Jo viime viikolla pieni basillinisku tuntui kutkana kurkussani, tänään se oli sitten kutsunut muutaman tuhatta kaveriaan mukaansa. Soitinkin aamulla pomolle, että pidän tämän päivän ainakin sairaslomaa. Torkuin aamun sängyssä ja samalla hikoilin koko laitoksen likomäräksi. Yök. Eilisen ja tämän päivän aikana olen tuhonnut paketillisen nenäliinoja, nenäni alkaa olla ruvella kohta, pitää etsiä vaseliini jostain tai muuten nenäni näyttää jauhelihaklöntiltä.
Kamalan sööttiä kun kesken päivän tuli viesti hanilta, että voisiko hän tuoda kaupasta jotain tai tehdä lounasta kun oli tullut kotitoimistoon kesken päivän. Awwww :-)
Olin kuitenkin juuri kerennyt käydä räkimiseltäni lähi-Alepassa ja syönyt pääsiäisruokien tähteitä joten pyysinkin hänet iltapäiväkaffelle. Hän lupasi "hoidella" minua mutta sanoin tyytyväni ihan vierihoitoterapiaan :-D Eihän nyt sairaana saa itseään fyysisesti rasittaa... ja mies toi mukanaan Fazerin Sinistä. Ihana mies. :-)
Mulle tuli aivan kamala ongelma, millä hellittelysanalla kutsuisin miestäni... Aboa on varannut Pupun, joka olisi ollut aivan täydellinen munkin miehelle :P
Tosin, joskus mun mielestä kaikki hellittelynimet oli aivan kamalaa romanssisiirappia, mutta... kai se sieltä putkahtaa jahka se isoksi kasvaa, jos kasvaa :D
Mutta siihen asti mulla on ongelma miten viittaisin häneen blogissani...
