Huiskun takaa

Näytetään bloggaukset marraskuulta 2011.

Ei enää kauaa yksin

Mulla jotenkin on nyt semmoinen tunne että haluun nopeesti itselleni poikaystävän :))) Tunnen itteni nykyään ulkopuoliseks aina ku näen onnellisii pariskuntii ja alan miettimään mikä mussa on vialla kun mulla ei oo ketään :// Tällä hetkellä vaan tosi monet komeet tyypit jotka tiedän on varattuja enkä mä oo ajatellu kenenkään suhdetta ryhtyä rikkomaan....vaikka se taitaa aika yleistä nykyään ollaki...

Oon päätyny siihen että mun entinen koulukaveri ja nykyinen ystävä J olis se paras mahdollinen vaihtoehto jos hän vaan uskaltautuis mun kanssa suhdetta uudelleen yrittään :))) Se että hänellä on henkisii ongelmii ollut ei ihan kokonaan hänen seksikkyyttään mun silmissä vähennä vaikka täytyy myöntää että se hiukka huolestuttaa koska myös mä tartten sitä että se toinen pystyis mua tukemaan myös niinä heikkoina hetkinä...

Viimeks ku nähtiin niin otin hänen kätensä mun käsiin ja sanoin hänelle että arvaako hän kuinka yksinäinen mä oon viime viikot ja kuukaudetki ollut....ja että hän vois halutessaan sitä oloa vähän helpottaa ;))) Hän jotenkin hämilleen siinä kuitenkin meni ja nopeasti käänsi puheen toisiin asioihin. Sanoin hänelle että mä tiedän että hänellä on ollu vaikeita aikoja mutta että myös mulla on paljon vaikeita hetkiä ja just siks kaipaan että joku silloin on mukana niitä jakamassa...

Sanoin hänelle kans että oon miettiny oman deitti-ilmotuksen laittamista nettiin ja että siinä vaiheessa alkaa sit olla jo myöhäistä miettiä mitä kaikkee kaunista meidän välisestä suhteesta olis voinu kehittyä :// Tiedän että ku alkaa viettään aikaa qruiserissa ynnä muualla niin ne ympärillä olevat ihmiset unohtuu ja sit alkaa vaan deittailemaan niiden komeiden urosten kanssa kaiket illat ;)))

Nyt olis sit hänen aika miettiä onko hän musta oikeesti kiinnostunu muutakin ku ystävänä ennenku jotkut ihan tuntemattomat toivottavasti myös ihanan komeet miehet vie mut pois markkinoilta ;)))


Ystävyyden loppua

Viikonloppuna päätin et ihan järjettömän pienestä asiasta syntyny riita pitkäaikaisen ystäväni kanssa on jo menny liian pitkälle ja että asia sopia pitäis kun siihen niin moni sivulline on jo ottanu osaa...

Häntä varten hänen suosikkipiirakkansa leivoin ja J sanoi mulle myös että nyt anteeksannon ja sovittelun aika olis koska hänkin terapiassaan on moneen kertaan jo ymmärtäny ettei kaunat johda mihinkään. Koska oonhan mun kampaajaystävän jo 6-7 vuotta tuntenu ja koko sinä aikana tosi läheisiä ollaan oltu...

Hyppäsin ratikkaan ja hänen kotiovelleen ilmestyin ovikelloa rimputtamaan :// Hän oven avas sanaakaan sanomatta ja päästi mut sisälle missä eräs meidän yhteinen tuttu oli telkkua katsomassa hänen kanssaan...He alkoivat toistensa kanssa siinä juttelemaan ja mä seisoin huoneen nurkassa piirakka yhä kainalossa...

Mun ystävä sitten kysyi että oliko mulla asiaakin vai tulinko lisää loukkauksia hänelle huutelemaan. Sanoin että haluisin sopia tän tyhmän riidan ja olla niinku ennenki. Hän katto mua halveksivan näköisenä ja sanoi että onko muut kaverit mut jo hylänny ku tämmösen lihavan ja rupsahtaneen tyylittömän tyypin seura jo kelpaa. Siinä sit aika hämilleni menin enkä tienny miten olisin ollu....ja he sit ryhtyivät pilkallisesti naureskelemaan keskenään ://

Yritin selittää etten häntä semmosena pitäny vaan opettaa yritin mimmosia vaatteita yllään kannattaa pitää jos hyvältä haluu näyttää....kun hän sitä tietoa itse multa kyseli. Hän sitten alkoi selvästikin kiihtymään ja kiljais että siinähän se taas tulee eli hän ei vois yllään pitää mun mielestä samanlaisia vaatteita kuin muut... Yritin selittää että jokaisella oma tyyli on joka sopii ja hän karjui vastaan että hänelle se varmaan säkki olis ://

Lopulta meidän yhteinen tuttu sohvalta nousi ja tuli siihen viereen säestämään että mä muka niin täynnä itteäni olen ettei se ees mahdollistakaan olis :// Mun ystävä sitten jo aivan naama punaisena mulle kiljumaan alkoi ja käski mun painumaan nopeasti ulos hänen kotoaan ja täysin arvaamatta läimäytti mua poskelle kämmenellään....

Olin jo oviaukossa kun hän tuuppas mut siitä voimalla kynnyksen yli ja perään heitti rappukäytävään mun tuoman piirakan. Tuntuu että ystävyys hänen kanssaan olis nyt lopullisesti ohi ja se loppui näin naurettavan pieneen asiaan....jossa oikeesti ei tunnu mitään järkeä edes olevan :(


lähestymisiä ja lähentelyä...

Eilen illalla vanhan koulukaverini J:n vein klubille iltaa viettämään. Hän ei pitkiin aikoihin kuulemma missään homobaarissa käyny ollut ja pitkän suostuttelun jälkeen vasta suostui mukaan lähtemään ;))

Hänen eleistään ja olemuksestaan näkyi ettei hän oikein kotoisaks oloaan tuntenu samaan aikaan ku mä pyörin tervehtimässä mun tuttuja joita näytti olevan aikamoisen paljon :))) Muutamat tosin yhä edelleen mua välttelee ku haluavat niitä juoruja uskoa mitä mun selän takana nyt näyttäis kulkevan...

J kysyi miks kaikissa niissä homopaikoissa missä hän käynyt on näyttäis soivan sama musiikki eikä ne biisit ees vuosien varrella kauheesti vaihtuneet olis.....semmonen tasainen jumputus hänen mukaansa illasta toiseen. Mä taas itse sitä mieltä olen että meillä homoilla paljon parempi musamaku on kuin heteroilla ....joista toinen puoli jämähtänyt on perinteiseen rokkiin ja toinen puoli taas jotain typerää hiphoppia ja suomiräppiä kuuntelee...

Musta jotenkin tuntui että siinä illan aikana me ainakin hetken aikaa lähennyttiin...muistan jopa että muutaman sidukan jälkeen mä hänen käsiä pidin omissani ja kerroin että mun tekis mieli hänet omakseni ottaa ja rengastaa niin ettei muut hänen lähelleen pääsis ja häntä pois multa yrittäis viedä :))) En tiedä jos hän ymmärsi että ehkä osa mun sanoista meni pienen hiprakan piikkiin mut paljon siinä myös tottakin oli ;))

Kahden aikaan yöllä meidän viereen käveli joku epäsiisti vanhempi mies ja sanoi mun kaverille että isänpäivän puolella jo ollaan ja että mitäs isukki sais palkinnoks noin komealta nuorelta mieheltä....J ei tapansa mukaan sanonu paljon mitään vaan punastui ja muualle katseli :// Musta taas tulee hyvin nopeesti mustis kun oon juonu ja huusin sille ukolle päin naamaa mitä mieltä olin hänestä ja siitä että hän yritti iskee mun seuralaista.... Sanoin hänelle että menee takaisin sinne palvelutaloon ja etsii sieltä josko siellä olis jotain samanikäistä äijää jolla vielä kykyä ja halua olis kokeilla asioita joita viimeks tehny on puol vuosisataa sitten ;)))

J ei oikein tyytyväinen ollu iltaan....hän sanoi että hänen mielestä ilmapiiri oli jotenki agressiivine ja että juotuaan ihan mukavista ihmisistä tulee ilkeitä ja kaunaisia...Mut ehkä hänenkin hyvä tottua on siihen ettei maailma oo mikään terapiaistunto vaan että on ihan ookoo ajatella myös itseään ja mitä haluaa saavuttaa eikä sitä että pitäis jotenkin aina miettii ettei vaan tulis astuttua jonkun varpaille...


leuka pystyyn ja eteenpäin

Kouluaikaisen kaverini kanssa iltaa vietettiin ja pohdittiin miten mä voisin välejäni yrittää paikata mun omien ystävieni kanssa joista jo ainakin kolme mua kohtelee kuin jotakin ruttotautista...

Mä siinä hänelle selitin että en aio anteeksi pyydellä asioita jotka ei mun vikoja mitenkään ole. Hän siinä mua silmiin katsoi ja mutisi että joskus on vaan parempi nöyrtyä ja hyväksyä se että ihmiset on sellaisia kuin ne on...ja että anteeksantaminen voi olla monen hyvän asian alku...

Hän olis näin omassa terapiassaan ymmärtäny ja myös lääkityksen avulla hän olis saanu kiinni positiivisemmasta ajattelusta :// Noin suoraan sanoen musta kuulostaa vähän siltä kuin hänet olis aivopesty koska mun mielestä elämässä ei yksinkertaisesti heikompi voi pärjätä jos ei määrätietoisesti ota mitä on otettavissa :// Kun muut ei ajattele toistensa parasta niin mitä tapahtuu sille yhdelle joka jatkuvasti kantaa murhetta toisista?

Onhan hän söötti siinä että hän uskoo hyvyyteen ja itsensä kehittämiseen...Tavallaan se on kans aika seksikästä ;))) Hän oli jopa Äiti Ammaa käyny tapaamassa...mikä musta vähän huolestuttavalta kuulostaa. Jos olisin tienny hänen semmosta suunnittelevan niin vaikka shoppailukierrokselle hänet vienyt olisin ;)))

Hän myös multa kysyi onko hänen uusin hiustyylinsä mun mieleen mikä vaikuttais ihan siltä että mun mielipide hänelle tärkeä olis ;))) Lupasin hänelle sit muotoilutuotteita joku päivä esitellä ja näyttää ehdotuksia miten hän vois niillä vähän vauhdikkaamman ja pirteämmän ilmeen aikaan saada :))) Ehkä jossain vaiheessa myös sinne vaatekaappiin uskaltauduttais tutkimaan ;))