Ollin Oppivuodet

Liisa Tuovisen, Jussi Nissisen, Jorma Hentilän ja Olli Stålströmin toimittama kirja Saanko olla totta? on menossa painoon.

Sen tieteellinen asiantuntija on psykiatri, psykoanalyytikko Jack Drescher, joka kävi esitelmöimässä Sexpon järjestämässä koulutusseminaarissa 12.2.2010. Jack Drescher on vuosina 1987-2009 toiminut New Yorkin yliopiston psykiatrian apulaisprofessorina ja Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen APA:n luokittelukomitean jäsenenä. Jack Drescher on kirjoittanut teoksen Psychoanalysis and the Gay Man (1998).

Jack Drescher on kirjoittanut konversioterapioita koskevan asiantuntija-artikkelin anglikaanisen kirkon Lambeth-piispainkokouksen virallista kotisivua varten sen pohtiessa suhtautumista samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksymiseen.

Olen suomentanut Drescherin artikkelin kirjaamme Saanko olla totta?, joka ilmestyy helmikuussa 2011. Sen originaali on tässä:

http://www.anglicancommunion.org/listening/book_resources/docs/Dreshcher%20Sexual%20Conversion%20Therapies.pdf

http://www.jackdreschermd.net/cv.html

Toinen tieteellinen asiantuntija, joka on suuresti vaikuttanut Suomessa, on professori Michael W. Ross, joka on kirjoittanut kymmeniä kirjoja ja satoja artikkeleita homoudesta ja hiv/aidsista ja joka toimi teosten Rakkauden monet kasvot (1984) sekä Aids asiallisesti (1987) kirjoittajana ja asiantuntijana.

Mike Rossin CV on tässä:

http://www.sph.uth.tmc.edu/cv/ross.pdf

Joillakin uskonnollisen eheytysliikkeen Aslanin johtohenkilöillä on varsin yksinkertainen keino pyrkiä mitätöimään näiden tutkijoiden tulokset leimaamalla heidät "homoaktivisteiksi".

Tämä on helppo ja halpa keino, mutta kuinka pitkään Aslanin tieteellistä uskottavuutta pystytään ylläpitämään tällaisin keinoin?

http://www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/tuovinen-saanko-olla-totta/

Saanko olla totta? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen - sisällys

Liisa Tuovinen, Olli Stålström, Jussi Nissinen, Jorma Hentilä (toim.) 2011 Saanko olla totta? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen. Helsinki: Gaudeamus

[Teos ilmestyy kustantajan arvion mukaan 15.2.2011]

Sisällys

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen

Jussi Nissinen: Luottamuksen rakentuminen moninaisuutta kunnioittaen
”Kertomuksia elämästä, joka on”

Kersti Juva: Tehottoman hoidon ansasta täyteen elämään

Olli Stålström: Syrjittynä oleminen opetti ja vahvisti

Tiia Aarnipuu: Oikeus itse määritellä ongelma ja tavoite

Pauli Löija: Kun torjunnan muuri murtuu ja oikea diagnoosi löytyy

" Johannes": Pitkällä tiellä kohti oman itsensä hyväksymistä

Seija Vilén ja Anna Kortesalmi: Mutkattoman, avoimen ja asiantuntevan terapian antama tuki

Outi Hannula: Tie epävarmuudesta luottamukseen

"Jaska": Hoitavia ja hoitamattomia kokemuksia

"Risto": Kaiken se kestää. Kanssamatkustajana masennuksessa

"Aukust": Sukupuoli ei sijaitse sukupuolielimissä

"Johanna": Yksinäisen nuoren etsintää ja bi-elämän vaikeutta vailla tukea

"Terhi": Intersukupuolisen ihmisen tie – hoidon nimissä toteutetusta väkivallasta elämän iloon

Mikko Autio: Nelikymppinen luokanopettaja Pohjanmaalta

Arja Tuunela: Rohkeus pyytää ja antaa apua

2. Tietoa, ajatuksia, kritiikkiä

Leena Nissinen: Myötäeläminen ja voimavarat

Johannes Myyrä: Psykoanalyysia ihan homona

Matti Hyrck: Inhimillinen seksuaalisuus jumalallisena ongelmana

Katja Kurri: Samanlaisia asiakkaita? Terapeuttien hämmennys homo-, lesbo-, bi- ja transparien kanssa työskenneltäessä

Maarit Huuska: Sukupuolen monimuotoisuuden ammatillinen kohtaaminen

Juha Kilpiä: Ammatillisen koulutuksen opettaja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden äärellä

Arja Penttinen: Pappi ja sateenkaarikansa

Katrina Lumikallio: Konversioideologioiden nykytila ja lähdekritiikki Suomessa

Jack Drescher: Seksuaalisuuden muutosterapioista

Liisa Tuovinen: Hengellinen ja uskonnollinen väkivalta ja seksuaalinen toiseus

Liite:

11. Leena Nissinen ja Jussi Nissinen

Hlbti-hoitoa ja –tukea tarjoavan oma tarina

Seurakuntaneuvoston siunaustilaisuuteen osallistuivat mm. Kallion seurakunnan entinen kirkkoherra, siirtymävaiheen vt. kirkkoherra sekä 1.1.2011 aloittanut uuden Kallion seurakunnan kirkkoherra. Pöydällä on juuri ilmestynyt Kallion seurakunnan historiateos, jonka on kirjoittanut khra Esa Siljamäki.

Kallion seurakunnassa on totuttu tekemään työtä minun viiteryhmiini kuuluvien ihmisten kanssa, maahanmuuttajat, köyhät, syrjäytetyt ja sateenkaari-ihmiset. Siksi valintani ei juurikaan ihmetyttänyt Kallion seurakunnan työntekijöitä.

Olin saanut konkreettista apua vuonna 1989 Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä, joten uudet työtoverini olivat minulle tuttuja.

Kuva vasemmalta: kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki (selin. valkotukkainen), nykyinen kirkkoherra Heikki Ahonen (pöydän päässä), siirtymäaikana toiminut vt. kirkkoherra Riitta Männistö (oikealla)

Kallion seurakunnan työhön siunaaminen 1.1.2011

Seurakuntaneuvosto järjestäytyi 1.1.2011. jolloin meidät Kallion kirkon henkilökunta siunasi meidät tehtäväämme. Saavuimme kulkueena kirkon alttarille, jossa Kallion entiset ja nykyiset kirkkoherrat ja muut papit antoivat meille siunauksen työhömme kätten päälle panemisella.

Kuvassa entinen ja nykyinen kirkkoherra sekä uuden seurakuntaneuvoston jäseniä kirkkokahvilla siunaamisen jälkeen. Tilaisuuden henki oli hyvin lämmin ja minut toivotettiin tervetulleeksi Kallion seurakuntaan, olinhan kaikille osallistujille tuttu ja he tunsivat työni. Kukaan läsnäolleista ei pelästynyt sitä, että Setan periaateohjelman (1976) kokoaja valittiin seurakuntaneuvostoon.

Työ ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Tilaisuuden jälkeen jouduin kirkosta tultuani erään homon sättimisen kohteeksi, koska hän katsoi minun pettäneen vapautusliikkeen alentumalla pesemään kirkon julkikuvaa. Aikaisemmin uskonnollisen äärioikeiston lehdistö oli soittanut hälytyskelloja, koska homoaktivisti oli päässyt lipsahtamaan kirkon luottamushenkilöksi. Kaiken lisäksi Kallion seurakunta oli kokenut suhteellisesti suurimman jäsenkadon syksyn homokeskustelun jälkeen.

Olen ilmoittanut kaikille minua sättineille tahoille, että tarkoitukseni ei ole ostaa kunniallisuutta kirkolle tai silotella sen julkisivua, vaan vaatia rehellisyyttä ja esittää julkista kritiikkiä kirkon piirissä esiintyvää vihapuhetta ja tieteellisten tutkimusten vääristelyä kohtaan. Yritän rauhoittaa keskustelua puolin ja toisin, jotta vältettäisiin demonisointi ja vihapuhe.

Tulen esittämään julkista kritiikkiä myös demonisointia ja vihapuhetta harjoittavia narsistisia julkkishomoja kohtaan.

Kuvassa: Olli Stålström (vasemmalla, tumma puku ja solmio), minusta oikeaan (nojaa eteenpäin): Eero Minkkinen, seurakuntaneuvoston jäsen, eläkkeellä oleva kirkkoherra Esa Siljamäki (harmaatukkainen mies välissä), nykyinen kirkkoherra Heikki Ahonen (pöydän päässä, liperikaulainen pappi)

Aloitin vaalikampanjani 1.11.2010 Tulkaa kaikki -liikkeen avoimena homona Kallion seurakuntaneuvostoon. Tässä kampanjan avajaiset Lasipalatsin edessä Yhteysliikkeen teol.tri Vesa Hirvosen avustamana. Pidin lyhyen tiivistelmän väitöskirjani perusteella siitä miten homouden sairaus- ja häiriöleimat on poistettu kaikista psykiatrisista ja lääketieteellisistä sairausluokituksista Suomessa ja maailmalla - lukuun ottamatta lääkäri Päivi Räsäsen omaa luokitusta.

Nykyinen homokohu perustuu lääkäri Päivi Räsäsen kristillisdemokraateille lääkärinä kirjoittamaansa kirjaseen vuodelta 2004 "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi" (Suomen Luther-säätiö). Kirjasen keskeinen väite on, että "...tieteellinen todistusaineisto osoittaa vastaansanomattomasti, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" ja että "ne, jotka väittävät homouden olevan luonnollinen, "terve" seksuaalisuuden variaatio, mitätöivät perhetaustatutkimusten todistusarvon poliittisista syistä" (sivu 10).

Esitin kysymyksen lehdistölle, onko oikein että yksi lääkäri saa jatkaa lääkärinä harjoittamaansa vanhentunutta ja asiantuntematonta häiriöksi luokitteluaan ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Tieteelliset asiantuntijat Suomessa ja Yhdysvalloissa ovat tutkimassa lääkäri Päivi Räsäsen väitteitä.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä?

---

Lisään tähän blogiini 2.12.2010 kaksi blogaustani varsinaisissa sosiaalisissa medioissa samasta asiasta:

Kotimaa24:

http://www.kotimaa24.fi/blogit/luetuimmat/

Facebook:

http://www.facebook.com/olli.stalstrom/posts/171059232915963?ref=notif&notif_t=like

Itse olen pitänyt Ranneliike/Lepakkolaaksoa usein suorastaan epäsosiaalisena mediana, vaikka myönteisen sovinnollisen kehityksen merkkejä on näkyvissä niin kirkossa kuin homomedioissa.

Kuva: Minna Lundell-Kiuru

Helsingin hiippakunta järjesti 11.10.2010 suuren tilaisuuden Diakonissalaitoksen auditoriossa, jossa kaikki seurakuntavaalien ehdokkaat olivat paikalla ja monet esittäytyivät. Tilaisuudessa oli paikalla kuuntelemassa uusi Helsingin piispa Irja Askola, joka piti loppurukouksen.

Itse esittäydyin ehdokkaana Kallion seurakuntaneuvostoon Tulkaa kaikki -liikkeen listalta. Olin sitä mieltä, että kirkon pitäisi edustaa armoa ja rakkautta eikä jylisevää tuomiota vähemmistöjä kohtaan. Kerroin lyhyesti elämästäni syntiseksi, rikolliseksi ja sairaaksi leimattuna sekä eheytymisyrityksistäni heteroksi ja tämän prosessin rikkovasta vaikutuksesta kohteensa mielenterveyteen. Kerroin, että olen mukana tekemässä htbt-ihmisten mielenterveyttä käsittelevää kirjaa Gaudeamukselle maaliskuuksi 2011. Kerroin että kirjassa on mm. kahden Kalliossa asuvan kirkon toimihenkilön ulostulokertomukset itse lesbolaisina teologeina ja että yksi teoksen toimittajista on rovasti Liisa Tuovinen.

Kerroin toimivani sen puolesta, ettei kukaan enää joudu kirkossa mieltä murskaavan tuomitsemisen johdosta. Yleisö kuunteli hiiren hiljaa. Tilaisuuden jälkeen useampikin ihminen tuli kiittämään.

Minun vastapainokseni useampikin kovan linjan tuomion pasuunaa soittava ehdokas esitti synkän varoituksen kirkolle, jos se antaa periksi synnille.

Oma puheenvuoroni on kokonaisuudessaan kuultavissa ranneliikkeen uutisen äänityksen kohdasta 7:17 eteenpäin:

http://ranneliike.net/teema/seurakuntavaalit-2010-seurakuntavaaliehdokkaiden-tapaaminen?cid=2&aid=4649

Kuva: Helsingin piispa Irja Askola pitämässä seurakuntavaalien aloitustilaisuuden loppuhartautta 12.10.2010. Kuva: Olli Stålström

Olin uuden kotiseurakuntani järjestämässä Pride 2010 -tilaisuudessa, jossa keskustelijoina olivat Kari Latvus, Eeva Järvinen ja Juha Malmisalo.

Kuva: Olli Stålström

Olen asettunut uudelle kotiseudulleni Kallioon. Lähdin ehdolle Kallion seurakuntaneuvostoon 14.11.2010 pidettävissä seurakuntavaaleissa. Kallion seurakunnassa on helppo toimia, koska täällä on jo pitkään tehty sateenkaarityötä.

Kuva: Olli Stålström

Yleisradion TV1 teki 22.5.1999 Lauantaivekkarissa ohjelman Setan 25-vuotishistoriasta. Olin tässä ohjelmassa haastateltavana, koska olin juuri aloittanut tasavertaisuusliikkeiden historiaa koskevan tutkimustyön ja aineiston keräämisen.

Siitä syntyi ajatus ryhtyä ohjaamaan yliopistollisia, Setan historiaa kartoittavia tutkimuksia ja julkaista ne FinnQueerissa. Kymmenen vuoden työstämisen jälkeen FinnQueer julkaisee kaksi historiagradua, Anssi Pirttijärven ja Ilse Mannerin. Taustaksi olen koonnut historialliseksi aineistoksi useita satoja kirjoja ja artikkeleita. Olen myös luovuttanut tutkijoiden käyttöön useita mapillisia kirjallista aineistoa Setan alkuvuosikymmenestä ja luonut heille kontaktin lukuisiin alkuvaiheen aktivisteihin.

Julkaisen gradut FinnQueerissa tänä syksynä kun Anssi on saanut omansa valmiiksi.

[Nämä Anssi Pirttijärven ja Ilse Mannerin gradut julkaisin FinnQueer-verkkolehden Historia-osiossa marraskuussa 2011. Samaan yhteyteen lisäsi vielä Anu Hakalan Tampereen yliopistossa tekemän gradu Setan historiasta]

http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=340_6_1

Kuva: Olli Stålströmin yksityiskokoelma