Yleisradion TV1 teki 22.5.1999 Lauantaivekkarissa ohjelman Setan 25-vuotishistoriasta. Olin tässä ohjelmassa haastateltavana, koska olin juuri aloittanut tasavertaisuusliikkeiden historiaa koskevan tutkimustyön ja aineiston keräämisen.
Siitä syntyi ajatus ryhtyä ohjaamaan yliopistollisia, Setan historiaa kartoittavia tutkimuksia ja julkaista ne FinnQueerissa. Kymmenen vuoden työstämisen jälkeen FinnQueer julkaisee kaksi historiagradua, Anssi Pirttijärven ja Ilse Mannerin. Taustaksi olen koonnut historialliseksi aineistoksi useita satoja kirjoja ja artikkeleita. Olen myös luovuttanut tutkijoiden käyttöön useita mapillisia kirjallista aineistoa Setan alkuvuosikymmenestä ja luonut heille kontaktin lukuisiin alkuvaiheen aktivisteihin.
Julkaisen gradut FinnQueerissa tänä syksynä kun Anssi on saanut omansa valmiiksi.
[Nämä Anssi Pirttijärven ja Ilse Mannerin gradut julkaisin FinnQueer-verkkolehden Historia-osiossa marraskuussa 2011. Samaan yhteyteen lisäsi vielä Anu Hakalan Tampereen yliopistossa tekemän gradu Setan historiasta]
Setan historiatutkimuksen valmistuessa sen tekijä Anssi Pirttijärvi kertoi lyhyesti Setan historiasta ja nykypäivästä. Anssi on HeSetan hallituksen jäsen. Haastattelu on julkaistu ranneliikkeen sivuilla, päiväys 13.9.2010:
Olin 12.9.2010 Tuomiokirkossa seuraamassa Irja Askolan piispaksi vihkimistä. Toimin alkuvuodesta Irja Askolan tukiryhmässä sen vuoksi, että kunnioitan niitä arvoja, joita hän edustaa: avoimuus, suvaitsevuus, toisen osapuolen asemaan asettuminen, eri mieltä olevien kunnioittaminen ja syrjimättömyys.
Toivottavasti Irja Askolan valinta muuttaa kirkossa käytävän keskustelun sateenkaari-ihmisistä asialliseksi ja syrjimättömäksi. Toivon, että Irja Askolan antama esimerkki puhdistaa sateenkaariyhteisön ja kirkon välisen keskustelun. Henkilöön kohdistuvat (ad hominem) hyökkäykset eivät kuulu asialliseen vuoropuheluun. Yhteyksistään irrotetut kärjistykset ja demonisointi ovat politikointia, jolla ei toivoisi oleva sijaa asiallisessa dialogissa.
Projisiointi on hyvin valitettava ilmiö kaikessa väittelyssä. Tuo tarkoittaa niiden ominaisuuksien heijastaminen toiseen, joista ei pidä itsessään. Kirkkokeskustelussa on syytä muistaa, että Raamatussa jo kehotetaan ensin ottamaan malka pois omasta silmästä ennen kuin aletaan poistaa roskaa toisen silmästä.
Toivon, että myös sateenkaarikansa ja sateenkaariyhteisöt noudattaisivat omalta osaltaan asiallisuutta ja hillittyä kielenkäyttöä suhteissaan kirkkoon ja uskonnollisiin yhteisöihin.
YLE:n uutisten mukaan Helsingin piispaksi vihitty Irja Askola nosti vihkisaarnassaan esille luottamuksen lisäämisen kirkossa, lähisuhteissa ja yhteiskunnassa.
- Ihmisillä on kaipuu luottamukseen. Jos emme esimerkiksi löydä puhevälejä toinen toistemme kanssa, myös heidän kanssaan, jotka ovat mielipiteiltään, taustaltaan tai elämäntavaltaan erilaisia, alkaa tuhon tie. Erimielisyys ei meitä tuhoa, piispa Askola painotti saarnassaan. Helsingin tuomiokirkossa tapahtuneen vihkimisen toimitti arkkipiispa Kari Mäkinen.
Askolan piispanvihkimykseen osallistui Suomen valtiojohtoa, muun muassa presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Mari Kiviniemi.
Irja Askolan tukiryhmän sanoin: kevät on tullut kirkkoon.
--
Uusi Helsingin piispa Irja Askola pitää virkaanastumissaarnaa Tuomiokirkossa 12.9.2010. Kuva: Olli Stålström
[Tämä henkilöhistoriallinen blogi kertoo Setan alkuvuosien historiasta ja liittyy Anssi Pirttijärven graduun Setan varhaisvuosista, joka julkaistaan loppuvuodesta 2010]
Setan keskeinen perustajahahmo Martin Schreck kävi nykyisestä kotimaastaan Tanskasta vierailemassa ja moikkaamassa nykypolven aktivisteja elokuussa 2010. Martin tapasi Setan historiaa viimeistelevän Anssi Pirttijärven ja minut, joka olen toiminut avustajana historiatiedon kokoamisessa.
Martin Schreck teki yhdessä Seppo Kivistön kanssa sinisellä painokopiolla tehdyn Setan ensimmäisen ohjelmajulistuksen, jota jaettiin Setan perustamisen yhteydessä toukokuussa 1974. Sen perusteella aloimme koota laajaa, kokonaisvaltaista ohjelmaa ja minä toimin tämän työryhmän sihteerinä, minut oli valittu Setan varapuheenjohtajaksi alkukesästä 1974. Yhdessä Vesa Tapio Valon kanssa tein laajennetun ohjelmaluonnoksen Setan vuosikokousta varten.
Koko periaateohjelma hyväksyttiin Urjalassa pidetyssä seminaarissa syksyllä 1976 ja julkaistiin Martin Schreckin saatesanoin Seta-lehden numeron 2/1976 keskiliitteenä olevana eripainoksena.
Hyvin monet aktivistit Martin Schreckin ja Seppo Kivistön lisäksi osallistuivat Setan periaateohjelman muotoiluun. Ainakin seuraavat olivat muistini mukaan muotoilemassa valmista tekstiä: Vesa Tapio Valo, Veli-Pekka Hämäläinen, Jussi Nissinen, Kimmo Kahra, Reijo Härkönen, Ulf Månsson, Veli Hyvärinen, Marita Kuokkanen, Leena Tamminen, Olli Stålström sekä asiantuntijajäsenenä sairausluokitusta kommentoinut yht.tri Annikki Talikka.
Ulkopuolisena työlainsäädännön asiantuntijana meitä avusti myös SAK:n juristi
Tarja Halonen, jota haastateltiin työlainsäädännöstä Seta 5/1975:een.
Tämä ohjelma käsitti seuraavat toimintakohteet ja vaatimukset:
1. Tasavertaisuus lain edessä
2. Seksuaalirikoslaki
3. Työlainsäädäntö
4. Perhe- ja sosiaalilainsäädäntö
5. Tiedonvälitys
6. Koulu ja kasvatus
7. Tieteellinen tutkimus
8. Psykiatria ja käyttäytymistieteet
9. Mielenterveystyö
10. Kirkko ja uskonnolliset yhteisöt
11. Puolustusvoimat ja suljetut yhteisöt
12. Kansainvälinen yhteistyö
13. Yhteiskunta ja poliittiset puolueet
Tätä periaateohjelmaa tarkennettiin vuonna 1984 ilmestyneessä teoksessa
Rakkauden monet kasvot. Periaateohjelman perusteella Jussi Nissinen ja Olli Stålström julkaisivat katsauksen ohjelman periaatteiden toteutumiseen kohta kohdalta vuonna 2005:
