Ollin Oppivuodet

Liisa Tuovisen, Jussi Nissisen, Jorma Hentilän ja Olli Stålströmin toimittama kirja Saanko olla totta? on menossa painoon.

Sen tieteellinen asiantuntija on psykiatri, psykoanalyytikko Jack Drescher, joka kävi esitelmöimässä Sexpon järjestämässä koulutusseminaarissa 12.2.2010. Jack Drescher on vuosina 1987-2009 toiminut New Yorkin yliopiston psykiatrian apulaisprofessorina ja Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen APA:n luokittelukomitean jäsenenä. Jack Drescher on kirjoittanut teoksen Psychoanalysis and the Gay Man (1998).

Jack Drescher on kirjoittanut konversioterapioita koskevan asiantuntija-artikkelin anglikaanisen kirkon Lambeth-piispainkokouksen virallista kotisivua varten sen pohtiessa suhtautumista samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksymiseen.

Olen suomentanut Drescherin artikkelin kirjaamme Saanko olla totta?, joka ilmestyy helmikuussa 2011. Sen originaali on tässä:

http://www.anglicancommunion.org/listening/book_resources/docs/Dreshcher%20Sexual%20Conversion%20Therapies.pdf

http://www.jackdreschermd.net/cv.html

Toinen tieteellinen asiantuntija, joka on suuresti vaikuttanut Suomessa, on professori Michael W. Ross, joka on kirjoittanut kymmeniä kirjoja ja satoja artikkeleita homoudesta ja hiv/aidsista ja joka toimi teosten Rakkauden monet kasvot (1984) sekä Aids asiallisesti (1987) kirjoittajana ja asiantuntijana.

Mike Rossin CV on tässä:

http://www.sph.uth.tmc.edu/cv/ross.pdf

Joillakin uskonnollisen eheytysliikkeen Aslanin johtohenkilöillä on varsin yksinkertainen keino pyrkiä mitätöimään näiden tutkijoiden tulokset leimaamalla heidät "homoaktivisteiksi".

Tämä on helppo ja halpa keino, mutta kuinka pitkään Aslanin tieteellistä uskottavuutta pystytään ylläpitämään tällaisin keinoin?

http://www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/tuovinen-saanko-olla-totta/

Saanko olla totta? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen - sisällys

Liisa Tuovinen, Olli Stålström, Jussi Nissinen, Jorma Hentilä (toim.) 2011 Saanko olla totta? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen. Helsinki: Gaudeamus

[Teos ilmestyy kustantajan arvion mukaan 15.2.2011]

Sisällys

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisen moninaisuuden kohtaaminen

Jussi Nissinen: Luottamuksen rakentuminen moninaisuutta kunnioittaen
”Kertomuksia elämästä, joka on”

Kersti Juva: Tehottoman hoidon ansasta täyteen elämään

Olli Stålström: Syrjittynä oleminen opetti ja vahvisti

Tiia Aarnipuu: Oikeus itse määritellä ongelma ja tavoite

Pauli Löija: Kun torjunnan muuri murtuu ja oikea diagnoosi löytyy

" Johannes": Pitkällä tiellä kohti oman itsensä hyväksymistä

Seija Vilén ja Anna Kortesalmi: Mutkattoman, avoimen ja asiantuntevan terapian antama tuki

Outi Hannula: Tie epävarmuudesta luottamukseen

"Jaska": Hoitavia ja hoitamattomia kokemuksia

"Risto": Kaiken se kestää. Kanssamatkustajana masennuksessa

"Aukust": Sukupuoli ei sijaitse sukupuolielimissä

"Johanna": Yksinäisen nuoren etsintää ja bi-elämän vaikeutta vailla tukea

"Terhi": Intersukupuolisen ihmisen tie – hoidon nimissä toteutetusta väkivallasta elämän iloon

Mikko Autio: Nelikymppinen luokanopettaja Pohjanmaalta

Arja Tuunela: Rohkeus pyytää ja antaa apua

2. Tietoa, ajatuksia, kritiikkiä

Leena Nissinen: Myötäeläminen ja voimavarat

Johannes Myyrä: Psykoanalyysia ihan homona

Matti Hyrck: Inhimillinen seksuaalisuus jumalallisena ongelmana

Katja Kurri: Samanlaisia asiakkaita? Terapeuttien hämmennys homo-, lesbo-, bi- ja transparien kanssa työskenneltäessä

Maarit Huuska: Sukupuolen monimuotoisuuden ammatillinen kohtaaminen

Juha Kilpiä: Ammatillisen koulutuksen opettaja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden äärellä

Arja Penttinen: Pappi ja sateenkaarikansa

Katrina Lumikallio: Konversioideologioiden nykytila ja lähdekritiikki Suomessa

Jack Drescher: Seksuaalisuuden muutosterapioista

Liisa Tuovinen: Hengellinen ja uskonnollinen väkivalta ja seksuaalinen toiseus

Liite:

11. Leena Nissinen ja Jussi Nissinen

Hlbti-hoitoa ja –tukea tarjoavan oma tarina

Seurakuntaneuvoston siunaustilaisuuteen osallistuivat mm. Kallion seurakunnan entinen kirkkoherra, siirtymävaiheen vt. kirkkoherra sekä 1.1.2011 aloittanut uuden Kallion seurakunnan kirkkoherra. Pöydällä on juuri ilmestynyt Kallion seurakunnan historiateos, jonka on kirjoittanut khra Esa Siljamäki.

Kallion seurakunnassa on totuttu tekemään työtä minun viiteryhmiini kuuluvien ihmisten kanssa, maahanmuuttajat, köyhät, syrjäytetyt ja sateenkaari-ihmiset. Siksi valintani ei juurikaan ihmetyttänyt Kallion seurakunnan työntekijöitä.

Olin saanut konkreettista apua vuonna 1989 Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä, joten uudet työtoverini olivat minulle tuttuja.

Kuva vasemmalta: kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki (selin. valkotukkainen), nykyinen kirkkoherra Heikki Ahonen (pöydän päässä), siirtymäaikana toiminut vt. kirkkoherra Riitta Männistö (oikealla)

Kallion seurakunnan työhön siunaaminen 1.1.2011

Seurakuntaneuvosto järjestäytyi 1.1.2011. jolloin meidät Kallion kirkon henkilökunta siunasi meidät tehtäväämme. Saavuimme kulkueena kirkon alttarille, jossa Kallion entiset ja nykyiset kirkkoherrat ja muut papit antoivat meille siunauksen työhömme kätten päälle panemisella.

Kuvassa entinen ja nykyinen kirkkoherra sekä uuden seurakuntaneuvoston jäseniä kirkkokahvilla siunaamisen jälkeen. Tilaisuuden henki oli hyvin lämmin ja minut toivotettiin tervetulleeksi Kallion seurakuntaan, olinhan kaikille osallistujille tuttu ja he tunsivat työni. Kukaan läsnäolleista ei pelästynyt sitä, että Setan periaateohjelman (1976) kokoaja valittiin seurakuntaneuvostoon.

Työ ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Tilaisuuden jälkeen jouduin kirkosta tultuani erään homon sättimisen kohteeksi, koska hän katsoi minun pettäneen vapautusliikkeen alentumalla pesemään kirkon julkikuvaa. Aikaisemmin uskonnollisen äärioikeiston lehdistö oli soittanut hälytyskelloja, koska homoaktivisti oli päässyt lipsahtamaan kirkon luottamushenkilöksi. Kaiken lisäksi Kallion seurakunta oli kokenut suhteellisesti suurimman jäsenkadon syksyn homokeskustelun jälkeen.

Olen ilmoittanut kaikille minua sättineille tahoille, että tarkoitukseni ei ole ostaa kunniallisuutta kirkolle tai silotella sen julkisivua, vaan vaatia rehellisyyttä ja esittää julkista kritiikkiä kirkon piirissä esiintyvää vihapuhetta ja tieteellisten tutkimusten vääristelyä kohtaan. Yritän rauhoittaa keskustelua puolin ja toisin, jotta vältettäisiin demonisointi ja vihapuhe.

Tulen esittämään julkista kritiikkiä myös demonisointia ja vihapuhetta harjoittavia narsistisia julkkishomoja kohtaan.

Kuvassa: Olli Stålström (vasemmalla, tumma puku ja solmio), minusta oikeaan (nojaa eteenpäin): Eero Minkkinen, seurakuntaneuvoston jäsen, eläkkeellä oleva kirkkoherra Esa Siljamäki (harmaatukkainen mies välissä), nykyinen kirkkoherra Heikki Ahonen (pöydän päässä, liperikaulainen pappi)