Ollin Oppivuodet

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Setan historia ja nykypäivä kohtaavat: osallistuin Yhteysliikkeen järjestämään kv. kristillisten hlbt-liikkeiden kv. Foorumiin Järvenpään seurakuntaopistolla 20.-24.5.2009 tieteentekijänä, tutkijana, avustajana, kääntäjänä, tulkkina ja matkaoppaana sekä vastaanottoapulaisena.

Esitin myös läsnäoleville piispoille ja teologeille yleiskeskustelussa, tieteentekijän roolissa, julkisesti kysymyksiä siitä, miksi he käyttävät hlbt-ihmisiä vastaan kirjoittajaa, joka itse luonnehtii itse itseään "jumalattomaksi juutalaiseksi" sekä uskontoa "illuusioksi" eli Sigmund Freudia. Osa heistä yrittää ikään kuin salakuljettaa psykoanalyyttista häiriöleimaa syntileiman tilalle.

Piispat ja teologit lupasivat pohtia sanomisiaan ja antaa haastattelut FinnQueeriin lähiaikoina

--
Konferenssin kuvaus Ranneliikeessä:
http://ranneliike.net/teema/euroopan_kristillisten_hlbtryhmien_foorum_kotimaa_kertoi_eurooppafoorumista?srt=2&cid=2&aid=2128

Kuva: Olli Stålströmin yksityisarkisto

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Setan historia ja nykypäivä kohtaavat: kävin Setan synttäreillä 29.5.2009 juhlimassa 35-vuotiasta Setaa. Kuvassa kirjoittaja, FinnQueer ry:n hallituksen jäsen ja Setan periaateohjelman (vuodelta 1976) kokoaja Olli Stålström (vasemmalla), Setan aikaisemman Sateenkaariperheprojektin vetäjä Juha Jämsä (keskellä) sekä HeSetan sosiaalityöntekijä Minna Selänniemi (oikealla).

Avointen ovien päivillä tapasin koko Setan ja HeSetan nykyisen henkilökunnan ja Ranneliike ry:n puheenjohtajan Mikko Kivisen sekä Ranneliikkeen uutisankkurin, Vaeltajan. Tunnelma oli kiva, vaihdettiin kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Setan toimistohenkilökunta oli valmistanut tilaisuuteen Power Point -esityksen Setan historiasta. Kuvaesitys perustui tähän kuvalliseen blogiini Ranneliikkeen palstoilla.

Kuva: Olli Stålströmin yksityisarkisto

Vantaan kaupunginmuseon selostus Setan perustamiseen johtaneesta sensaatiokirjoittelusta 1960-luvun lopulla. Teksti ja lähde: Vantaan kaupunginmuseo. (Homo-Suomen historia -näyttely)
--

Aikakauslehdet alkoivat kirjoittaa asiallisesti homoseksuaalisuudesta. Lääkäri- ja tietosanakirjojen homoseksuaalisuutta sairautena käsittelevä näkemys ei enää ollut ainoa näkökulma ja tietolähde.

Eniten kirjoituksia homoseksuaalisuudesta ilmestyi 1960-luvulla suositussa Hymy-lehdessä. Lehti vaikutti ns. tavallisen kansan mielipiteisiin. Kirjoitusten tyylilaji oli usein sensaatiohakuinen. Uutta Hymyn journalismissa oli kuitenkin se, että homoseksuaalien henkilöhaastatteluissa ja lukijakirjeissä annettiin homoille, lesboille ja transihmisille ääni heidän omassa asiassaan. Osa lehden kirjoituksista oli asiallisia ja informatiivisia. Hymy levitti tietoa homoseksuaalisuudesta ja homoalakulttuureista sekä muissa maissa toimivista homoliikkeistä. Siten lehti loi pohjaa järjestäytymiselle. (Hymy 5/1969).

1960-luvun törkeimmän jutun homoseksuaaleista teki Iltasanomat, joka oli tuohon aikaan ainoa iltapäivälehti. Lehden toimittaja oli soluttautunut homomiehen kotona pidetyille yksityisille kutsuille, ja raportoi niistä sensaatiohakuisesti. Artikkelissa varoiteltiin, että erityisesti sotilaat ja muut nuoret miehet ovat vaarassa iäkkäämpien homomiesten viettelylle.

Kuva:

Iltasanomat 10.8.1966.

Iltasanomien homoja loukkaava tyyli synnytti ensimmäisen vastarintaliikkeen: 88 kulttuuri- ja tiede-elämän heteroseksuaalia vaikuttajaa julkaisi törkyjournalistista artikkelia vastustavan adressin. He vaativat myös rikoslain ihmisoikeuksia loukkaavaa homopykälää kumottavaksi. Homot ja lesbot eivät itse voineet nousta avoimesti puolustamaan oikeuksiaan - he tarvitsivat heterojen tukea. (Hufvudstadsbladet 13.8.1966).

Kuvan lähde: Vantaan kaupunginmuseo. Homo-Suomen historia -näyttely

Vantaan kaupunginmuseon näkemys Setan perustamisesta. Teksti ja lähde: Vantaan kaupunginmuseo. (Homo-Suomen historia -näyttely)

--

Ensimmäinen yritys perustaa homoseksuaalien järjestö Suomeen muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti tapahtui 1950-luvun alussa. Joukko homomiehiä kokoontui Helsingissä kahvila Primulan kabinettiin. Yritys epäonnistui, sillä kukaan ei uskaltanut poliisin pelossa antaa nimeään ja osoitettaan - homoseksuaalisuushan oli laitonta vuoteen 1971 saakka.

Vuonna 1967 perustettiin ensimmäinen yhdistys, Toisen säteen ryhmä, jota yhdistysrekisteri ei kuitenkaan uskaltanut hyväksyä. Seuraavana vuonna perustettiin Keskusteluseura Psyke – Diskussionsklubben Psyke, jonka rekisteröinnin viranomaiset hyväksyivät. Psykelle syntyi alaosastoja eri puolille Suomea.

Ryhmä Psyken toimintaan tyytymättömiä nuoria miehiä perusti Seksuaalinen tasavertaisuus – Sexuellt likaberättigande Seta ry:n vuonna 1974. Se sai toimintaansa vaikutteita lähinnä Hollannin ja Tanskan radikaaleista homoliikkeistä. Seta korosti yhteiskunnallisia, syrjinnän kitkemiseen ja tasavertaisuuden saavuttamiseen tähtääviä tavoitteita. Sen rinnalla toiminut Psyke lopetti toimintansa 1980-luvun lopulla. Setasta tuli vuonna 1988 valtakunnallinen järjestö. Suomalaiselle sateenkaariliikkeelle on ominaista myös transihmisten toimiminen samassa järjestössä homojen ja lesbojen kanssa. Kansainvälisesti tämä on varsin ainutlaatuista.

--
Kuva: Suomen ensimmäiseen homoseksuaalien mielenosoituskulkueeseen läpi kaupungin osallistui satakunta henkeä, joista monet oli Ruotsista ja Norjasta tuotettu. Vapautuspäivät vuonna 1981. Setan arkisto.

Vantaan kaupunginkirjaston sivuilla esitettiin Setan 1970-lukua kohtaan seuraavaa kritiikkiä. Teksti ja lähde: Vantaan kaupunginmuseo. (Homo-Suomen historia -näyttely)

--

Setan piirissä toimineet naiset aktivoituivat feministisesti 1970-luvun jälkipuoliskolla, jolloin he alkoivat arvostella setalaista sukupuoletonta homoseksuaalisuus- ja ihmisyyspuhetta. Setan naiset perustivat Helsinkiin Akanat -lesboryhmän. Suuri osa lesbofeministeistä jäi toimimaan Setaan tai sen liepeille. Monissa muissa maissa lesbofeminismi teki pesäeron homoliikkeeseen.

1980-luvun kuluessa lesbofeministejä alkoi toimia yhä enemmän ja yhä näkyvämmin myös Naisasialiitto Unionissa. Siinä oli 1800-luvun loppupuolelta saakka toiminut myös naissuhteissa eläviä naisia, mutta suhteensa salaten, sillä yhdistyksen pelättiin leimautuvan. Unionin Akkaväki-lehden tiedeliite ja Akanoiden Torajyvä-lehti rakensivat pohjaa lesbotutkimuksen synnylle Suomessa. Merkittäviä olivat myös Akanoiden ja lesbotutkimusverkoston järjestämät seminaarit eli feminaariot, joita pidettiin Unionin Villa Salin-huvilalla 1980- ja 1990-luvun taitteessa.

Feministiseen liikehdintään liittyi myös 1980-luvun puolivälissä syntynyt itsenäinen, anarkistinen ryhmä Extaasi. Sen seksuaalikäsitys oli radikaali ja ryhmä erottautui voimakkaasti Setasta ja Akanoista. Se piti kahvilaa, valtasi taloja, järjesti performansseja, poikkitaiteellisia tapahtumia, sadomasokistisia näytöksiä ja mutapainiesityksiä.

--
Kuva liittyy yllä olevaan kritiikkiin. Kuvan lähde: Vantaa kaupunginmuseo (Homo-Suomen historia -näyttelystä).

Huumorikuva Tarja Halosen hallitusvuosilta Setan puheenjohtajana. Kuvassa Tarja heiluttaa kirvestä Setan aktivistin Raimo Nordforsin takana. Uhka ei ollut vakava, koska Raimosta tuli seuraava Setan puheenjohtaja.

Kuvan lähde: Vantaan kaupunginkirjasto (Homo-Suomen historia - näyttelystä)

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Nuori SAK:n juristi Tarja Halonen osallistui pyynnöstämme moneen tapahtumaan: Setan ensimmäinen julkinen seminaari elokuussa 1974, antamalla haastattelun Seta-lehteen 5/1975 ja esiintymällä pääpuhujana Setan 5-vuotisjuhlassa kesällä 1979.

Tulimme tuntemaan Tarjan rohkeana, reippaana, välittömänä ja ihmisenä tasavertaisena. Tarja oli tärkeä omassa julkisessa ulostulossani. Olin Seta-lehden toimitussihteerinä vuonna 1975 kun päätoimittaja Reijo Härkönen teki Tarjasta jutun "Ilman toimintaa syrjintä ei lopu". Tämän kannustamana tulin ensimmäistä kertaa nimelläni julkisuuteen samassa lehden numerossa, vaikka olin juuri saanut jokaisen nuoren miehen unelmatyön Nokia Elektroniikan aluevientipäälikkönä ja pelkäsin potkuja homouden julkistamisen takia siitä lähtien.

Reaktio tulikin nopeasti. Silloinen väliaikainen esimieheni, papin poika ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta tuli moittimaan minua ja vaati selitystä siihen miksi asun yhdessä miehen kanssa.

Onneksi minulla oli antaa hänelle juuri julkaistu Seta-lehden numero, jossa Tarja puhui työsyrjinnästä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tarjan sanat Seta-lehdessä ovat antaneet minulle voimaa monissa tilanteissa:

"Ei koskaan saisi sanoa, ettei jaksa tai halua tai uskalla.

Seksuaalivähemmistöjen osalta idän tätä tärkeänä ohjeena
siksi, että irtisanomiset eivät ole laillisia, ja koska syyt ovat
sellaisia joista työväenliikkeessäkin usein puhutaan
kuiskaamalla.Tämä on myös ay-väen opettamista.

Seksuaalivähemmistöille ei voi antaa apua ellei asiasta
puhuta. Asenteet on taottu niin vahvoiksi
homoseksuaalisuutta vastaan, että työväenliikkeessäkin on hyvin
paljon ennakkoluuloisuutta, sanoo Tarja Halonen".

Väliaikaisena esimiehenäni toiminut papin poika ei uskaltanut ryhtyä toimenpiteisiin minua kohtaan.

Julkaisin seuraavan bloggauksen 1.11.2005 tukeakseni Tarjan uudelleenvalintaa toiselle kaudelle:

http://personal.inet.fi/koti/olli.stalstrom/tarjaolli.html

Kuva: Olli Stålström: Tarja puhuu Setan 5-vuotisjuhlassa vuonna 1979

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Tarja Halonen kutsuttiin Setan hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 1980-1981. Tässä Tarjan johtaman Setan hallitus, joka istui samaan aikaan kun minä olin Seta-lehden valokuvaava päätoimittaja.

Ylärivissä vasemmalta Eva Isaksson, Göran Björk, Olli Sahama, Jari Nyman, Raimo Nordfors, Juha Laurikainen.

Alarivi vasemmalta Tarja Halonen, Pyry Raivaara ja Bengt Lindblom.

Kuva: Tuula Kukkonen, alkulähde: Eva Isakssonin kotisivu:

http://www.helsinki.fi/~eisaksso/seta80.jpg

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Olin Setan varhaisvuosina aktiivinen useilla eri toiminnan sektoreilla. Tarja Halosen puheenjohtaja-aikana olin Seta-lehden kuvaava toimitussihteeri. Kuljin kaikissa Setan tilaisuuksissa järjestelmäkameran ja ison kameralaukkuni kanssa dokumentoimassa alkuvuosien toimintaa.

Tässä kuvassa olen (valkoinen paita) kuvaamassa Tarja Halosen puhetta Setan 5-vuotisjuhlassa Helsingin Pikkuparlamentin puistikossa vuonna 1979 ison kameralaukkuni kanssa.

Kuva: Ian Lang

Kuvaaja Ian Lang on Suomessa asunut skotti, joka toimi aktivistina Setassa useissa eri käytännön tehtävissä, mm. Seta-lehden englanninkielisen numeron 3-4/1977 toimittajana.

[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].

--
Innostuneet lukijat ovat alkaneet osallistua Setan varhaisvuosien kuvien esittelyyn. Oheisen kuvan 1980-luvun alusta lähetti Eva Isaksson, joka oli aktivisti ja Setan hallituksen jäsen 1970-luvulta lähtien.

Slloin, ennen internetin aikaa, viestejä välitettiin yleisölle mm. seinäkirjoituksin, joko spraymaalilla, kuten tässä, tai liisteröimällä julisteita seiniin ja sähkökaappeihin.

Seinäkirjoitusten tekemisessä sai olla nopsajalkainen, koska poliisi helposti sakotti, jos joutui kiinni. Lisäksi uhkasi rangaistus "julkisesta kehottamisesta homouteen".

"Tuplanarttujen" ja tuplaurosten" kuvat katujen seinäpinnoissa olivat niin yleisiä 1970-80 -lukujen vaihteessa, että ensimmäisen suomalaisen perusteoksen Rakkauden monet kasvot (1984) kanteen oli kuvattu nämä symbolit, graafikko Päivikki Kallion tekeminä

(henkilötiedot http://www.elisanet.fi/paivikki.kallio/cv.html)

Tässä tuntemattoman seinäkirjoittajan julkinen kehotus homouteen.

Kuva: Eva Isaksson