Huiskun takaa

Mun sisko katso asiakseen haukkua mut puhelimessa. Hän tietää oli saanu et äitini on viime aikoina antanu mulle rahaa mun kämpän sisustamiseen ja luottokorttimaksuihin. Systeri tulee aina niin kateelliseks kun joku saa jotain mistä hän ilman on jääny :/ Luulis että ku kuitenkin on ruokaa ja katto pään päällä eikä elä jossain kehitysmaassa kadulla opettais jotain mutta ei. Aina pitää kahdehtia jos mä tai joku muu on saanu enemmän...

Systeri oli ihan varma että mä olin äidiltä ruinannu rahaa mut oikeesti en sitä oo tehny. Kysyin kerran tai pari et jos hän vois vähän lainata kun huonekaluja piti ostella mut en mä häntä vaatinu mitään antamaan. Mut äiti on hyväsydämine ihminen ja sanoi että hän kyllä tukee lapsiaan ja että meillehän ne hänen rahat kuitenki lopulta jää. Niinpä hän antoi mulle useamman kerran peräjälkeen muutaman tonnin rahaa. Mun siskolle hän ei kuitenkaan asiasta heti puhunu vaan vasta vähän myöhemmin. Ja systeri tietty heti päätti soittaa mulle...

Sisko kuulemma vaatii et rahat pitää mennä tasan ja että hän tarttee yksinhuoltajana rahaa oikeasti enemmän kuin mä! Kaiken lisäks hän vielä kehtas huutaa puhelimessa että mä tuhlaan rahat pelkkään turhuuteen kun hän sentään pyörittää sillä omaa perhettä. Se oli mulle liikaa ja sanoin että mikä hän arvioimaan olis mikä on turhaa ja mikä ei. Mulle kaunis koti ei todellakaan oo turha asia eikä laadukas ruoka tai bilettäminen oo turhuutta jos siitä nauttii. Yhtä lailla hänen omat harrastuksensa on turhia jos kerran munkin...

Mä voin kateellisuuden ymmärtää jos oikeesti ollaan köyhiä ja kärsitään puutetta mut mun sisko elää ihan ookoo lapsensa kans pienillä tuloillaan. Ei oo isot tulot muttei oo myöskään menot. Joten ei tarttis olla niin hirveen mustasukkainen siitä mitä muut saa. Hän tulee saamaan kyl ihan tarpeeks sit joskus kun äidistä aika jättää. Mut ahne on ahne, ei kai semmonen luonteenpiirre ikinä muutu. Hän huus vielä puhelimeen että hän vaatii et jokainen äidiltä tullu euro merkitään ylös vihkoon. En voinu muuta ku nauraa.

Mun hyvä ystävä vihjas mulle taas yhdestä komeesta jätkästä joka olis nyt vapailla markkinoilla. Sen suhde erään tosi ärsyttävän ja pinnallisen kanan kans meni poikki pari viikkoo sitten niinku sillä kyl on kuulemma menny jo aika monta kertaa. Mut se jätkä on tosi komee, käy salilla varmaan koko ajan ja sillä on hyväpalkkane duuniki. Mun ystävä lähetti multa terveisiä ja kysyi jos se olis halunnu lähteä mun kanssa töiden jälkeen yhdelle. Ja se jopa suostu...

Mä olin taas niin hermostunu et pienen epävarmuuteni yritin peittää kaikenlaiseen höpinään. Mut tuntu et mulla oli heti joku muuri vastassa. Tunsin miten hän arvioi mua hiuksista varpaisiin. Mulle tuli jo heti alus tunne että hän toivoi musta enemmän mitä mulla oli tarjota. Hän tosi hiljane oli ja maisteli siideriään aika poissaolevan tuntusena. Mä yritin vähän kysellä hänen poikki menneestä suhteesta ja ymmärtää annoin etten ollu hyvissä väleissä hänen exänsä kanssa. Sitten hän avas suunsa ja alkoi huorittelemaan entistään. Se kuulemma pettäny häntä selän takana oli monta kertaa ja ne juorut vasta äskettäin hänen korviinsa kantautui :/

Siinä me sit otettiin vielä toiset siiderit ja haukuttiin miehiä sioiks. Tosi vaikeeta on löytää fiksuja komeita miehiä jotka vielä haluis sitoutua niinku munkin stoori J:n kanssa osoittaa. Hän kysyi multa mitä mun exälle kuuluu mut sanoin ettei mua nyt yhtään kiinnosta tietää. Vaan että mä viettäisin mieluummin aikaa hänen seurassaan. Ja että hän vois tulla iltateelle mun luokse... Hymyilin ja silmiin häntä katsoin mutten ihan odottanu mitä hän vastais.

Hän naurahti ja sanoi et nyt kunnon p**o vois tehdä hyvää. Ja että oonhan mä bottomi niinku mun kaveri oli väittäny. Sanoin hänelle etten etsi mitään yhden illan juttua vaan et jos hän mua haluais niin hänen täytyis vakavissaan olla. Hän tarttu mua kädestä ja oli aika ärtyneen näköne ja kysyi multa et tiedänkö mitä mä oikein haluan ollenkaan. Ja että hänellä olis pari tuntia tyhjää aikaa ennenku täytyis mennä kavereiden kanssa ryyppäämään. Mä nousin pöydästä, kieputin kaulaliinan kaulalle ja nostin kaulukset pystyyn. Sanoin että kiitos illasta mut meidän tiet eroaa nyt. Hän huus mun perään huorittelut ja tilas ittelleen uuden juoman.

Uus vuos on taas vaihtunu ja on aika miettii hyvii uuden vuoden lupauksii. Ootteko te muut luvanneet itsellenne mitään?

Mä voisin luvata pitäväni tänä vuonna parempaa huolta fyysisestä kondiksestani. Mun paino on noussu kolme tai neljä kiloa vuoden aikana ja se on vähän liikaa :/ Tykkäänhän mä hyvästä ruuasta enkä oo valmis siitä luopumaan mut ehkä hiilareiden syömistä voisin vähentää. Karppaustakin vois ehkä harkita...

Lupaan jatkaa kans spinningiä jonka ehdin jo välillä lopettaa ku se kävi vähän tylsäks. Mut vielä tylsempää on juosta ulkona jossain kylmässä viimassa yksinään pimeäs. Hyvät kuntosalit on ihan toimivii paikkoja kaikenlaisten uusien tuttavuuksien löytämiseks. Samanhenkiset ihmiset ku hakeutuu yleensä toistensa seuraan...

Mä lupaan kans niitä asioita kohti mennä mitä mä itse haluun elämältäni. Hukkasin aika monta kuukautta siihen et odotin mun exän mielen muutoksia. Mä en voi olla liian hyväsydäminen ja antaa jonkun toisen viedä mun elämää koska se vaan ei toimi niin. Mun pitää ajatella enemmän omaa itteäni vaikka se itsekkäältä kuulostaiski...

Mun haaveena olis kans ens vuoden aikana päästä lomaileen New Yorkissa tai jossain sen tyylisessä paikassa. Mua on ruvennu stressaan tää junttila jossa samat naamat tulee joka päivä vastaan. Isossa maailmassa on enempi mahdollisuuksii ja uusii tilanteita tulee koko ajan vastaan. Täällä musta tuntuu siltä että jokainen tuntee mut jo entuudestaan menin mä minne tahansa.

Tietty mä lupaan kans etsiä aktiivisesti uutta bf:ää. Aika kulkee enkä mäkään oo kauaa nuori enää. Se oma kulta pitäis löytää silloin ku on vielä varaa valita isommasta joukosta. Sit vanhempana joutuu tyytymään niihin joihin oma viehätysvoima riittää. Se taas ei oo hirveen hyvä alku suhteelle jos pitää tyytyä johonki pakon edessä. Vielä nyt mä pystyn tarjoamaan sopivalle tarjokkaalle ihan kohtalaisen hyvännäköisen paketin mut se aika ei kestä ikuisesti....