Huiskun takaa

Oon kuullu jonkun sanovan että euroviisut homojen joulu olis ja tottahan se onkin että silloin on hyvä hetki viettää aikaa niiden kanssa jotka itselle läheisiä on... Mä en vaan vielä oo viisuista niin innostunu ja luulenkin että se on enempi kolmi- nelikymppisten homojen juttu. Me vähän nuoremmat enemmin kiinnostuneita ollaan siitä musasta joka just sillä hetkellä trendikästä on kun taas viisuikää vanhemmat homot haluaa antaa vaikutelman et pelkästään vakavampi kulttuuri ja taide heille kelpais...

Torstaina täyden ruokakorin kanssa ilmestyin J:n luokse ja pyysin herkkuineni päästä sisään katsomaan viisukarsintaa ...Aika vähäpuheinen hän oli enkä alussa oikein tienny miten olisin ollu ku tuntui etten häneen oikein kontaktia saanu....Mut vähitellen hän alkoi kehumaan miten hyvä mä olen tekemään ruokaa ja kiitti siitä että olin nähny niin paljon vaivaa. Kun me oltiin viinipullo saatu tyhjennettyä niin laitoin kokeeks käden hänen reidelleen eikä hän sitä enää ottanu pois. Mä päädyin lopulta viettämään yön hänen luonaan....

Aamulla hän töihin lähtiessään sanoi vähän tylysti että mun ei pitäis kuvitella että meidän välinen tilanne olis jotenkin muuttunu ja että me edelleen tarvitaan miettimisaikaa :/ Mä tykkäsin siitä vähän pahaa ja lähdin aika loukkaantuneena takaisin äitini luo. Mun ihana äiti mua halas niin lämpimästi ja sanoi ettei kannata niin pienestä masentua kun kerran yötäkin sain hänen luonaan jo olla...

Niinpä illalla äiti sanoi että mä nyt en kerta kaikkiaan voi luovuttaa. Mun äiti niin tykkää J:stä koska hän on niin hyvätapainen ja vakavahenkinen eli semmonen äitien ihannevävy. Äiskä pyys mua ottamaan kultani numeron ja sen jälkeen alkoi puhumaan hänen kanssaan lämpimällä äänellä kuulumisia kysyen....Lopulta hän sai houkutelluksi J:n lauantai-iltana luokseen viisufinaalia katsomaan. Ette arvaa miten kiitollinen äidilleni olinkaan!

Meillä alkoi taas uudet kokkaamiset ja äitikin vielä aamuyöllä viimeisiä paistoksiaan uunista otti ulos. Kun J oli asettautunut sohvalle katsomaan viisuja äiti alkoi tekemään lähtöä. Hän sanoi menevänsä ystävättärelleen katsomaan kilpailua ja että meillä olis nyt hyvää aikaa keskustella....Äiti sanoi vielä että ei kannata antaa raha-asioiden mutkistaa turhaan elämää. Ja että hän voisi tarvittaessa auttaa jos menee tiukille...

J oli pitkään aika vaivautuneen oloinen. Tulin ihan hänen kylkeensä kiinni, välillä suukottelin ja halailin mutta hän ei missään vaiheessa tuntunu ihan rentoutuvan...Jossain vaiheessa kuoharin noustessa päähän kysyin suoraan että eikö hän enää pidä mua haluttavana....ja että inhottaako häntä ajatus seksistä mun kanssa. Ja että mitä oli tapahtunu torstain ja lauantain välissä eli oliko hänellä joku toinen mielessä vai mistä oli kyse....

Loreenin voitettua ja Euphorian soidessa toista kertaa yritin vielä kuiskutella hänen korvaansa kaikenlaisia ehdotuksia ja hänen tukkaansa silitin. Mutta äiti tietenkin palas väsyneenä kotiinsa ja muutaman viinilasin juoneena alkoi tilittämään omasta elämästään ja siitä miten meidän kahden välinen rakkaus ei saa valua hukkaan niinkuin hänen omansa aikoinaan...Ja että J:n kannattais vähemmän miettiä raha-asioita kun onni ei sieltä löydy.

Äiskä alkoi tekemään ylimääräistä petiä sohvalle mutta J päätti hämillään olevan näkösenä ryhtyä tilaamaan taksia. Äiti yritti viimeiseen asti estellä ja epäili että kannattaako J:n tuhlata taksiin kun muutenkin on ollu rahasta tiukkaa.....Auton lopulta tullessa mun äiti vielä tarjoutui maksamaan sen mutta J kieltäytyi ja katos taksillaan yöhön...

Oman rakkaan äitini luokse mä väliaikaisesti muutin jotta J sais vähän rauhaa miettiä asioita uudelleen. Uskon että hän ennen pitkää ymmärtää mitä hänellä on ja mitä hän ei myöskään haluais menettää ;)

Mun äiti heti vaati selitystä mitä meidän välillä on oikein tapahtunu. Kovasti hän myöskin ihmetteli sitä miten ison metelin J oli nostanu raha-asioista jotka kuitenkin on kahden ihmisen suhteessa niitä pienimpiä juttuja... Mut äiskä niin paljon on elämää nähnyt ja vastoinkäymisiäkin kokenut että hän jos kuka tietää että miehillä on paha tapa takertua pikkuasioihin ja yrittää itsepäisesti omaa tahtoaan läpi saada...

Mun äiti olis jopa tarjonnu mulle rahojaan sitä lentolippua varten mutta en kuitenkaan kehdannu niitä rahoja häneltä ottaa vastaan. Mieli teki mut tiesin että mun sisko olis nostanu taas hirveän metelin siitä niinku hänellä on tapana tehdä jos äiti mulle on jotain maksanu mistä hän tuntee jäävänsä paitsi. Vaikka onhan meidän äiti auttanu häntäkin ihan yhtä lailla. Äitihän tässä jokin aika sitten myi isomman kämppänsä keskikaupungilta ja muutti Kontulaan halvempaan yksiöön. Ja sillä välirahalla hän sitten on tosi ihanasti tukenu meidän molempien elämää...

Äiti sanoi mulle että meidän suvussa ei miehistä luovuta taistelematta ja että mun ei pitäis alistua siihen että mut siirretään syrjään odottelemaan. Ja että tie miesten sydämeen kulkis vieläkin vatsan kautta niinku aina on ollu tapana sanoa....Niinpä hän houkutteli mut käyttämään mun vapaapäivän leipomiseen hänen kanssaan :))) Mun tarkoitus olis illalla herkkukorin kanssa mennä mun kullan luo ja kysäistä jos hän haluais euroviisujen karsintoja mun kanssa lähekkäin sohvalla katsella ja herkkuja maistella. Arvaan että hän on mun poistuttua lämmittäny mikrossa kaupan valmisruokia. Voiskos kukaan semmosen jälkeen kieltäytyä tuoreesta lohipiirakasta, suklaakakusta ja jäähdytetystä valkkarista ;))

Aikamoisen ihanaa kyllä on miten oma äiti pystyy vieläkin aikuisena mielen saamaan heti niin paljon paremmaks ja sen itseluottamuksenkin nousemaan uudelleen mikä on välillä kolhiintunu kun on vastoinkäymisiä ollu....Hän on mulle jatkuvasti muistuttanu että kovin kauaks aikaa ei miestä saa laskea yksikseen koska miehellä on miehen tarpeet ja ties vaikka hormoonien hyrrätessä hän alkais uutta jo etsiskelemään....Joten nyt olis korkea aika sille että mä häntä muistutan siitä mitä kaikkea hän saattais menettää ellei pidä tiukasti kiinni ;)

Mä tulin niin innoissani töistä kotiin. Työkaveri oli löytäny mulle netistä kohtuuhintaiset lennot jenkkeihin parhaimpaan loma-aikaan....Kerroin asiasta J:lle ja pyysin saada käyttää ostamiseen hänen luottokorttiaan. Olisin maksanu takaisin vähitellen mut tietysti olisin maksanu....

J ei normaalisti suutu koskaan mut nyt hän hillintänsä menetti ihan täysin...Hän tiuskas mulle että koskas mä aion maksaa takaisin mun entiset velat joita hänen mukaansa on useampi tonni. Ja että vaikka hänellä vähän parempi palkka onkin kuin mulla niin ei hänelläkään riittäis loputtomasti rahaa lainattavaks....

Annoin asian olla ja ajattelin että hän yön yli nukuttuaan olis paremmalla tuulella. Seuraavana iltana menin taas hintavertailuun ja huomasin et ihan samat lennot oli monta sataa kalliimpia! Kun hinta alkaa mennä lähemmäs tonnia niin joutuu laskeen mitä asuminen ja kaupungista toiseen kulkeminenkin maksaa....Ja mä aloin tajuta että niillä hinnoilla mun ei enää olis mitään järkeä lähteä ollenkaan :(

Siinä J:lle teetä keitellessä en voinu sit pitää suutani kiinni vaan kerroin hänelle miten oli käyny ja purin pahaa mieltäni...Sanoin että jos hän olis pyytäny multa samaa niin olisin heti auttanu jos vaan olisin voinu. Ja että nyt hän varmaan on sitten tyytyväinen kun joudun unelmani hautaamaan ja jäämään koko kesäks Suomeen. Sanoin vielä että ties vaikka tää kaikki olis alunperin ollu hänen tarkoituksenaan.....

J pomppas ylös tuolistaan naama punaisena ja meni naulakosta ottamaan takkinsa. Takaisin hän tuli vasta kun olin käyny nukkumaan. Aamulla hän sanoi että mun olis parempi toistaiseks muuttaa vaikka äitini tai siskoni luokse koska meidän kahden täytyis vakavasti miettiä onko tämmmöstä suhdetta järkeä jatkaa kun kumpikin tuntuu haluavan eri asioita....

Kerroin eilen töiden jälkeen J:lle mun haaveesta lähteä heinä-elokuussa kiertämään Amerikkaa Nicki Minajin kiertueen perässä. Hänen kesän konserttikalenteri näyttäis tältä:

http://www.caesarlivenloud.com/2012/05/nicki-minaj-announces-north-american.html

Tiedustelin varovaisesti että jos J vois lainata mulle muutaman satasen jotta saisin hankittua lentoliput mutta hän ottikin ja menikin taas niin vakavan oloiseks ja alkoi murjottaan...

J sanoi että hänellä oli toive että voitais mennä heidän suvun mökille joka olis tyhjillään tohon aikaan...ja että meillä lopultakin olis aikaa olla siellä kahdestaan kauniissa ympäristössä....Joka kyllä kaikesta päätellen on keskellä ei mitään jossain autiossa paikassa erämaajärvellä :/

Mä sanoin hänelle että en todellakaan aio montaa päivää viettää jossain metsän keskellä hyttysten ruokana ja että olen kaupunkilainen enkä muuks muutu. Ja että mä nauttisin mun kesälomasta ihan eri tavalla seuraamalla mun suurta suosikkiani joka on alkanu merkitä mulle kuukausi kuukaudelta enemmän....Ja että muutenkin USA on mulle pitkään ollu haave, maa jota oikeasti ihailen vaikka meillä vasemmistolaisessa suomessa sitä ei oikein sais sanoa ääneen....

Sanoin J:lle etten kanna kaunaa jos hän ei halua tulla mukaan varsinkin kun tiedän ettei hän arvosta samanlaista musiikkia ja modernia kulttuuria niinku minä....J on enempi kiinnostunu tieteestä, politiikasta ja semmosesta josta mä taas en ymmärrä paljoakaan. Jollain tavalla tuntuu ettei hän ole oikein kiinni tässä ajassa ja sen ilmiöissä vaan että hän olis jämähtäny kiinni aikaan joka valitettavasti alkais kohta olla ohi...

Onhan se tietty vähän kurja omalle suhteelle jos me kumpikin vietettäis kesälomat ihan eri suunnalla....Mut meillä kaikilla kuitenkin on yks elämä jota pitäis elää parhaan kykynsä mukaan niin että pystyy tekemään asioita mitä oikeesti haluaa.....Ja että pieni ero ja kaipaaminen voi myös joskus olla ihan romanttista kun taas kotiin palatessa ei varmaan taas mitään muuta tehdäkään kun ollaan lakanoiden välissä ;)))

Aika vierii niin nopeesti että on vaikee tajuta pitäneensä blogia jo monen vuoden ajan... Mulla on ollu niitä ihania uskollisia lukijoita mut myös niitä jotka jaksaa syyttää mua pinnallisuudesta ja provoomisesta. Mun tapa kirjoittaa on kans ärsyttäny aika monia koska oon halunnu ilmaista itseeni eri tavalla kuin muut. Oon halunnu tuoda esille sitä et nautin huomiosta ja haluun tulla huomatuks ;)) Ehkä hymiöitä voisin käyttää vähemmän jos kerran niistä ei tykätä ;)))

Kyllähän mä tiedän et Ranneliike on vakava sivusto ja semmoseks tarkotettu. Mut kai nyt joillakin asioilla voi myös laskee leikkiä ilman että anteeks pyydellä sitä tarttis...Tiedän että oon vahva siinä että uskallan myös itselleni nauraa ja mulle ihan oikeesti negatiivinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan ;))) Ja joo myönnetään, kyllähän mä provoilustakin nautin aina toisinaan ;))

Miksköhän muuten homot on usein niin ilkeitä toisilleen? Pari viikkoa sitten baarissa tuli yks tyyppi mua aika kömpelösti humalapäissään lähentelemään vaikka mulla oma kulta oli lähistöllä hakemassa uutta juomaa...Selitin miten asia oli ja sitten heti ryhtyi hän mua mollaamaan että kuinka nenä pystyssä kuljen ja luulen parempi olevani kuin muut. Ja että mun kaltaiset kanat voi painua helvettiin...

Musta jotenkin tuntuu että tänkin sivuston vakavahenkisten lukijoiden mielestä homon pitäis näyttää ja elehtiä ihan samalla tavalla kuin heteroiden. Jos taas haluu olla erilainen ja herättää huomiota niin heti pinnalliseks kanaks leimataan...Jos kerran heterot ei saa syrjiä ketään homoa niin mitäs me itse tehdään toisillemme?

Mä aion pysyä ihan samanlaisena kanana jatkossakin jos mulle tämmösen nimityksen haluaa antaa. Mä tykkään muodista, bilettämisestä ja siitä että näytetään hyvältä. Mua ei vois yhtään vähemmin kiinnostaa politiikka tai joku kuuluminen johonkin järjestöön. Mulla on vaan yks elämä ja haluun käyttää sen niin että mä itse saan siitä tarpeeks irti. Mä itse olen mulle maailman tärkein ihminen enkä sitä aio pyytää anteeks...

Vapunpäivänä oli taas perinteisen Kaivarin vappubrunssin aika jota varten mä olin leiponu aikamoisen korillisen herkkuja alkaen mun spesiaali fetapiirakoista ja päätyen semmoseen ihanaan äyriäissalaattiin :))) Mun kokkaustaitoja taas kehuttiin ihan maasta taivaaseen ja siitä mä ylpeä olenkin, hih ;)))

Mulla oli vaan tosi pitkä vääntö J:n kanssa siitä ostetaanko me halvempaa cavaa vai ihan oikeeta laadukkaampaa shampanjaa. Hänen mielestään joku Freixenet ajaa ihan saman asian mitä monta kertaa kalliimpi shampanja mut mä olin tiukasti toista mieltä. Tuntien mun kaverit jotka on aina niin kärkkäitä arvostelemaan ja odottavat viimeisen päälle laatua aina mihin menevätkään niin Freixenetin musta brutti nyt vaan ei riitä heille :// Ja niinpä pienen riidan jälkeen me ostettiin muutama pullo hyvää shampanjaa.

Vappubrunssi on aina semmonen paikka jossa näyttäydytään ja katsellaan toisia. Kun kevät tulee ja kirkas aurinko paistaa niin vaatteisiinkin taas enemmän huomiota jokainen kiinnittää... Tosi monella tuntui olevan päällään ihan uusinta uutta ja kovasti olivat he tietoisia siitä että jokainen yksityskohta oli viimeisen päälle mietitty....

En voinu olla huomaamatta että muutama tuttu katseli hieman ihmetellen J:n huoletonta pukeutumista. Yritin ennen lähtöä hänelle selittää että vappubrunssille pukeudutaan kunnolla eikä sinne mennä liian arkisissa vaatteissa...Kun me ollaan nyt pariskunta niin meitä myös katsotaan ja arvostellaan yhdellä kertaa. Jos hän ei itse haluu pukeutua niin myös mä joudun silloin hänen kumppaninaan arvosteltavaks...

Mun täytyy varmaankin tästä keskustella hänen kanssaan vielä uudelleen kun tuntuu ettei hän vielä oo sisäistäny sitä miten tärkeestä asiasta tässä mulle on kysymys....Mä panostan pukeutumiseen ja se asia on mulle osa mun persoonaa. Jos hän oikeesti välittää musta ja mun tarpeista niin hän silloin haluaa tsempata myös oman pukeutumisensa kanssa tai vähintäänkin antaa mulle luvan käydä hänen puolestaan vaateostoksilla. Se että hän näyttää töihin mennessään fiksulta hyvin istuvassa puvussaan ei tarkota että hänen maku olis vapaa-aikana vielä kelvollinen...

Mut mä uskon ja luulen että me päästään keskustelemalla yhteisymmärrykseen. Mä en myöskään suostu siihen että mä joudun häpeämään sitä että mun kumppani näyttää huolimattomasti pukeutuneelta jos kaikki muut on nähny vaivaa sen eteen että ilostuttais muita sillä että näytetään huolitellulta. Se ei viime kädessä oo itsekkyyttä vaan muitten huomioon ottamista....