Maanantaijumitus

Aivan sairas väsymys!
Muuta en voi sanoa.
Koko viime viikko meni ihan helistessä.
Töitä oli kivasti koko ajan, mutta siihen päälle kun länttää ne MBA-opiskelujen kotitehtävät, joita muuten opettajat eivät millään tavalla tunnu osaavan säännöstellä...
Toki, kun ollaan MBA-opiskelijoita, niin meiltä varmaan odotetaankin vähän enemmän kuin normiopiskelijoita. Tuntuu vaan silti aika kohtuuttomalta lukea viisi artikkelia, osa onneksi tosin lyhyitä, mutta osa 20-30 sivuisia ja vääntää niistä vielä referaatitkin, joita opettajat eivät kuitenkaan lue, merkitsevät ne vain palautetuiksi.
Toki, kun sitä referaattia väsää, joutuu pureskelemaan asiaa kantilta jos toiseltakin, mutta silti vitutuskäyrä nousi välillä kohtuullisen korkealle.

Perjantai-iltana siis meni rattoisasti töiden jälkeen kolme tuntia koulun penkillä, samoin lauantaina kuusi tuntia. Onneksi viime viikonloppun luennot olivat sentään kohtuullisen järkeviä ja teimme paljon ryhmätöitä ja -keskusteluja. Aika meni onneksi nopasti.

Mutta en voi sanoa levänneeni viikonloppuna.
Lisäksi eilen käytiin kissanäyttelyssä Kirkkonummella, ja jotenkin sekin vähän kypsytti. Etenkin kun Borikselle tuli samaan luokkaan vastaan 8-vuotias herra, joka oli jo kerännyt pajon meriittiä siitosurallaan ja nyt pallien poistuttua kilpaili Boriksen kanssa samassa luokassa ja vei voiton Boriksen nenän edestä.
Tosin, Boriksen eduksi voi sanoa sen, että Boris on vielä ihan teini ja Norjalaisen metsäkissan standardien mukaiseksi kissaksi on erinomainen, esim. tuomari sanoikin, että Boriksen profiili ja yleensäkin pään muoto ja korvat ovat paremmat kuin vanhalla konkarilla. Mutta tällä kertaa kokenut kolli vei vaan voiton, kun Boris on vielä niin honkkeli teinipoika...
Seuraava näyttely onkin sitten Tallinnassa marraskuun puolessa välissä. Nyt äkkiä jotain aikuistumispillereitä meidän pojalle :-D