Huiskun takaa

Näytetään bloggaukset huhtikuulta 2012.

Meidän koti

Viime päivät oon omia kamojani kannellu J:n kotiin kun hän pienen mietinnän jälkeen suostui siihen että mä ainakin toistaiseks muutan hänen luokseen ja meidän yhteinen elämä näin ihan virallisestikin alkaa :)))

Hänen kämppänsä on ihan mainiolla paikalla ja pienessä kaksiossa on tilaakin enemmän kuin mun yksiössä....
Rakastan näitä ihania isoja ikkunoita ja oonkin mielessäni leikkiny sillä ajatuksella että tästä sais tosi kätevästi stailattua modernin valoisan vaalean kodin missä ei olis mitään turhaa vaan puhtaat linjat...

Mut kaappitila loppuu aina kesken eikä se tilanne ainakaan parane kun toisen kamat ängetään vielä vanhojen lisäks....miten te muut ootte selviytyny tämmösestä kun ootte muuttanu jonkun kanssa yhteen? Mun oli ihan pakko jättää melkein puolet siitä mitä olisin halunnu tuoda mukanani odottamaan parempia aikoja....

Mun täytyy sanoa et hämmennyin vähän kun pääsin tai jouduin tutkimaan hänen kaappejaan :// Mun kenkävarasto on jo isompi kuin hänen koko vaatevarasto...ja sielläkin osa on jotain lenkkipukua tai arkista kauluspaitaa joita ei voi käyttää ollenkaan ku illalla lähdetään ulos... Klubeille ja hyviin ravintoloihin sopivat vaatteet lasketaan ihan muutamissa ja niistäkin mä oon valinnu hänelle osan ://

Ymmärränhän mä että kaikilla ei oo kiinnostusta pukeutua hyvin mutta mulle se asia nyt vaan sattuu olemaan tärkee... Kovasti häntä tuntuu kiinnostavan kaikenlainen vähän epäilyttävä kirjallisuus mikä sattuu käsittelemään ruokavalioita, homeopatiaa, psykologiaa ja ekologiaa yms.huuhaata. Toivon vaan ettei hän olis tommoseen ihan täysin hurahtamassa vaan pitäis jatkossakin jalkansa tän maan pinnalla.

Mut J on kaikesta huolimatta ihan kohtuullisen näköinen ja kilttikin :))) Mä uskon että mun muutto hänen luokseen auttaa häntä keskittymään tämmöseen aika kivaan yhteiseen arkeen jolloin hän jättää vähän vähemmälle noi hänen ikuiset terapiajutut ja kaikenlaiset epäilyttävät aurojen tulkinnat ja puoskaroinnit jotka ei kyllä hänen tasapainoaan paranna yhtään....


Yhteisen onnen takia

J halus eilen jutella mun kanssa asiasta joka oli hänen mukaan niin vakava että siitä täytyi puhua heti ja sopia miten siihen reagoitais....hän sanoi että viime viikkoina me ollaan kulutettu rahaa enemmän mitä ollaan ansaittu :/

Hän sanoi että mä oon kaksin käsin tälläkin viikolla kantanu kasseja Hulluilta Päiviltä ja ollaan kolme kertaa syöty kalliissa ravintoloissa....että hänellä ei kauaa oo varaa ylläpitää tämmöstä elämää kun pitäis maksaa vuokraa, hänen terapiakulujaan ja opintovelkojakin hänellä vielä on vähän maksamatta...

Mä tartuin hänen käteensä lujasti ja sitä puristin :))) Sanoin hänelle että tärkeintä on meidän onni ja jotain sen eteen pitää molempien uhrata. Onhan se totta että hän on nyt enemmin joutunu mulle lainaamaan kun innostun höyläämään korttia joskus vähän liikaa mut siitä huolimatta me ollaan molemmat terveitä ja tyytyväisiä elämään :))) Jos nyt rahaa kuluukin enemmän mitä pitäis niin musta se on aika pieni ongelma tässä maailmassa...

Mä ehdotin J:lle että mä voisin muuttaa hänen luokseen asumaan kun hänen kämppänsä on suurempi kuin mun ;))) Silloin hänen ei tarttis enää lainailla mulle niin paljon rahaa kun mun omat tulot riittäis paremmin elämiseen ja voisin jotain ylimääräistä hänellekin maksaa asumisesta....Hän lupas harkita asiaa.

Mut kummasti hän taas leppyi kun mä hänen syliinsä istahdin ;))) Kysyin häneltä että eikö hän jäiskin ilman mua paitsi aika monesta asiasta....ja että jos elänkin toisinaan vähän tuhlaavaisesti niin vastapainoks mä pystyn antamaan hänelle sen verran paljon hellyyttä että hänen olis vaikeeta samanlaista muualta löytää ;))) J sitten huokas ja nyökytteli ja sanoi että on ollu niin kauan yksin ettei hän enää sitä haluais kokea uudelleen.... Mä sitten käteni kiedoin hänen ympärilleen ja sanoin että parhaiten me pysytään ikuisesti yhdessä niin että myös se muu elämä on semmoinen että siitä iloa saa eikä stressiä oo liikaa....vaikka rahaa vähän kuluiskin.


Ihana Nicki Minaj!

Mä oon ollu niin mun rakkauden pauloissa etten oo ehtiny tarpeeks hehkuttaa mun viime aikojen suurinta suosikkiani Nicki Minajia ;)

Hänessä näkee miten maailma muuttuu ja paranee ja tyyli koko ajan kehittyy....se mikä oli eilen vielä olevinaan suurinta hottia onkin jo tänään vaan jäänne jostain muinaisuudesta...Senkään takia en tajua miten Nicky on menny alentumaan siihen että on featannu jo täysin rupsahtanutta ja uransa viime metreillä olevaa Madonnaa....

Nicky on mulle esimerkki siitä miten ei oo pakko keskittyä yhteen juttuun vaan hän on lahjakas niin monella eri alueella. Oon varma että hän vielä myöhemmin laajentaa omaa juttuaan muotiin koska hän niin täynnä tyyliä on....Ja homotkin voi Nickiä kuunnella hyvällä omallatunnolla ku huhutaan hänen olevan bi-seksuaali :)))

Oon tosi kiitollinen että saan elää tätä aikaa koska musa ja leffat ja kaikki on menneet niin vauhdilla eteenpäin. Mä aina naureskelen kun kuulen yli kymmenen vuotta vanhaa musaa koska ne saundit on jotain ihan kamalaa....vähän sama kuin vanhoissa leffoissa mistä puuttuu se nykyleffojen vauhti ja visuaalisuus. Eli maailma kehittyy!

Starships were meant to fly
Hands up and touch the sky
Can’t stop ‘cause we’re so high
Let’s do this one more time


Pääsiäisateria

Mun oma ihana äiti oli kutsunu mut ja mun siskon pääsiäisaterialle luokseen. Myös meidän kumppanit oli saaneet kutsun tulla syömään hänen valmistamaansa aikamoisen herkullista lammaspaistia :))) J:kin oikein innostu kehumaan että oon periny mun kokkaustaidot meidän äidiltä ;)))

Mun siskolla on taas uus poikaystävä kierrossa. Vähän ihmetyttää ettei hän oo saanu pysyvää suhdetta aikaiseks vaikka hänen lapsikin kasvaa silmissä ja uutta miestä menee ja tulee ovesta sisään :// Sanoinkin heille siinä ruokapöydässä että toivon että nyt olis hänenkin aika vakiintua niinku meidän muiden...Mun sisko selvästikään ei tykänny mun kommentista vaan aika happamasti sanoi että eipä se mullakaan oo helppoa ollu näköjään...

Musta jotenkin tuntuu että J:n kanssa oon kasvanu ja kehittyny henkisesti. Mä oon alkanu vaatimaan läheisiltäni enemmän ja samalla myös itseltäni...Asioita ei koskaan pitäis jättää kesken vaan rohkeesti ajaa täysillä kohti sitä omaa unelmaa ja tavoitetta ;)) Aina tulee olemaan ihmisiä jotka on kateellisia tai haluu muuten vaan hankaloittaa sun elämää mut se kaikki pitää vaan ohittaa ja edetä täyttä vauhtia sitä kohti mitä haluaa :))) Jos käpertyy itseensä niin ei ikinä saa sitä mikä itselle kuuluu...

Täytyy sanoa että mulla on ihan erilainen maku miesten suhteen kuin mun siskolla....J on tosi kohtelias ja yrittää jutella jokaisen kanssa vaikka se toinen ei olis ollenkaan samalla aaltopituudellakaan ;))) Hän mielellään puhuu henkisistä arvoista ja kasvamisesta ja ekologiasta. Mun siskon bf taas onku suoraan jostain lähiöbaarista. Hänellä epäsiisti rasvainen letti oli ja kuluneet farkut :(( Me puhutaan sentään pääsiäisateriasta eikä mistään viikonlopun baari-illasta...

Mä sanoin mun siskolle lähtiessä kahden kesken että mä toivon että hän tietää mitä hän on tekemässä....että hänen miesystävänsä onku revitty jostain 80-luvun maalaiskylästä jossa Hurriganes tai Popeda on just käyny ekan kerran keikalla....että toivon ettei hänen lapsen tartte katsella mitään kaljanjuomista ja piereskelyä aamusta iltaan vaan että hänelle semmoinen miehen malli löytyis joka tällä vuosikymmenellä eläis ja joka lukemaan olis edes oppinu ;))) Mun sisko hetken hiljaiseks meni ja sitten sanoi ettei mun kanssa pääsiäisenä halua alkaa riitelemään. Joten mä luulen että viesti tais mennä perille :)))