Olen tässä taas viimeaikoina pohtinut kysymystä siitä, voiko olla ajattelua ilman kieltä ja käsitteitä (ajatus ei siis todellakaan ole minun omani, saati rajoittunut vain kasvatustieteen alueelle) ? Pohdinta on keskeinen kasvatustieteissä ja opettajana, kun täytyy ymmärtää, miten mieli toimii ja miten siihen voi vaikuttaa.
Tietysti käsite ajattelu ei ehkä ole mitenkään selvärajainen, vai osaako joku antaa sille kattavan tai edes lähellä kattavaa olevan sisällön?
En ole varsinaisesti päätynyt mihinkään ratkaisuun asian tiimoilta. Korkeintaan olen erittäin vahvasti sen kannalla, ettei em. voi erottaa toisistaan. Mielipiteitä?!
4 kommenttia
JPHki
10.12.2007 21:58
Esko Valtaoja taitaa pohtia tuota kysymystä uudessa kirjassaan, joskin enemmän biologian ja evoluution näkökulmasta, oletan. Hän sivusi aihetta myös Punaisen langan haastattelussa viime viikolla, katsoitko?
mopsi22
10.12.2007 22:02
En, missasin ohjelman. Harmi. Ja itse asiassa itsekin olen ehkä enemmän biologiseen suuntaan kallistuva, en niinkään filosofiseen pohdintaan.
Torontosta
11.12.2007 03:38
Ajatella voi ilman sanoja. Paassa pyorii ajatuksia niin lujaa ettei ehdi kijaimmista sanoiksi muodostua.
Aboa
11.12.2007 17:44
Mielstäni ihmiselle ominainen ajattelu ei ole mahdollista ilman sanoja, koska ajattelukin on kielellistä toimintaa. Osa lingvisteistä on sitä mieltä, että ei ole olemassa todellisuutta kielen ulkopuolella eli vasta kun asia/esine/ilmiö on saanut itselleen nimen tai edes jonkinlaisen itseensä kohdistuvan viittauksen, se todellistuu.