Mopsi's

Näytetään bloggaukset huhtikuulta 2009.
Seuraava

Rajoja

Otin käyttöön 40 € viikkobudjetin.

Köyhäilystä saa monenlaisia kiksejä. Onhan se omalla tavallaan ihan kiva nähdä (minkä on tiennyt), että aikasta vähällä tulee toimeen, noin loppuviimeksi. Toi summa on semmonen, että siitä on jo vähennetty asumiseen ja autoiluun (jota teen jotta tulee palkka) vähennetyt menot. Oikeestaan enemmänkin olis, mutta toi vaikutti semmoselta sopivan tiukalta, olematta kuitenkaan mikään liian tiukka, jos haluu vaikka kahvilassa uhrata 1.50 kupposeen.

Oon kyllä pikkuhiljaa jotenkin samaa mieltä siitä, että ihmiset määrittelevät elämänsä ja itsensä tavaran kautta. Tavallaan aika surullista, mutta hyvin meidät on siihen vain aivopesty :(

Yllätin itseni tänään myös ajattelemasta, että ei voi lähteä stokkalle kun ei ole ku 29 euroa jäljellä. Sinällään kiinnostavaa, että kyllä mulla tällä hetkellä on käteistä huomattavasti enemmänkin, MUTTA en edes ajatellut niitä. Positiivista, että näinkin nopeasti sisäistän ajatuksen siitä, että toi on ja that's it, muuta ei oo ku toi loppuu.

Kai se vaan täytyy myöntää, että talouden korjaaminen vaatii pieniä askeleita. Liian isona palana kerralla muutosta hakeva kyllä sortuu takaisin vanhoihin tapoihin. Mulla siinä mielessä vielä hyvä harjoitella, ku valtio maksaa syksyyn asti asumisen (ja kyllä, nekin rahat on budjetissa huomioita). Syssyllä oonki sitte jo omavarainen. Olis kiva, jos kaiken paskan (opintolaina ja kelan karhuumiset) jälkee jäis kohtuullisesti rahaa per viikko (100-150 euroo noin) ja vielä saman verran säästöönki. Ei taida heti onnistua, mutta tavotteena voisin pitää sitä, että laittaa aina saman verran säästöön ku ottaa käyttöönki.

Laskeskelin, että sen lisäksi, ettei viime vuodelta menny tulorajat yli (jee...) nii pitäs tulla verotuksessa muutama huntti takaskin päin. Ihan mukavaa. Ehkä noin 10 % siitä, mitä kela karhuaa, mutta rahaa se on sekin :)

Ja toisaalta, talouden heilahtelu, omani siis, on todella yhteydessä mielialaani ja mielenrauhaani (ei rahaa, huono olo; rahaa, turvallinen olo), joten olisi todella tyhmää olla vakauttamatta rahatilannetta, säästämättä vähän rahaa, jotta on vähän puskuria. Ei ole mistä nauttia 20 vuoden päästä, jos ei nyt ala säästää.

___

Kesällä päätimme (ja olisin muutenkin) opiskella graduparini kanssa opetushallinnon tutkinnon. Aika suppea, mutta sen paperin ja opepätevyyden kanssa on pätevä alakoulun rehtorin virkaan. Olen muutenkin piirustellut uraani opettajasta rehtoriksi ja siitä kunnan opetus-/sivistystoimen johtoon. Voisin jopa kunnallisella sektorilla viihtyä, jos on tarpeeksi (vaikutus)valtaa. En ole myöskään sulkenut aikuisopetusta tai konsultin/luennoitsijan hommaa pois, mutta se tulee vasta vähintään 10 vuoden työuran jälkeen (jotta on mitä opettaa...).

Opintoni alkavat muutenkin olla kasassa, muutamaa suoritusta lukuunottamatta.

Aion viettää rehellisen kesäloman (joskin tuo hallinnon tutkimus nyt tuli, mutta sitä opiskelen, koska HALUAN). Lukea kirjoja, joita luen kiinnostuksesta, en tenttiä varten. Mennä kaverin mökille ainakin viikoksi ja ottaa mukaan riippumattoni....

rehellinen loma...en ole tainnut koko kesää ollakaan vapaalla sitten...ööö, hmm...vuoden 2004 kesän jälkeen (eiku silloinkin olin 6 viikkoa töissä...). Sitä edeltävänä vuonna olin sivarina, eli töissä. 2002 on tainnut viimeksi olla kunnon kesäloma, kirjoitusten jälkeen.

Toki tässä on ollut kevyempiä kausia opinnoissa, mutta aina on ollut JOTAIN mitä olisi pitänyt tehdä.

Nyt lomailen! Se on saletti.

___

Odotan, että pääsisi töihin, jotta voisi alkaa säästää suurempia summia rahaa. Nyt jo tein diilin vakkariduunin kanssa, että jos saan sijaisuuksia keväällä, voin vakkariduunista siirtää kesän palkat maksettavaksi valmistumiseni jälkeen (jolloin ne eivät enää vaikuta kelan tulorajoihin). Näin voin tienata rauhassa nyt keväällä ilman, että kela muistaa taas takaisinperinnällä. Valmistumisen jälkeen on se ihanuus, että kelalle voi näyttää keskaria (ainakin osittain...) :D

___

Huomenna olis tokavika tentti, mutta en oo lukenut kunnolla. Yhtä kirjaa ei ees oo. Nooh, meen kattoo. Oon mä ennenkin päässy tentistä läpi lukematta kaikkea. Antaas kattoa :D Valtsikka siitä kivä, että tentissä pätee myös yleistieto ja maalaisjärki ja päättely, ei vain ulkoaluku. Kiitos siitä, oppii jotain tenttitilanteessakin (mikä on oppimistapahtuma, tai pitäisi olla, siinä missä kaikki muukin kurssiin liittyvä).


Berliini 5.3.

Torstaina otimme tavoitteeksi jopa nousta ajoissa aamulla ylös. Tarkoituksena oli suunnata KaDeWelle, joka edustaa Euroopan suurimpia (Harrodsin jälkeen suurin, kaiketi) tavarataloja. Erotuksena kauppakeskusta, kyseessä on tavallaan yksi liike, joka myy montaa eri merkkiä, eikä montaa erilaista liikettä yhden katon alla. Suuntana siis Länsi-Berliini.

Länsi koostuu kansainvälisten suurten ketjujen liikkeistä ja edustaa hyvinkin universaalia kaupunkinäkymää.

kaDeWe onkin sitten oma maailmansa. Luksusmerkit edustettuina ja kaikki viimeisen päälle laitettuna. Ei mitään meidän matkabudjetillemme sopivaa siis (lukuun ottamatta neuvonnan karkkeja, joita mutustelimme viedessämme vaatteemme ilmaiseen (!) säilytkseen).

Suurimman vaikutuksen teki ehdottomasti ruoka- tai gourmetosasto. Ei mitään sellaista, mitä ei olisi saanut niin tuoreena kuin säilöttynäkin. Juustoja, leivoksia, leipää, liihoja...mitä ihanampia säilykkeitä, pastoja...aah KAIKKEA. Pelkästään tuoksujen vuoksi voisi käydä päivittäin ihmettelemässä, mitä kaikkea maailmasta löytyy. Mukava tatsi oli myös Perrierin pieni baaritiski, josta sai skumppaa ruokaostosten lomassa ostaa, ja toki elävä pianomusiikkikin viihdyttää pohdittaessa, ostaakko 50 vuotta vai 100 vuotta vanhaa konjakkia...

Ylimmän kerroksen ravintolassa jatkui sama ylenpalltius. Eri pöydistä sai valita mitä tahansa salaatiesta, pastoista, merenelävistä, grilliruoista jnejnejne. Hinnoittelu oli tarjoilupöydän ja annoksen painon mukaan. Sai eri lautasille koota mitä ikinä halusi ja punnitsivat kassalla. Ja kun ruokalajit olivat järjestäen vähintäänkin suomalaisen keskivertoravintolan tasoa, ei ole valinnanvarasta valittamista. Me päädyimme pasta-ateriaan. Rasvaa ja hiilareita...

Lännestä siirryimme aterian jälkeen kiertelemään Itään baareja :P

Kleopatra-niminen paikka viihdytti ylenpalttisen itämaisella sisustuksella ja mukavalla henkilökunnalla. Paikka oli käytännössä tyhjä, kun sinne astuimme. Perheyritys tiemmä, isä istui kavereidensa kanssa (paikallinen mafia? asiasta huomauttaessani, noksu totesi, että sanan mafia kyllä ymmärtävät kaikki, vaikka suomea muuten puhutkin...) ja aikuiset pojat hoitivat tarjoilun. Mukavasti meille osoitettiin pöytä, tuotiin drinkit ja mukavasti suolatikkuja ja liotettuja manteleita (eikä mikään maksa mitään...huoh suomea). Viehättävän ystävällinen ilmapiiri muutenkin...jotenkin outoa kun on tottunut suomen oloihin. Latkin machomaista mojitoa ja noksunen vetäisi yhden sex on the beachin. Yees, sovimme kuvaan, hyvin...

Seuraavassa baarissa meitä viihdytti kovaääninen, noin 10 teinin porukka (eivätkä todellakaan olleet täysi-ikäisiä). Pojilla järjestäen fritsutkin kaulassa. Suloista suorastaan :). Baarimikkoa hämäsimme, kun minä tilasin juomat noksun ollessa veeseen puolella hankkiutumassa eroon edellisestä drinkistä. Tilasin yhden oluen ja yhden cosmon. Pöytään tuodessaan nuori machotarjoilia luonnollisesti tarjoili naiselle ensin. Hän vain hämääntyi laskiessaan cosmoa noksun eteen, kun minä vedin drinkin itselleni ja osoitin oluen kuuluvan seurueen naiselle. Ihanan hämääntynyt ilme oli poikasen kasvoilla, kun stereotypia mies+olut ja nainen+cosmo ei toiminutkaan.

Samaisessa baarissa mopsi törmäsi naistarjoiljaan, jonka luonnollisesti otti kiinni ennen kuin neiti pääsi kaatumaan. Noksun mukaan tyylipuhtaasti tartuin kiinniottaessani naista rinnoista. En myönnä muistavani, mutta mahdollisesti...ainakin naapuripöydän keski-ikäisen porukan naurusta päätellen näin saattoi käydä. Nooh, rintojen puristelu tapahtui, kun olin menossa vessaan. Toki olin jo aikaisemmin käynyt vessassa ja ihmettelimmekin, miksi sekä naisten että miesten vessasta on samainen hana rikki. Sekin selvisi, kun läväytin oven auki ja yllätin keski-ikäisen naisparin suutelosta. Äkäisten katseiden, osoittelun ja oven kiinnilyömisen jälkeen, mopsi totesi käyneensä illan ajan naisten vessassa...

Jossain välissä metroasemalta noustessani, portaita kadulle kiivetessäni, törmäsin myös elämäni ensimmäisiin ehtoihin ilolintuihin. Hauskasti tulivat kohti, kun totestivat nuoren miehen kävelevän portaita ylös, mutta kun noksu talsi pian perästäni, linnut kääntyivät kannoillaan ja palasivat asemiinsa :)

Mitäs muuta? Ei kai muuta. Nukkumaan pääsimme baareilemasta joskus puolenyön aikaan. Ihan saleen jossain välissä syötiin sushia :D


Berliinikuvia 7

Juutalaisten muistomerkki siinä Reichstaagin lähettyvillä. Ihan näyttävä, joskin keskellä paasit kohosivat jo muutamaan metriin. Pelottava paikka pimeellä, kun ei valaistu. Tiedä mitä narkkeja tulee vastaa. Onneks oli mun faghag mukana pelottaas en pois ;D




Berliini 4.3.

Nukuimme iiiihan rauhassa aamulla pois matkan rasitukset.

Tutustuminen huoneiston suihkuun (joka toimi ja toimitti lämmintä vettäkin) ja neuroottista pelonsekaista paljaiden jalkojen varjelua mahdolliselta jalkapöpöinfektiolta (kiitos noksulle crockseista!).

Aamupala värkättii edellisenä päivänä haetuista ruokavermeistä. Leipää ja tuoremehua ja jukurttia. Ihmettelyä siitä, että vähärasvaiset tuotteet maistuvat hyviltä. Ei ihme, sillä kaupassa myöhemmin totesimme, että vähärasvainen maito sisältää 1,5 % rasvaa ja vähärasvaiset juustot 30-40 % rasvaa; "kevyttä" :)

Siis toki myös aamulla joimme kokeeksi ostamamme kolmen euron pullon skumppaakin. (ja katson täs ohessa ku mikkonen, nina valittaa, että heistä puhutaan aina vaan negatiiviseen sävyyn...tekisi mieli kutsua naista nautaeläimiin kuuluvaksi, mutta se taitaisi olla herjaamista, joten en kutsu...). Skumppa oli halpaa ja vähä sille maistui. Joisin kyllä jos samaan hintaan suomesta saisi. Ja tässä kohtaa realisoitui sekin tragedia, että unohdin tärkeimmän: kovamuoviset skumppalasit (joka homon kesävaruste, hakekaa claes ohlossonilta!).

Päivän reissu suuntautui metrolla(?) Aleksaderplatzille ja paikalliselle stokkalle (Galerie). Kaikki on vain isompaa kuin Suomessa, mutta yllättävän samanlaista, niin ihmiset kuin miljöökin. Kotoisaa.

Mustaherukka- ja vadelmaoluet puistossa istuskellen (ja kaikki tuijottivat järjestäen ja estoitta noksun liloja legginsejä...tuijotettiin takas, tai ainaki mä :P). Eihän meillä tietystikään ollut korkinavaajaa, joten puistokivetykset toivat pelastuksen janoon. Mitä pultsareita?!

Illemmalla käytiin Checkpoint Charlie -museossa, jota suosittelen lämpimästi kaikille Berliinissä kävijöille. Museo kertoo muurin tarinaa ja erityisesti muurin yli (tai ali tai läpi tai mistä milloinkin) päässeitten tarinoita. Paaaljon luettavaa seinillä ja pöydillä, esineistöä ja mitä kummallisimpia virityksiä ja ihmisten vapaudenkaipuun innoittamia ratkaisuja päästä muurin länsipuolelle. Pari tuntia vierähti selviytymistarinoita lueskellessa. Kuka helvetin idiootti keksi rakentaa muurin?!

Museon jälkeen sushille (nokus vines ja valitti ja aneli ja kitisi...joten suostuin Armollisesti...). Eka sushi mulle, joten en valita. Ja aasialainen tarjoilijapoikanenkin oli kivaa katseltavaa :P Myönnän, pitkin hampain, että sushi on hyvää, varsinkin kohtuuhintaisena. Kylmää ja raakaa, mutta hyvää.

Toki turisteina piti yöllistä Brandenburgin toria ihastella ja ottaa pakolliset turistikuvat. Taisimme eksyä Reichstaagillekin (juu, on toi meidän eduskuntatalo aika vaatimaton, vaikka en oo varma, onks toi varsinaisesti paikallinen "eduskuntatalo"). Toki matkalla nautittiin pikkoloista valkkaria :)

Taapertelimme siitä kotiinpäin (tai ainakin juna-asemalle, ei muista). Matkalla pyrähdettiin juutalaisten muistomerkin (korttelinkokoinen kasa betonipaaluja, taidetta kai. ihan näyttävä kyllä). Lopuksi, ennen rantautumista nitisevään sänkyyn hostellille, kävimme jäätelöllä. Oli kiva jätskibaari auki vielä 23 aikaan. Oli hemmetin hyvää...naam...

Homot homo-oluella Aleksanderplatzilla päivällä :D


I wanna my slice!

Jopa tilanteessa, jossa jokaiselle on riittävästi kakkua, tapellaan siitä, kuka saa suurimman palan.

Ihminen on säälittävä, eikä tyydy mihinkään.

___

Berliinin matkakertomus jäi johonkin. Ehkä pidän sen muistoissani vain. Sori (niinku joku olis kiinnostunut :D).


Seuraava