Huiskun takaa

Aikamoinen kiire taas tulee kun pitäis viimeiset lahjat saada ostetuks, paketoiduks ja vähän jouluherkkujakin viedä tuliaisiks. Rakas äitini on tapansa mukaan kutsunut meidät siskon kanssa jouluaattoa viettämään, ehkä sieltä vielä muutama muukin sukulainen ilmestyy...

Vaikka varaa ei olis niin tänäkään vuonna en halunnu oo tinkiä siitä mitä mä porukoille lahjoitan...Pukin konttiin taas sujahtanu on aika tyylikkäitä tuotteita, vaatealan ihmisenä tietenkin osaan myös helposti arvata mikä kenenkin päällä hyvältä näyttää. Haluun pysyy tunnetuissa klassisissa merkeissä kuten Dolce Gabbanassa, Armanissa ja Hilfigerissä. Varsinkin ne jotka ei muotia erityisesti seuraa tunnistaa kuitenki isoimmat merkit ja ymmärtää että silloin kyse laadukkasta ja (kalliista) lahjasta on....

Äidilleni perinteisen tuoksun ja ihanan huivin lisäks ostin aika hintavan dekantterin. Hän mielellään toisinaan viiniä tarjoaa mut koska ei ymmärrä pulloa avata tarpeeks aikaisin, niin joskus semmoinen tunkkainen kireä fiilis jää lasiin kauaks aikaa. Siskoni lapselle ostin setin aika tasokkaita lastenvaatteita, mut uskon hänen itse arvostavan niitä ku äidillä itsellään ei maku riitä ollenkaan ja ei tietty rahaakaan ku yksinhuoltajana elelee ilman kunnollista miestä...

Mä haluun kiittää teitä kaikkia mun blogin uskollisia lukijoita ja toivottaa teille kaikille hyvää joulua!

Kaveriporukalla lauantai-iltana ulos lähdettiin "pikkujoulujen" merkeis. Muut huomas heti ettei mulla kaikki kunnossa oo ku sovittu oli et olisin tuonu K:n mukana mut en oo viime kertaisen jälkeen hänen viesteihin vastannu. Muutenki kuulemma apeelta vaikutin...

Kerroin heti mistä kyse oli ja muut heti mua halailemaan alkoi ja kehotti unohtaan miehen joka heti alussa käyttäytyy noin. Niinpä me pitkän kaavan mukaan kierreltiin baarista baarin ja lopulta klubille. Aikamoisen hyvää teki mullekin päästä vähän tuulettuu ja katselee vähän ympärilleen mimmosia herkkupaloja vapailla markkinoilla nyt liikuskelee ;) Yks komistus tulikin vähän ennen valomerkkii mun korvaan kaikkee tuhmaa kuiskutteleen ;)))

Kun en K:n viestiin taaskaan vastannu hän mulle baariin soitti. Mun kampaajaystävä suostutteli etten vastais mut vastasin kuitenki. K muisti et tänään ne pikkujoulut olis ja hän kysyi voitaisko tavata kuitenkin ja mitä jos hän baariin tulis kans niin puhua voitais. Sanoin et teot ratkaisee eikä puheet ja että mun olis vaikee uskoo et hänen tekemisiin vois lopulta luottaa. Hän vois aina sanoa yhtä ja tehdä toista....

Vähän myöhemmin luuria räplätessäni huomasin saaneeni viestii. K oli lähettäny kuvan vanhasta takistaan leikeltynä riekaleiks. Näytin kuvaa muilleki ja he epäuskoisena päätään pyöritteli. Yks hoitsu sanoi et aika friikkii mennä leikkeleen joku takki ja lähettää siitä kuva toiselle. Hänen mielestä tommonen ei ollenkaan oo tasapainosen ihmisen tekosii...

Päätin et keskityn vaan illasta nauttimiseen ja yritän unohtaa nää typerät säätämiset. Jossain vaihees myöhemmin illalla mä hänen viestiinsä vastasin. Kerroin siinä et en usko että meidän jutusta enää mitään tulis ja tää säätäminen olis ollu osoitus siitä ettei meitä oo alunperin ees tarkotettu yhteen. Sanoin vielä et ikävä että hän meni lempitakkinsa tuhoomaan ku kaikesta päätellen se hänelle kuitenkin tärkeempi oli ku meidän suhde...

Oon taas aika täynnä tyhjää puhuvii miehii ja sitä et sanotaan toista mitä valmiita ollaan tekemään...

Eilen illalla baarikierroksen jälkeen K:n mukana hänen kotiinsa tulin ja tarkotus oli yöks jäädä hänen luokseen. Olin ehkä pari drinksuu liikaa juonu ja olo vähän sen mukane tais olla. Hänen kylppäriin sit menin vähän siistiytymään ja pari tuolilla lojuvaa paitaa laitoin pyykkikoriin minne hän oman pyykkinsä aina kasaa....

Samalla huomasin et pyykkikorin ja seinän väliin tungettu oli muovipussi ja hyvää hyvyyttäni ajattelin tyhjentää senkin samalla kertaa. Mutku avasin pussin niin sieltä esiin tuli jotain mitä siellä ei olis pitäny olla... Siellä oli se hänen vanha takkinsa jonka hän sanoi heittäneensä menemään! Pari tuntii aiemmin hän lässyttäny oli mulle miten se edellinen riita turha oli ja että se takki on ny menny pois...

Arvaatte varmaan et ihan silmittömästi suutuin. Mä pussi kädessä tulin takaisin olkkariin ja huusin miksi hän on mulle halunnu valehdella. K täysin punaseks meni naamastaan ja sanoi et hän ei tiennykään että se vielä oli hänellä. Kiljuin hänelle et en ees oo vaatinu sitä edes heittään pois vaan halusin ettei hän sitä mun aikana pidä päällään. Hän itse vapaaehtosesti tarjoutu sen heittään roskiin. Mut silti hän menee ja valehtelee asian. Ja säilyttää takin...

Mä menetin ihan hillinnän ja huusin että kyse ei oo ees takista vaan siitä että hän valehtelee mulle päin naamaa. Hän olis voinu sanoo että pitää takkii omana aikanaan mut hän menee ja keksii tarinan et hän laittaa sen roskiin. Näin vähän häneen sitten on luottamista. Oon huomannu et jos yhdessä asias epäluotettava on niin yleensä on sit kaikessa muussakin...

K melkein panikoitui ja vetos et eikös voitais vielä sopii. Mä otin kamani ja lähdin ulos ovesta. Hänelle perään huusin et hän oman oikeen luonteensa nyt paljasti ja meidän juttu oli nyt tässä :/ Kotisohvalla aloin mieltä parantaakseni suklaata syömään ja päätin etten vähään aikaan sekaannu noin epäluotettaviin miehiin....

Pikku hiljaa oon K:ta oppinu paremmin tuntemaan ja tuntuu siltä etten hirveesti pidä siitä mitä tullu on vastaan...

Aika vähän meil tuntuu yhteisiä asioita olevan ja ne sänkyyn suurimmaks osaks jääkin :/ Hän on sillä osastol hyvin omat asiansa osaava ja aikamoisen viriili mutku pelkäl seksil ei mikään suhde pitkään pysyy voi pystyssä...

Tuntuu siltä ettei hän oikein mistään samasta oo kiinnostunu eikä meidän maku oikein yksiin mee....Hänellä ei mitään käsitystä oo tän hetken musasta ja sarjoista ja suosituimmista leffoista :/ K ei ees tienny kuka Miley Cyrus on xD

Hän ees ei osannu arvostaa mun suurella vaivalla tekemää vähäkalorista kasvisruokaa vaan sitä selvästi pitkin hampain söi. Myöhemmin illalla K jääkaapille meni ja sieltä makkaraa haki sohvalle mutusteltavaks. Hän ei ees tajunnu kuin paljon olin vaivaa kokkaamiseen laittanu...

Oon hänelle sanonu et yhdessä ulos mennessä tahdon et hän asiallisesti pukeutuis ja yrittäis hyvää makuu noudattaa. Omalla ajallaan hän vois sit vaikka säkkiin pukeutuu jos siltä tuntuis. Viikonloppuna hän oli lähdössä mun kans kauppaan ikivanha baseball-takki päällään, semmonen missä on nahkaset hihat! Sanoin että jos hän mua yhtään kunnioittaa niin hän siistimmän takin laittaa päälleen jotten mä häpeemään joutuis. Hän kuitenki vastaan intti ja sano et S-markettiin voi mennä melkein vaikka alasti ja et se takki olis hänelle rakas muisto...

Mä sanoin et se päällään hän sit yksinään saa kauppaan mennä :/ Jos mun seurassa ollaan niin kunnolla yritetään käyttäytyy ja pukeutuu. Takaisin tultuaan hän yritti asioita selitellä ja sanoo ettei ollu tarkoitus asiaa riidaks asti viedä. Sanoin että jos hän mua ja itseään kunnioittaa niin luopuu noin järkyttävän näköisestä vaatekappaleesta. Ihan mitä vaan ei voi julkisesti pitää. Mun lähtiessä kotiin K sanoi et hän kyl heittää takkinsa mun pyynnöstä roskiin...