Kyynelten läpi

Onnellinen oon kun niin moni on tukea antanut ja mun blogia lueskellut. Tällä hetkellä vaan blogin jatkaminen tuntuu aika vaikealta :( eli näin kauan sitä onnen tunnetta mulle sitten suotiin :(((

Päivällä sitten eräs kaveri soitti mulle ja halus juoruta ja kertoa mitä tapahtui kun lähdin sillon kotiin niiltä synttäreiltä. Oli oikein päivänsankari mennyt ja tehny komean kaadon. Että niin sitä pitää. Olivat juoneet lisää kuoharia ja tämä Don Juan oli sitten iskenyt yhden vieraistaan. Että tämmönen tapaus mun läheinen ystävä sitten on :(

Herkkäluonteinen kun oon niin aika monta nenäliinaa on menny jo tänään. Enhän mä häntä omistaa voi enkä pystykään kun en ole mikään lihaskimppu joista tuo näköjään tykkää. Tällainen haaveilija olen mutta rakkautta täälläkin tarvitaan :( Mutta eipä sitä nyt ole kukaan edes tarjoamassa. En odottanut paljoa mutta ehkä sitä että hän olisi antanut meille tilaisuuden ottaa selvää missä mennään. Että tällasta....

Olen ajatellu niitä vuosia ja aikoja yhdessä. Me oltiin melkein kuin veljekset tai melkein kohta kumppanit. Vaikka meidän rakkaus ei ikinä toteutunu kun sille ei annettu tilaa elää :( Tiedän että mä nousen tästä vielä vaikka tällä hetkellä luottamus mun läheisiin ystäviin on aika nollassa. Onkohan onnea mulle edes tarkoitettukaan, kysyn vaan. Tiedän että herkkä ja tunteellinen oon mutta miksi sen pitää aina olla mulle esteenä etten voisi olla onnellinen. Sitten taas kovat ja kylmät ne vaan kyynärpäillä menee eteenpäin. Mutta joo....tämmöstä.