Kulissin takaa

Näytetään bloggaukset tammikuulta 2009.

Nainen, vaimo, lesbo

Satuin eilen katsomaan ohjeman Anu Pentikistä: ihana nainen, joka työllään on mennyt läpi harmaiden kivien ja voi nyt nauttia työn ohessa champagnesta ja Jaguarista.

Luin joulukuun Volttia ja siinä useat kiertohaastatellut pitivät vaimo-sanaa taantumuksellisena ja sortavana jne. Minulle se on vain sana, joka kertoo henkilön juridisen suhteen toiseen. Tiedostamisessani on siis puutteita.

Seitsemänvuotias tyttäreni ilmoitti eilen alkavansa lesboksi ja menevänsä luokkatoverittarensa kanssa kihloihin.



Kungligt

Töissä tavanomaista.

Töiden jälkeen kokoukseen, joka meni jouhevasti kahden ärsyttävän ämmän ollessa estyneitä osallistua.

Sitten Tahto ja Armo Subilta.

Sitten den kungliga veckotidningen Svensk damtidning näppeihin ja sohvalle kellimään.


Punikkifetissi

Korttelikapakassamme käy eräs punaviiniin mieltynyt runoilija. Tänään hänen viereiseen pöytään asettui joukko marxilaisia nuoria. He kävivät toiveikkasti keskusteluun runoilijan kanssa. Kirjallisuuskeskustelu meni hienosti. Sitten he alkoivat puhua politiikasta ja uskonnosta ja runoilijan kannanotot eivät vastanneet nuorison odotuksia. Keskustelu meni sitten sangen alatyyliseksi.

Toinen joukon pojista oli oikein viehättävä: aatteen palo poskilla ja silmissä.


Prinsessahenkeä

Tulin töistä, hain ihanan tyttäreni iltapäivähoidosta. Ehdin nauttia pari viskipaukkua ennen kuin vaimoni lähetti minut lähikauppaamme mätiostoksille. Samalla nappasin mukaani pullon cavaa.

Katsoin Will & Gracen, johon olen koukkuuntunut. Nämä nykyiset osat olen valitettavasti nähnyt aikaisemminkin.

Katsoin saksalaista pakolaisleffaa.

Katsoin euroviisukarsintoja: am I homo, or am I not. Jos olisi ihan pakko äänestää, äänestäisin Kwania.

Finaaliin pääsivät suoraan sitten Kwan ja Tapani Kansa-af Enehjelm.

Nyt taidan mennä nukkumaan (terkkuja pelselle).


Ensimmäiseksi haluaisin kiittää

Välillä minua harmittaa sosialidemokraattisen puoleen tämän hetkisen puheenjohtajan kohtalo. Unelmat eivät purreet. 62% puolueensa kannattajista pitää ilkeän porvarihallituksen politiikkaa hyvänä tai erittäin hyvänä. Sitten tuli vielä tämä glamourkissareportaashi. Hei, isot pojat, tehkää jotain!


Pihkassa

Olen helposti ihastuvaa tyyppiä, kukaan ei ole minulta suojassa.

Nyt olen ihastunut muun muassa erääseen opiskeluaikaiseen toverin toveriin, jonka nimeä en edes muista.

Oman sävynsä tähän ihastukseen tekee se, että näemme toisiamme tätä nykyä alastomina uimahalliksi naamioidussa homoklubissa. Tietenkään emme ole sanaakaan vaihtaneet.


Oikein vai väärin

Katsoin televisiosta kyynelehtien ohjelmaa itäpreussilaisten paosta neuvostoliittolaisten rauhan panssareiden alta neljäkymmentäluvun puolivälissä.

En puhu lainkaan natsien vasemmistopopulismin puolesta. Historiallinen sivistykseni tai moraalinen kompassini ei myöskään riitä ottamaan kantaa, onko sosialismin hitleriläinen muoto vai stalinistinen muoto kauheampaa: Skylla vai Kharybdis.


Kolmastoista yö jouluyöstä

Lähdin S:stä kansallispyhäkkömme kellojen kaiuttaessaan puolta yötä. Käännyin Yliopistonkadulta Aninkaistenkadulle, ylitin Tuomiokirkkosillan ja pysähdyin hampurilaiselle afgaanien pitämälle nakkikioskille. Aikaisemmin söin siellä lihapiirakan yöjuoksusta kotiutuessani mutta omistaja on vaihtanut tavarantoimittajaa ja lihapiirakka ei ole enää mieleiseni.

Lihapiirakan päälle sytytin demi coronan. Tallustelin Brahenpuiston läpi. Pysähdyin Brahen patsaalle: Jagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds. Katselin Uudenmaankadun yli Vanhalle suurtorille: Bremerin talo, Vanha raatihuone, Brinkkalan talo. Edessäni oli Katedraalikoulu ja takanani katedraalin seinustalla sen muinainen rehtori Mikael Agricola.

Jatkoin Tuomiokirkontorin ja Akatemiankadun kautta Hämeenkadulle. Turun ruotsinkielisen yliopiston päärakennus ja Vanha akatemiatalo valaisivat yötä jouluvaloin. Tervehdin Gustaf II Adolfia hovioikeuden edessä.

Käännyin Hovioikeudenkadulle ja kipusin Kellonsoittajankatua kotiini.

Turku on hyvä kaupunki, paras kaupunki meille turkulaisille.


Loppiaisen aatto

Minun oli tänään meneminen katedraaliimme kuulemaan Bachin Jouluoratoriota, mutta valitsin sen tilalle pullon punaviiniä.

Päivemmällä kävin tyttäreni kanssa Hesellä ja elokuvissa katsomassa Mimmi Lehmä ja varis - elokuvan. Sitten shoppailimme Stockmannilla.

Taidan vielä suoriutua sikaribaariin ja Suxessiin (vai miten se kirjoitetaan) tänä iltana.