vaarallista

stellagrrrl

24.5.2009 18:36

jep.

kesäpoika

24.5.2009 19:28

Tärkeintä, mitä oon oppinut uskonnosta, on se, että jos tuntee jotain muuta kuin nöyryyttä, on väärässä. Sen oivalluksen jälkeen oon vain yrittänyt etsiä mitä on todellinen nöyryys. Sitä on vaikea määritellä, helpointa on luetella ja oppia asioita, joita se EI ole.

Mitä sä ajattelet nöyryydestä? Vai kannatatko jotain toista ohjenuoraa? Millaista?

mopsi22

24.5.2009 21:25

ja vaarallisin itselleen, ennen kaikkea

Nermal

24.5.2009 21:45

Minun mielestäni vaarallisin ihmistyyppi on sellainen, joka ei koskaan uskalla kohdata itseään. Sellainen, joka luulee tuntevansa itsensä ei ole niinkään vaarallinen, koska hän sentään edes yrittää. Vaarallisimpia ovat ne, jotka eivät edes yritä tuntea itseään. Heissä ei ole potentiaalia.

Vaikka aika usein kyllä näkyy ihmisiä, jotka luulevat tuntevansa itsensä niin hyvin, että heillä on varaa sanoa millaisia he EIVÄT ole. Se on helpompaa kuin sanoa millaisia he ovat. Kyse on samasta ilmiöstä, mistä kesäpoika edellä mainitsi nöyryyden määrittelyn yhteydessä.

stellagrrrl

24.5.2009 21:59

uskoisin, että ihminen, joka luulee tuntevansa itsensä on usein ihminen, joka ei kohtaa itseään. itsetuntemus lienee prosessi, jatkuva sellainen, ja vaatii kykyä kyseenalaistaa oma käsitys itsestä. jos ymmärrän mopsin oikein, ihminen joka luulee tuntevansa itsensä on lyönyt lukkoon käsityksen itsestään jonkinlaisena, eikä pysty tai halua kyseenalaistaa sitä. toisin sanoen keskeyttänyt prosessin ja lopettanut itsensä kohtaamisen.

olettaisin, että nöyryyttä tuntenut ihminen kyllä tietää, mitä on todellinen nöyryys tunteena ja tunnistaa sen muissakin. epäilenkin, että oivalluksen jälkeinen etsintä jatkuu vielä todella, todella pitkään...

mopsi22

24.5.2009 22:26

peesaan stellaa, juurikin näin.

Nermal

24.5.2009 22:29

Stellagrrrl, saatat hyvinkin olla oikeassa. Se on toki vaarallista, jos olettaa tuntevansa itsensä niin hyvin, ettei enää tarvitse kyseenalaistaa.