Huiskun takaa

Huomenna sitten olis edessä paluu töihin....vaikka kyllä lomaa olis jatkanu nyt kun on vihdoin niin ihanat rantsu ja terassikelitkin ;)
Mut kylläpä oli minulla kiva lauantai-ilta..... xD

Kierreltiin kaveriporukassa näitä "meidän" baareja ;) ja juotiin aika monta siideriä siinä matkan varrella....ei kuitenkaan ihan liikaa hih ;) En ainakaan tunnusta olleeni yhtään hiprakassa ;))

Yks kavereista löys ihan ihanan miehen jonka kanssa se varmaan nytkin viettää kuumia hetkiä ;) mutta mä en kokonaan ajatuksia saanu pois mun bestiksestä....mut tutustuin myöhemmin yhteen tosi tosi södeen pojuun joka oli NIIN kaunispiirteinen ;) Hänellä oli niin virheetön ja kalpea kaunis iho että näytti melkein alaikäiseltä ;) Mut hän olikin jo parikymppinen ja mua pari vuotta nuorempi ettei ihan itteään namusedäks tartte tuntea ;)))

Aika näyttää miten tutustuminen jatkuu ;) Hän antoi mulle numeronsa niin katotaan ;)) Hän on niin erilainen kuin mun ihana bestis joka on komea ja lihaksikas mutta nuoruus alkaa olla jo vähän takanapäin :/ hän kun on mua viitisen vuotta vanhempi mutta hyvin charmikas herra ;)) Sitten tää mun uus tuttavuus on niin siro ja söpö että melkein mun bestiksen pojasta kävis ;) ja hänellä tuskin voi olla kokemuksia vielä yhtä paljon kuin mun bestiksellä.....mikä on mulle kans tärkeetä koska mullakaan ei ole semmosta vakituista kumppania ikinä viel ollu ;))

Mut vielä en voi lähtee vertailee kahta ihan erilaista ihmistä. Se olis aika pinnallista kun toista ei vielä yhtään ees tunne :/ paitsi että hänellä on aivan ihana tyylitaju kanssa....toinen on niin poikamainen ja söpö kun taas toinen lihaksikas ja charmikas ;)))
Niin on erilaista tää elämä ja se meitä näin heittelee.....

Kauhee kun jäi yks biisi tanssilattialta mieleen...semmonen missä lauletaan just dance.....just dance........joku nainen laulaa. Mut joku jos tuntee niin voi kertoo ;)))

KYllä tää lämpö on sitten aivan ihanaa....varsinkin kun siitä saa nauttia komean ja lihaksikkaan miehen vieressä ;)) Eli mun bestis sai uimahousunsa ostettua.....nyt sitä kelpaa sitten päivää paistella ;)

Muutenkin hän on mua kohtaan ollu niin huomaavainen...että pistää vähän ajattelemaan mitkä hänen tunteet minua kohtaan oikeasti onkaan ;) Niin monta kertaa on viime aikoina halannutkin....mutta tämä poika ei vastaan pistä kun semmonen komistus kädet kietoo ympärille ;))
Hänen kädetkin on niin ihanan notkeat ja pehmeät kun aurinkoöljyä minun selkääni hieroo....että ihan hormonit lähtee hyrisemään ;))

Eräs toinen kaveri soitti ja kysyi lähdetäänkö viikonloppuna käymään porukalla baarikierroksella...maistelemaan siideriä ja katselmaan mimmosia söpötyksiä siellä liikenteessä olisi ;) minähän innostuin jo heti vaikka tiedän jo etukäteen ettei minun sydän tällä hetkellä syki oikein muille kuin omalle komistukselleni ;) Siskonikin sanoi olevansa ihan varma että minua on nyt kerrankin onnistanut ja kohta päädymme yhteen...;)) mut aikahan sen näyttää.....jos vaikka olis kerrankin mulla onnea rakkausasioissa ;))

Huomenna ehkä pitäis jossain vaiheessa auttaa rakasta siskoani valitsemaan verhot ;) Mutta varmaan sitä ennen täytyy rannassa taas käydä....varsinkin jos Eräs Joku haluaa lähteä mukaan ;) Teille kaikille jätskin makuisen pusun lähetän....;)))

Nyt sitten päästään lopultakin rannalle...kun loma vaan on jo melkein loppumassa.... mut semmosta tää elämä on täällä jääkarhujen maassa :/ Pakkaan jo tässä innoissani rantakassia.....aurinkoöljyt, aurinkolasit, minun lempipyyhe, makuupatja, vesipullo ja välipaloja ;)
Toivottavasti hietsussa olis niitä ihania lentiksen pelaajia joita joka kesä kuolaan....en mä muille rannoille suostu lähtemäänkään ;)

Eilen kuule löysin aivan ihanan huivin jostain alelaatikosta! Se näyttää tosi laadukkaalta, vaikkei tietenkään ole mikään merkkituote. Mut oikeesti jos harrastaa vähän kalliimpia merkkejä (nehän on niin
nami ;)) niin ihmiset heti luulee että ihan kaikki mitä päällä pitää on jotain kallista ;) eikä osaa arvata että on tavista mukana :P

Saas nähdä saanko houkuteltua minun komistus-ystäväni mukaan rannalle. Hänellä kun ei kuulemma olis kelvollisia uimashortseja kun ei hietsussa oikein voi missään tarjoustalo-asuissa oleskella.....saas nähdä ehtiikö hän käydä kaupan kautta ;) Toisaalta hänen kanssaan ei oikein uskalla muita uroita sitten vilkuilla :P Hän vaan saa aika helposti tota aurinkoihottumaa joten sanoinkin että kannattais hänen ostaa eucerinin sun allergy protectionia apteekista. Ja muutenkin ihmiset, muistakaa korkeat suojakertoimet sillä aurinko vanhentaa ja rypistää ellei sitä vastaan suojaudu....

Kaupungissa taas takaisin ollaan. Mun bestiksen exän mökki olikin sitten varsinainen "mökki"....hieno vanha maalaistalo joka on hyvällä maulla ja rahalla saneerattu suvun kesäasunnoks. Hän näyttäis olevan oikein tunnettua suomenruotsalaista sukua....ja sen tuo mielellään esillekin ;)

Alussa en oikein tienny miten olis pitäny olla :/ kun hän on niin hyvin itteeän osannu hoitaa että vielä kaksvitosena näyttää tosi poikamaiselta. Eikä taida paljoa syödä kun niin laihana on pysynyt...
Niin kovasti tykkää Dolce & Gabbanasta että ihan Italiassa käy pari kertaa vuodessa uutta mallistoa tutkimassa...näin hän mun bestikselle kertoili...ihan ajattelin että eikö Helsingistä muka samoja vaatteita saa? Noh....hänen kumppaninsa on oikein mukava lihaksikas kaveri, semmonen joka saa itse kunkin hormonit helposti hyrräämään ;)))
Kovasti tuntui minun bestikselläni olevan puhuttavaa exänsä kanssa. Ehkä hitusen pettyny olen että he niin kovasti yhtä pitivät ja heillä juttua riitti....mutta kaipa heillä kertynyt yhteisiä tuttuja ja muistoja vaikka exä niin huonosti mun bestistä aikanaan kuulemma kohteli. Näin olisin kuullu ihan kolmannen ihmisen kertomana. Minä sitten istuin pari tuntia kattomassa kun exän uus mies siinä hikisenä halkoja hakkas ja teki isojen miesten raskaita töitä ;))

Minun ruuat onnistu oikein hyvin luultavasti. Exä oli päättäny päästä helpolla ja ostanu Inkoon torilta savukalaa joka vähän suolatonta oli. Mutta uusien perunoiden ja minun spesiaalisalaatin kanssa se oli ihan syötävää ;)) Exä epäili minun perinteistä pestokastike-sekoitusta kaupasta ostetuks mutta kun kaivoin roskista purkit niin lopulta uskoi ;))

Siinä sitten illalla exä ja hänen uus miehensä alkoivat halailemaan ja suukottelemaan....ja kuinka ollakaan minun bestis laittoi myös kätensä mun ympärillä ja rutisti oikein tulisesti minua....tiedä häntä mikä oli tämän tarkoitus. Minä en oikein tiennyt miten siinä pitäis olla kun exän ilme meni niin happamaksi ja hänen silmänsä leiskahti kun ne minun silmiin osuivat. Että voiko hän tosiaan näin mustasukkainen olla kun itse on ottanut uuden miehen....ja jättänyt minun komistukseni ihan oman onnen nojaan...Vai oliko tämä minun bestiksen suunnitelmaa. Ehkä hän halusi minut mukaansa jos tiesi exänsä hyvin mustasukkaiseksi. Niin kovasti olisin halunnu uskoa että se halaus olisi ihan mua varten mutta en vaan ihan jaksa uskoa siihen.....mun vaistot on kuitenkin aika usein olleet oikeassa. Vähän ikävältä tuntuu joutua vertaamaan itteänsä semmoseen ihmiseen joka syntyny on kultalusikka suussa ja jolla varaa on hyvään makuun ja tyyliin maksoi mitä maksoi....eli sitä tuntee olevansa vähän b-luokan vaihtoehto kun ei sitä alkuperäistä enää ole tarjolla....

Ihan ihmeellistä tää elämä on kun asiat muuttuu yhdessä päivässä. Nyt oon niin täynnä iloa ja energiaa kun pääsen mökille yhdessä mun rakkaan komistuksen kanssa ;)

Aamulla kävin siskolla kertomassa kuulumisia ja hän oli kanssa niin iloinen mun puolesta että ihan väkisin antoi osan antamistani tuoksuistakin takas....sitten lähin ostoksille kaupungille. Täytyy sanoa että alet ei tänä kesänä ollu kovin hyviä. Mut yhdet Lacosten valkoset kengät sieltä ostin ettei ny ihan vanhoissa kengissä siellä mökillä tartte olla. Kun nyt hänen exälle pitää esiintyä edukseen ;)

Sen jälkeen oon tässä leivoskellu. Valmiina on kasa korvapuusteja koska mä osaan niitä kuulemma niin hyvin tehdä....minkä varmaan voin myöntää ilman mitään isompia kehuskeluja. Mut pääruoka on vähän hankalaa kun ei tiedä millanen keittiö siellä exän mökillä sitten odottaa. Ja kaipa niillä omat ruuat siellä on mutta vaikutuksen tietty haluaisin tehdä mun keittotaidoilla ;) kun sen homman osaan jollain lailla.... jos vaikka muuten inhoaisivat mua mutta ruoka olis hyvää ;)

Noh ostin tossa jättikatkarapuja, simpukoita ja pastaa joten eiköhän siitä jotain tule kun tuoreita yrttejä ottaa mukaan ja tarpeeks freshiä oliiviöljyä. Mitään lenkkimakkaraa en oikein haluais syödä kun siitä saa noita kaloreitakin aika paljon ;) Salaattia tietenkin jota vois höystää vaikka fetalla ;)

Onneks viime viikolla sain Lilylololta meikkipaketin postiin. Voin tässä kertoa joku päivä tarkemmin mutta oon niin ihastunu mineraalimeikkeihin, jotka on ihan toista kuin paksut ja raskaat entisajan meikit. Ne jättää sellaisen ihanan kuultavan pinnan. Johon ei ees tartte puuteria vaikka nikkini onkin puuteripoika ;) Yritän nyt tänään testailla jotta huomenna olisin edustuskunnossa oikein....

Nyt toivottakaa onnea, musta tuntuu että tulossa on tän kesän ehkä paras viikonloppu! En oo ikinä tavannu hänen exää ja tätä uutta poikakaveria joten vähän jänskättää.... ei haluais mokata kun on ensimmäistä kertaa vieraita ihmisiä näkemässä ;) ja ties millaisia söpötyksiä sieltäkin vastaan tulee ;))))

Nyt en enää oikein tiedä mitä pitäis ajatella. Ovikello sitten soi eilen illalla ja siellä se mun bestis seisoi ovella mukanaan tuoreita mansikoita. Mä olen vähän sanaton siinä mutta pyydän hänet kuitenkin sisään kun hän ihan vilpittömällä mielellä tuntui tulevan mua etsimään.Sanoi ihmetelleensä kun en nykyään yhtään soittele (ku normaalisti soitan ehkä kerran tai pari päivässä vähintään jos ei olla nähty) ja myös sitä vastausta hänen tekstariin jossa iloinen sanon olevani hänen puolestaan...

Mä en siinä sitten vastaa vaan meen keittämään kahvia ja otan pakkasesta korvapuusteja. Ja hän siinä samalla sitten kertoilee että vieläkin tuntee noloutta oman sydeiltansa sekoiluistaan. Oli kuulemma juonu ihan liikaa kuoharia ja lopulta menny suutelemaan yhtä vierastaan ja lopulta sammunu sen kanssa samalle sohvalle. Tai niin muut on hänen näin antanu ymmärtää :( Ja mitä kaikkea mä olin jo siinä vaiheessa menny kuvittelemaan kun se yks juorukello mulle soitti :(((
Mä sitten inhoan juoruilevia ihmisiä. Miks ei vaan vois he pitää huolta omista asioistaan....näin ne asiat sitten ihan toisenlaisiks muuttuu ja melkein olivat tuhota meidän lämpimän ystävyyden :/ Sillä eihän tää sekaannus ollu mun mielestä kenenkään vika kuin sen joka oli toiselle kertonu ihan vääriä johtopäätöksiä. Ei tommosta voi tehdä :( Eikä myöskään pitäis oikein juoda liikaa....ees syntymäpäivänään....sillä alkoholi ja pahat puheet oli melkein tuhota meidän ystävyyden. Jos Hän ei olis mun ovesta sisään tullu niin ties kuinka kauan tää kaikki olis jatkunu :/

Mä olin siinä kuitenkin ittekin aika nolona. Enkä oikein löytäny sanoja jolloin hän kysyi onko kaikki hyvin mulla. En kehdannu ryhtyä kertomaan mitä kaikkea olen täällä miettiny ja epäilly kun ne asiat ei enää takaisinpäin katsomalla tästä parane. Et on varmaankin parempi kattoa tulevaisuuteen ku jäädä murehtimaan menneitä. Yritin siinä sitten vaan parhaani mukaan näytellä kuin mitään ei oliskaan ikinä tapahtunu...

Hän sitten siinä sanoi että kaipaan vähän piristystä kun näytän niin väsähtäneeltä ja että tulisinko hänen mukaansa hänen exän ja tämän uuden poikaystävän mökille....koska hän ei haluais olla siellä yksin kun exällä on oma kultansa siellä. No mä sitten ajattelin olla reilu ja tulla mukaan vaikka tunteet onkin vielä vähän sekavia. Mutta hän on kuitenkin niin ihana ystävä ollu mulle nää vuodet etten voi hänen tollastakaan toivetta ihan sivuuttaa....joten sanoin että tulen. Lauantaina olis tarkoitus sinne sitten ajella....jospa sitä huomenna yrittäis leipoa ja vähän järkätä sitä ruokapuolta meille kaikille...

Pieni väsymys taitaa vaivata mua. Ei oo tullut tehdyksi oikein mitään järkevää. Siivotakin pitäis ja vähän alennusmyyntejä kattella. Mieli vaan on vieläkin niin maassa ettei oikein jaksa mitään :(

Olen paljonkin miettiny niitä viestejä mitä ihmiset on mulle jättäneet.
Kun tossa auringossa teetä Espalla join niin huomasin että ehkä olen ollu Häntä kohtaan vähän turhan ankara. Me ollaan jaettu ilot ja surut jo niin pitkään ettei hän varmaan ihan tahallaan mua mennyt loukkaamaan. Vaikka vielä oon sitä mieltä että hänen täytyny olis mun tunteet ottaa huomioon niin oon valmis sen virheen hänelle anteeks antamaan.
Olenhan mäkin virheitä joskus tehny.Eikä mun luonteella olla se joka sitä ekaa kiveä ryhtyy heittämään. Eli mä oon päättäny antaa hänelle anteeks enkä alentua vihaamaan. Aika näyttää pystytäänkö me vielä kattomaan toisiamme silmiin sen jälkeen kun uus lehti on kääntyny....vastasin vasta nyt hänen tekstariin ja toivotin hyvää kesää ja sanoin että oon kyl iloinen hänen puolestansa....

Nyt vasta huomaan että oon varmaan sitten tietämättäni menny häneen ihastumaan. Mut hän on päättäny jakaa sit elämänsä jonkun toisen kanssa. Se on asia joka pitää mun sitten vaan hyväksyä ja yrittää jatkaa omin voimin eteenpäin...vaikka kuinka hammasta purren ja vaikka kuinka sattuis. Yksin ei oo kiva katuja tallustella....Sitä kysyy itseltään miksei ole se jonka se oma ihastus on valinnu vaan joku toinen ja vielä ihan tuntematon on kiinnostavampi ja haluttavampi...
Mut se on elämää. Kaikkea eikä edes sitä oman kullan onnea ei voi kaikki saada :(( Mut kiitos kaikille mulle neuvoja antaneille...

Eka lomaviikko sitten takana. Aurinko ei kyl ole paistellut eli taitaa se Stokiksesta ostamani Clarinsin oil-free aurinkovoide jäädä tonne kaappiin vanhentumaan. Mutta eipä se yhtään paista mun elämässäkään :(

Kovin olen tänäänkin ollut surumielinen. Aamulla kävin tossa pikku kävelyllä ulkona vähän happea haukkaamassa ja vastaan tuli joku niin onnellinen pariskunta että kotiin palatessani pienet itkut taas täytyi itkeä :( Ei se toisten onni multa ole pois mutta kun mun onni on just samaan aikaan mitä kauheimmalla tavalla otettu pois...

Piristää yritin itseäni siivoamalla vanhoja vaatteita pois ja niitä keräyslaatikoihin laitoin. Ehkä voisi tässä ensi viikolla mennä ostamaan uutta ja trendikästä tilalle. Jospa vaikka joku huolii puuteripojankin niissä kuorissa....mutta tiedä häntä onko toivoa :(

Piippaus kuului tossa kun iltateetä keitin. Menin kattomaan kuka olisi mulle lohdutusviestin laittanut. Se olikin oikein itse Don Juan joka niin tietämättömänä kyseli kuulumisia ja ihmetteli miksen ole soitellut. Meinasin laittaa vastauksen että eihän se olisi ehtinyt vastaamaan kun kaikki aika menee vuoteessa sen muskelipojan kanssa vehdatessa. Mutta herkkä ja kiltti kun olen niin pidin suuni kiinni. Mitäs mieltä te olette? PItäiskö sitä tässä oikein ilkeämmäksi ryhtyä ja laittaa joku ikävä vastaus oikein? Että hän sais tietää miten kovasti minua on loukannu....

Täällä tää onneton raukka taas kirjoittelee. En meinannu eilen päästä sängystä ylös ollenkaan. Hitaasti vaelsin tonne kauppaan ja ostin itselleni suklaata, karkkia ja keksiä. Niitä sitten mutustelin yksinään verhojen takana ja välilä piti taas silmiä sitten pikkasen kuivata :(

Iltapuolella sanoin itselleni että mä olen vahvempi kuin mitä kaikki luulee. Että mussa on se millä mä vielä tästä tilanteesta pääsen jaloilleni. Ekaks mä keräsin kaikki laivalta ostamani tuoksut kassiin ja kävin lahjoittamassa ne mun ihanan ymmärtäväiselle siskolle. Me siinä sitten vähän kyynelehdittiin kun selitin asian oikean laidan ja mä palasin kotiin. Sitten poistin koneelta kaikki ikävät muistot. Eli siis kuvat jossa mä ja mun ex- bestis ollaan yhdessä. Poistin vielä hänen numeronsa mun kännykästä. Saa soittaa jos huvittaa mutta mä en enää ota yhteyttä :(

Loppuilta sujui taas haikeilla mielin :( Ei oo helppoo päästää irti ja luovuttaa. Mut mä tiedän että on ihmisiä jotka on selvinneet paljon pahemmastakin ja että mä ansaitsen paljon parempaa kuin epäluottamusta ja petturuutta, jota mun osakseni on tullu viime aikoina. Mulla oli koneella "Tuulen viemää" jota sitten kelailin moneen kertaan samalla kun poistelin ikäviä muistoja turhaa enää muistuttamasta ja kiusaamasta. Mut mä tiedän että mä vielä nousen.

Onnellinen oon kun niin moni on tukea antanut ja mun blogia lueskellut. Tällä hetkellä vaan blogin jatkaminen tuntuu aika vaikealta :( eli näin kauan sitä onnen tunnetta mulle sitten suotiin :(((

Päivällä sitten eräs kaveri soitti mulle ja halus juoruta ja kertoa mitä tapahtui kun lähdin sillon kotiin niiltä synttäreiltä. Oli oikein päivänsankari mennyt ja tehny komean kaadon. Että niin sitä pitää. Olivat juoneet lisää kuoharia ja tämä Don Juan oli sitten iskenyt yhden vieraistaan. Että tämmönen tapaus mun läheinen ystävä sitten on :(

Herkkäluonteinen kun oon niin aika monta nenäliinaa on menny jo tänään. Enhän mä häntä omistaa voi enkä pystykään kun en ole mikään lihaskimppu joista tuo näköjään tykkää. Tällainen haaveilija olen mutta rakkautta täälläkin tarvitaan :( Mutta eipä sitä nyt ole kukaan edes tarjoamassa. En odottanut paljoa mutta ehkä sitä että hän olisi antanut meille tilaisuuden ottaa selvää missä mennään. Että tällasta....

Olen ajatellu niitä vuosia ja aikoja yhdessä. Me oltiin melkein kuin veljekset tai melkein kohta kumppanit. Vaikka meidän rakkaus ei ikinä toteutunu kun sille ei annettu tilaa elää :( Tiedän että mä nousen tästä vielä vaikka tällä hetkellä luottamus mun läheisiin ystäviin on aika nollassa. Onkohan onnea mulle edes tarkoitettukaan, kysyn vaan. Tiedän että herkkä ja tunteellinen oon mutta miksi sen pitää aina olla mulle esteenä etten voisi olla onnellinen. Sitten taas kovat ja kylmät ne vaan kyynärpäillä menee eteenpäin. Mutta joo....tämmöstä.