b926-6c886eb14916

Ylemaksun arvoista uutisointia, tai otsikointia:

"Naantalissa naapuri järkyttyi syvästi"

Yleltä tämä...

(http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/naantalissa_naapuri_jarkyttyi_syvasti_1071784.html

miksei: "nainen osti maitoa" tai "auto liikkuu eteenpäin" tms.

___

edit: Tiesikö joku, että alkoholivero nousee TAAS ensi vuoden alussa kuudella prosenttiyksiköllä?

"Virolainen kauppamies esittää täysin päinvastaisen arvion kaupan kehityksestä: suomalaisten viinanhakureissut saattavat vähentyä ensi vuoden alussa, jolloin viinavero nousee Virossa kymmenen, ja Suomessa kuusi prosenttia. "

lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/alkoholiveron_nosto_ei_ole_tuonut_ostoryntaysta_viroon_1071941.html

Ookoo, vituttaa nosto, koska se vaikuttaa rahoihini, joskin marginaalisesti. Ja onhan hinnat sitten nousseet vuoden sisään 10+10+6 %, prosenttia prosentille ns.

Mutta enemmän oikeesti vituttaa päättäjien säätäminen; eikö kerralla voisi nostaa sitten?

Moon 26-vuotias ny sitte. Vanha epäsosiaalinen kääpä, joka tutkijoituu ja muuttaa johonkin luolaan. Toisinaan kaivaiudun ulos ja ihmettelen keltaista mötikkää taivaalla.

No ei vaineskaa. Vähän harmittaa, että kevyt krapula estää liikunnan tänää (ois ollu aerobiccii ja venyttelyrentoutusta ja sitte ois kamulle päässy lenkkisaunaa), mutta eilisilta korvaa menetyksen.

Kaverin kanssa ensin katottiin Mrs. Henderson presents -elokuva (Dame Judy Dench: "Who gives a fidlers fuck?!" ah...). Meni viskiä alkulämmittelyyn, sitten vaa kasviksia, dippiä ja vähän suklaata, punkkua ja skumppaa ja kynttilöitä. Mietittiin siinä, kun poksahti skumppa ja laakeissa laseissa helmeili kynttilänvalossa nestemäinen kultainen nektari, että vittu ku on tää opiskelijaelämä ankeeta :D

Hauskan elokuvan jälkeen sussuun jatkoille. Uusia homoglobiinituttujahan siellä sitten istui ja ilta meni mukavasti englanniksi huutaessa. Silmäniloa tuotti kaunis tanssiva nuori mies, johon olen kiinnittänyt huomiota jo muualla. Yes noksu, the Himpula. Ihmisiä on kiva katsella tanssimassa noin yleensä, mutta vielä mukavampaa on katsoa kaunista ihmistä, jonka tanssi on seksikästä ja viettelevää...

Tyttö vieressäni sanoi moneen kertaan, että tuollahan se poika yksin tanssii, sinne vaan iholle, sitä se odottaa. Totesin vaa, että mii finn, mii shy. Joten tyydyin katselemaan vain. Moni kukka lakastuu kun ne noukkii...niinii.. :D

Joten...tänään jäi väliin pari juttua (sori noksu) ja vietän vanhenemisen päivääni tukevan lounaan, esseen ja rauhaisan koti-illan parissa.

Next's up: 27...

...3kybäsenä kyl ajattelin olla tohtori! (vähän baarissa masensi tyttö, joka on 25 vee ja väitellyt vuosi sitten biologian tohtoriksi...)

(edit: ohessa A:n onnittelu, vaatimaton mutta rakkaudella...)

Oli tuossa mtv3:n uutisissa seuraavaa:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/970402

Pähkinänkuoressa miesopettaja kosketellut 12-vuotiaita tyttöoppilaitaan.

Ottamatta kantaa kämäiseen uutisointiin (jäi aika epäselväksi taas kaikki), niin otan kantaa opettajan ja oppilaan väliseen fyysiseen suhteeseen.

Alakoulussa toimiessa eri luokka-asteita opetettaessa ovat oppilaat hyvinkin eri kehitysvaiheissa. Opettaja työskentelee aika lähellä oppilaitaan fyysisesti. Opettajat koulutetaan ohjaamaan oppilaitaan yksilöllisesti, läheltä. Koskettaminen on paremminkin luonnollista ja koskettamatta jättäminen luonnotonta.

Itse pidän fyysistä kosketusta jopa pedagogisena. Oppilaan puhuttelu on helpompaa, jos tämän huomion suuntaa vaikkapa laittamalla etusormen oppilaan hartialle. Kynä-/virkkuu-/mailaotetta näytetään kädestä pitäen. Pientä lasta taputtaa päähän tai olalle tai selälle, kun tämä tulee kertomaan innoissaan jostakin asiasta. Oppilasta voi ottaa kädestä/jalasta kiinni, kun tutkii onko ranne tai polvi murtunut vai ei.

Kosketus voi olla myös äärimmäisen tärkeä ja hoitava lapselle. Sillä ei tarvitse olla opetuksellista funktiota, kuten yllä olevissa esimerkeissä esittelin. Se voi olla vain fyysinen huomionosoitus vaikkapa tilanteessa, jossa toinen oppilas puhuu ja opettaja koskettaa toista oppilasta, että odotappa vuoroasi tms. Olen nähny miesopettajia, joiden suhteellisen vanhatkin tyttöoppilaat kävelevät suurinpiirtein opettajan kainalossa.

Pointtini lienee se, että raja on häälyvä. Itse olen äärimmäisen tiedostava AINA kun kosketan oppilasta, oli syy mikä tahansa. Kerran on oppilas sanonut, ettei saa koskea. Täysin hyväksyttävää. Suurimman osan aikaa kosketus on täysin luonnollinen osa vuorovaikutusta.

Miehenä koskemista täytyy varoa enemmän kuin naisena. Miesopettajana ei tulisi mieleenkään taputtaa 8-vuotiaita tyttöjä takamukselle, mutta naisopettajalle tämä on täysin luonnollinen toiminta. Miesopettajana en suinkaan voi valvoa tyttöjen pukuhuoneessa, mutta naisopettaja voi törmätä huoletta poikien pukuhuoneeseen.

Puhumattakaan siitä, että olen HOMO miesopettaja ja siis automaattisesti todennäköinen pedofiili. Odotan päivää, jolloin oppilas heittää naamalleni: "älä koske homo". Tuo ei ole vihaiselta esiteiniltä mitenkään mahdoton kommentti. Teini vain ei tajua, että siinä saattaa opettajalta mennä (syyttä) ura pilalle.

Koen tekopyhäksi miesten ja naisten kosketuksen erilaisuuden.

Uutinen koskettelusta tuo esiin ongelmani sen puolen, että uutinen on epämääräinen. Se ei tarkenna, kuka on syyttänyt ja miten syyllisyys on todennettu. Tämä on juuri sellainen vaara, jonka koen oman urani kannalta todellisena. Ei vaadita kuin se huhu ja siinä on opettajalta mennyt maine sitten. Tai ei mennyt, mutta muuttunut "koskettelijaksi". Homona saisin vielä tietysti jokaisen pikkumielisen ihmisen vastaani, vaikka tyttöjen koskettelusta syytettäisiin.

Tiedostan, mutta en aio lopettaa fyysistä otetta opetukseen. Kosketus on niiiin tärkeä kanssakäymisen väline, etten voi kuvitella tehokasta opettamista ilman sitä. Puhumattakaan siitä, että oppilailla on monesti suorastaan puute läheisyydestä. Minunkin syliini on oikein kainalon alta änkenyt pieni ekaluokkalainen. Siinä istui tyytyväisenä. Joku olisi senkin voinu tietysti nähdä epäsopivana.

Englanninkielinen monogragiahan siitä väikkäristä sitten tulee. Mutta ensin tutkimussuunnitelman laadintaan. Pitäisi olla tiukka 10-12 sivunen paketti koossa tammikuun loppuun mennessä.

Muutama oli kuulemmä jätetty pois syksyllä, eli kaikki halukkaat eivät päässeet. Onneksi meitin lempiproffa istuu päättävässä elimessä. Hiotaan semmonen tutkimussuunnitelma, että irtoo opintopaikka.

2h keskustelusessio, josta oli rakentavasti vähintään puolet meidän aiheen pohdintaa. Valtavasti tuli uusia näkökulmia, joista saanemme ystäväni kanssa rakennettua nätisti kaksi eri väikkäriä, vaikka pääaineiston keräämmekin yhdessä. Se laaditaan niin, että siitä riittää molemmille pohdittavaa. Kuitenkin luulen, että ainakin omalta osaltani suoritan vähän omia lisätutkimuksia itseäni kiinnostavista kysymyksistä.

Kumma kyllä, vaikka on sellainen olo, että voi nyt vittu mihin suohon itsensä survoo, niin positiivisella fiiliksellä eteenpäin. Pitkä lenkki tää on, ensi jalat kylminä ja vituttaa, sitte vertyy ja juoksu kulkee ja viimisenä on ihana kotiinpaluu ja rentoutuminen.

Kyllä tää tästä joskus valmistuu :)

___

Kas kun sattui sopivasti outo tiedosto koneeni syövereistä vastaan. Lienee Cygnaeuksen lausumaa ja jossain esseessä käyttämini lainaus. Sopii vähän tähän ja oikeastaan vähän tuohon männäbloggauksen aboan kommentiinkin:

"Niin, kylväkööt Suomen kansakoulunopettajat sydämen yksinkertaisuudessa, pyhässä vakavuudessa ja puhtaassa rakkaudessa, vaikkapa heidän tietomääränsä olisivat vähäisetkin, niitä toiveiden siemeniä, joista uusi henki on nouseva kansamme keskuuteen, henki joka antaa voimaa lihan ja himojen yli, sytyttää valoa pimeyteen ja antaa tietoa ja voimaa vastustamaan ja voittamaan kylmä ilmanala sekä vähitellen viljelemään köyhä maamme siveellisesti sivistyneiden asujanten onnelliseksi kodiksi."

Erityisesti tuo vähäiset tietomäärät lohduttaa. Hienoisesta vanhahtavuudestaan huolimatta tuossa ja koko Cygnauksen tuotannossa on ajatuksia, jotka ovat vasta nyt tulossa koululaitokseen. Mies, joka laitoksen loi, oli oikeillä jäljillä ajatustensa kanssa siitä, miten ihmisiä pitäisi koulussa kohdella ja miten heidän oppimistaan tulisi tarkastella ihmislähtöisesti, mutta jälkeenpäin tulleet poliitikot ovat romuttaneet kauniit ajatukset. Nykyään ne jäävät budjettikurimuksen jalkoihin.

Lapsi on pieni, putoaa helposti yhteiskunnan koloista...

___

edit: Voi herran jumala, näillä jutuilla ei isketä nuoria kundeja baarista...

itse asiassa jo totesinkin kerran, että väikkäristä puhuminen ei liene nuoremman kansan silmissä se kaikkein hotein ja coolein juttu...(mutta olen mitä olen)...vanhempi rehtorisherrasmies kyllä kiinnostui jutuistani JA oli vielä varattukin, joten kiinnostus oli ihan älyllistä, mikä sekin on sangen tyydyttävää.

Being single again, draws me back to my old favorites. Henry is a long time friend of mine. I llike spending time with Henry.

He's a bit old but sucks very well, though he's not an automat and I need to give a hand. But we get the job done.

It's easy with him though he tends to be in the way sometimes beeing a bit bigger in size. But he always smiles...that's so sweet :)

I found a picture of my pal on the internet:

http://images.pricerunner.com/product/image/328645/Numatic-Henry-HVR200-22.jpg

Mmm, tuoksun vieläkin tummalle pehmeälle kaakaolle. Bodyshopin kuorinta ja kaakaovoi iholle. Mmmmm....

...jos suihkussa joka päivä pitää käydä, aion hemmetti ottaa siitä nautinnon irti...

___

Jaahas, tänään olisi sitten ensimmäinen tapaaminen väikkärin tiimoilta. Minua jännittää eniten se, onko minulla mahdollisuuksia päästä jatko-opiskelijaksi milloin ja ehkä jo vuodenvaihteessa. Kiinnostukseni on puhtaasti taloudellista luonnetta, sillä sitten poistuisi murhetta niskasta.

Voisin ehkä stressiä vähentää sen verran, että pääsisin mielenrauhassa käymään Briteissä katsomassa kaveria. Tällä hetkellä ei ole rahaa eikä aikaa ja ennen kaikkea stressitaso liian korkealla matkan suunnitteluun.

Taidan olla väliin vähän kireä, kun isänikin sanoi eilen (jopa vähän loukkaantuneena :S), että tiuskin vain...olin väsynyt...seliseli

Väikkäri kiinnostaa kyllä. Mikähän sitä ajaa ihmistä upottamaan itsensä sellaiseen suohon? Mielenkiinto? Status?

Itse kyllä olen aidosti vain kiinnostunut aiheesta, jota haluan (-mme) tutkia. Kiinnostukseni on osin akateemista, mutta suuremmalta osin "itsekästä", sillä johtaminen, organisointi, ihmisten kouluttaminen jne. ovat omia tulevaisuuden urahaluja, joten mielelläni niiden tiimoilta opiskelen maailman tietoutta (ja siinä samassa vähän tutkin aihetta ja otan ulos tutkinnon :).

Klassinen ongelma tietysti on (johtajat suvussa jaksavat muistuttaa, tädit ja sedät ja äiti siis): "voitko muka jotain johtamisesta kirjoittaa, jos et sitä ole koskaan tehnyt??"

No, kaikkeahan tutkitaan ilman omaa ensikäden kokemusta, joten voin. Kai. Oma johtajakokemus olisi arvokasta, mutta saattaisi samalla ratkaisevasti muuttaa näkemystäni aiheesta tai muuten ehkä vaikkapa kapeuttaa kykyäni tarkastella aihetta. Jokainen uusi asia kun tavallaan rajaa ajattelua tai ainakin kohdistaa sitä tarkemmin johonkin tiettyyn asiaan (jos joku tajuaa mitä tarkoitan...) jos kohta ne voivat myös laajentaa sitä tai avata uusia ovia...

Hmm

Olen tänään aamulla punnerrellut, käynyt noksun kanssa kääntymässä hulluilla päivillä ja kahvilla, käynyt apteekissa ja kaupassa, laittanut ruokaa, käynyt täyttämässä kandihakemuspapereita, istunut 2 h luennon ja samalla pohtinut luentoon liittyvää esseetä muistiinpanoja tekemällä, ajanut uuteenkaupunkiin työkeikalle (isi vaihto autoon renkaat ja mutisi, että katsastuksessa on määrätty kesällä valojen säätö...ja pvämäärä menny umpee aikaa sitte...hups...), ajanut kauheeta kyytiä ukista turkuu circuittii yolle ja nyt istun kotona tappojumpan jälkeen klo 21.40.

Ja silti on sellainen olo, etten ole saanut mitään aikaan :S:S:S

Taannoin vielä makasin päivän ja katsoin telkkaria. Oli sellainen olo, ettei saa mitään aikaan.

Nyt syksyllä juoksen joka paikassa (oma valinta ja virkistävä elämänmuutos kun on ohjelmaa moneen suuntaan), mutta silti on sellainen olo, ettei ole saanut mitään aikaan.

Ehkä vähän tässä alkaa aktivoitua jo jonkin aikaa nukkunut pedanttisuus ja perfektionisti: haluan hoitaa hommat kunnolla. Ei siinä pahaa, mutta niinku laihdutus, voi äkkiä mennä yli ja iskeä riittämättömyyden tunne...

Sitä varoessa (siis odotellessa)...

En oikein osaa yhdenyönjuttuja. En ole koskaan kokeillutkaan.

Jos joku vastaan tulee ja synkkaa, miksi ei, mutta...ei jotenkin...ei...vaan osaa...?

Luulen, että se johtuu KESKILUOKKAISESTA suvustani. Kaikki ovat tosiaan löytäneet kumppanin, rakentaneet talon (omin käsin), tehneet lapset, ostaneet pari autoa, edenneet urillaan jne.

Hyvinkin american dream and so on.

Suvusta puuttuu musta lammas, joka olisi joka juhliin tuonut eri tyypin ja ryypännyt vituksi.

Aivoni eivät vain käänny ajatukseen, että jonkun kanssa voisi harrastaa vain seksiä...harmi, koska sitä välillä voisi tehdä hyvää vain fyysisesti tutustua ihmisiin.

Toisaalta kumpikaan malli ei tietenkään saa olla itse tarkoitus. Ei seksiä pidä hakea vain, jotta tulisi sitäkin sitten harrastettua - ja päinvastoin.

Homopiireissä tuntuu olevan käsityksenä vapaa seksi (vaikka en usko seksikäyttäytymisen heteropiireistä juuri eroavan). Outoa miten tuollaiset "paineet" ovat takaraivossa. Eihän niillä mitään merkitystä ole, kun ne tiedostaa.

Mitä tulee muuten näin sinkkuiluun, totean vain erittäin, hmmm, kiinnostavaksi mielummin tutustua ihmiseen pikkuhiljaa, vaikka sänkyyn haluaisikin heti kantaa...ei piiiitkästä esileikistä haittaa ole...jos ei liikoja odota :P

Ja niin, muistakaa lapset ja vähän vahemmatkin, seksin pitäisi aina olla hauskaa. Täytyy voida saada vapaasti nauraa, kun toinen putoaa sängystä tai ei saa kumia päälle tai suutelee jotain muuta kuin pitäisi tai.....

Makeimpia nauruja olen saanut sängyssä :)

___

Ja sitten päivänpolttava kysymys: mitä ihmettä tuo ranneliikkeen logo kuvaa? Uimaria?