• mopsi22

Tutkimuksen mukaan...

”Tutkimuksen mukaan…”, ”Uusin tutkimus osoittaa…”, ”Kyselyjen perusteella…”, ”Tulokset osoittavat…” jne.

Kuinka moni uutinen, keskustelu, ajankohtaisohjelma tms. alkaa näillä sanoilla? Aika moni.

Sitä tulee vastaan usein ihmisiä, jotka yksikantaan ilmoittavat halveksivansa akateemista koulutusta. Syitä harvemmin on perusteltu mututuntumaa paremmin. Maisterit eivät oikeasti osaa mitään, istuvat vaan luennoilla tai juhlivat valtion tukia viinaksin ja sitsein.

Kommentoijat itse ovat harvemmin istuneet yhdelläkään yliopiston luennolla tai tenttineet yhtäkään tenttiä. Eipä monesti yo-laitoksen tuntemus yleisestikään, saati tieteellisen maailman ajattelu tai käytänteet, ole vahvalla pohjalla.

Olen koulutettu tutkija, maisteri. Sen lisäksi, että minut on koulutettu luokanopettajaksi (joka on suurimmissa määrin käytännön ala), olen kasvatustieteilijä, kasvatustieteellisen tutkimuksen ammattilainen.

Maailma perustuu pitkälti tieteen traditioin saavutettuihin tuloksiin, joita on sovellettu sitten käytäntöön. Tieto on monesti tieteellisin menetelmin tutkittu, tuotettu, tulkittu, julkaistu ja arvioitu. Tieteen traditiot voidaan jäljittää antiikinajan Kreikkaan asti. Toki ne ovat muotoutuneet matkan varrella, mutta pitkät perinteet ovat kyseessä kuitenkin.

Eri koulukuntia toki löytyy, mutta aina on ollut vallitseva yhteisesti hyväksytty tapa tuottaa luotettavaa tietoa.

Olen etuasemassa. Pystyn koulutukseni kautta arvioimaan olemassa olevan maailman perusteita (eli sitä tieteellisen tiedon kautta käytäntöön siirrettyä tietotaitoa) paremmin, kuin sellaiset ihmiset, jotka eivät ole eläessään perehtyneet tieteelliseen maailmaan ja sen mekanismeihin. Ihminen, joka aloittaa lauseen ”Yhden tutkimuksen mukaan kyllä…” ja joka ei ole koskaan joutunut perehtymään tuktimuksen tekemiseen tai niiden tulkitsemiseen, ei voi ymmärtää argumenttiaan koskaan täysin. Saati arvioida, kannattaisiko tutkimuksen pohjalta mitään argumenttia esittääkään. He eivät kykene erittelemään, pohtimaan, tulkitsemaan ja kyseenalaistamaan tutkimuksia, koska eivät ymmärrä miten ne on tehty ja mitkä ovat niiden taustalla vaikuttavat paradigmat.

He joutuvat siis enemmän tai vähemmän sokeasti luottamaan siihen, mitä heille kerrotaan. Maalaisia keskiajan kirkonoppien vallassa, voisi verrata, ymmärtämättä latinaa, jota puhutaan, ja vain kykeneviä vastaanottamaan viestin annettuna. Karrikoitu esimerkki, mutta sopii tähän kohtaan.

On koomista katsoa, lukea ja kuunnella sellaisten ihmisten mielipiteitä yliopistosta, jotka eivät tiedä asiasta mitään. Jos he olisivat perehtyneet millään tasolla siihen, mitä on looginen argumentointi, he eivät lähtisi esittämään mielipiteitään tuntuman pohjalta, vaan etsisivät vähän faktoja tuekseen. Toki on aina helpompi puhua mitä sylki suuhun tuo, kuin sitten perustella sanomansa. Ja kun akateeminen ihminen kieltäytyy keskustelemasta tällaisen ihmisen kanssa, joka ei mitenkään pysty perustelemaan kantaansa, on akateemikko välittömästi ylimielinen idiootti, joka on ”juuri tommonen teoreettinen ihminen joka ei ymmärrä mistään mitään”. Keskustelu muistuttaa monesti keskustelua uskovaisen uskonsa pyhiin kirjoituksiin vetoavan ihmisen kanssa. Kehää pyöritään ilman perusteluita, koska ”näin vain asia on”.

Jep.

___

Mitä tulee maisterikoulutukseen, ihmettelen osaltaan puheita akateemisen koulutuksen inflaatiosta. Toki, mitä enemmän maistereita on, sitä vähemmän se on etulyöntiaseman antava seikka työmarkkinoilla. Sekä tietysti, akateeminen koulutus maksaa, ja jos siitä ei ole varsinaisesti työmarkkinoilla etua (vaikkakin se on perusedellytys, ilman maisteria ei työtä monesti saa aloilta, joissa kaikki ovat maistereita), herää kysymys, kannattaako akateemista koulutusta ylläpitää niin suurissa määrin kuin nyt.

Inflaatiokeskustelu on taloudellista luoneeltaan, kuten on moni keskustelu talouselämäylivaltaisessa maailmassamme.

Mutta jos asiaa ajatellaan siten, että valtaosa väestöstä on koulutettu korkeasti ja omaa valtavan tietomäärän ja henkisen kapasiteetin käsitellä monimutkaisia asioita, on maallamme suuri henkinen varanto. Henkinen kapasiteetti voi vain kasvaa, huolimatta koulutuksen arvostuksesta.

Käytännön työlle löytyy tekijänsä. Markkinat huolehtivat siitä. Koulutuspoliittisesti ja -taloudellisesti maisteri vaihtamassa autonrenkaita ei ehkä ole kannattava veto, mutta kansallisen henkisen varannon kannalta jokainen maisteri on hyvästä. Ja vaihtaessaan renkaita maisterikin maksaa veronsa.

___

Oudoksun vihamielisyyttä akateemista koulutusta kohtaan.

7 kommenttia

Rokkihomo

29.9.2010 11:38

Kiitos, mopsukka.
"Oudoksun vihamielisyyttä akateemista koulutusta kohtaan."

Keittiöpsykologialla:
Ehkä kaapin perukoilta löytyy huonoa itsetuntoa asiaan liittyen?
Ja sen perään voikin ehkä edetä ajatuksella "hyökkäys on paras puolustus"?

Vihamielisyydestä, halveksimisesta YMS minulla on kyllä useiden vuosien kokemus.
Ja siitä, kuten olen monesti ennenkin sanonut, että kohtaa tämän "luuletko olevasi jotenkin parempi?" -kysymyshyökkäyksen.

Jep. Joskus luulen.

Juksteri

29.9.2010 13:51

Toinen keittiöpsykologi täältä vielä lisää, että pelko saa pintaan aggressioita ja vihapuhetta. Joskus tuntuu, että osa maapallon väestä on seonnut. Esimerkiksi USA:n teepuolue ajaa järjettömiltä tuntuvia asioita ja näkee, että Obama on rasisti. Ruotsissa Sverigedemokraterna pelkää, että heiltä kohta viedään joulu ja juhannus. Miesasiamiehet näkevät, että miehet ovat naisten häikäilemättömyyden uhreja. Ja mitään näistä tunteista ei yritetään käsitellä objektiivisesti saati sitten tieteellisesti. Päinvastoin. Ensin tehdään johtopäätös ja vasta sitten keksitään sille jokin perustelu. Englannin kielessä tälle on hyvä sana: rationalization.

Torontosta

29.9.2010 14:36

Minua myos huvittaa nuo tutkimukset, studies, ja muut sellaiset. Jokuhan niita tekee isolla rahalla tyokseen. Meilla usein mita hulluimpia ja mitattomia tutkimuksia, jotka eivat meinaa mitaan. Tyota sekin.

Riquman1990

29.9.2010 19:05

Olipa vuodatus. Mitä tohon nyt sanos? Luulet sä oikeesti, et tää maailma pyörii pelkästään tieteen ympärillä? Sori nyt vaan, Mopsi, mut sä ite samalla osotit tossa halveksuntas käytännön ammatti-ihmisii kohtaan ja luulet olevas jotenkin parempi, fiksumpi ja ymmärtäväisempi maailman ilmiöitä kohtaan. Oispa hauska joskus nähdä Mopsi-maisteri neuvomassa ammattitaitoselle putkimiehelle, miten niitä putkii oikein asennetaan. Onks sun mieleen tullu ollenkaan, et ne jotka opettaa amiksessa putkimiehii tai rakennusmiehii tms., on ite pohjakoulutukseltaan sen alan ammattilaisii? Ei siinä hommassa pelkkä maisterin tutkinto paina paljoo.

Tutkimuksista mä oon nimimerkki Torontosta kanssa ihan samaa mieltä: Nolla-tutkimuksii on ihan liikaa.

Mähän en ite missään kohtaa halveksinu akateemisii, vaan nostin esin opettajien isot edut ja kohtuullisen palkan verrattuna moniin muihin aloihin. Kai akateeminen osaa oikolukee tekstit oikein?

mopsi22

29.9.2010 22:35

No, tästä tuli oikeastaan ensimmäisenä mieleen MOT.

Olenko sanonut, riquman, että halveksit akateemista koulutusta? Ja en mielestäni sanallakaan väheksy kouluttamattomia ihmisiä, vaan totean vain akateemisen koulutuksen etuja käsitellä maailman ilmiöitä.

"Mähän en ite missään kohtaa halveksinu akateemisii"

ja kuitenkin

"mut sä ite samalla osotit tossa halveksuntas käytännön ammatti-ihmisii kohtaan ja luulet olevas jotenkin parempi, fiksumpi ja ymmärtäväisempi maailman ilmiöitä kohtaan. Oispa hauska joskus nähdä Mopsi-maisteri neuvomassa ammattitaitoselle putkimiehelle, miten niitä putkii oikein asennetaan"

Ei tuo kauhean rakentavan positiiviseltakaan kuulostanut, mutta ehkä tulkitsen väärin. Tosin, ehkä halveksit vain minua, et koulutustani?

mopsi22

29.9.2010 22:40

Putkimiestä Mopsi-maisteri ei neuvo, sillä tapanani ei ole kommentoida asioita silloin, kun en niistä mitään tiedä :)

letala

30.9.2010 17:34

Ihan pakko sanoa Riqulle, ettei se kumminkaan ole mahdoton yhtälö, että maisterikin saattaisi osata putkia asentaa. :)
Toisaalta, on totta, että ammattikoulun opettajat pääsääntöisesti ovat ensin alalle koulutettuja ja sitten opiskelleet opettajiksi. Tämä vaan todistaa aineenhallinnan tarpeellisuutta, juuri sitä, mistä Aboa puhui edellisessä ketjussa, opetettaessa asiaa. Luokanopettajan pitää hallita melko monia asioita jonkin verran. En väitä olevani kaikesta kaiken tietävä, mutta melko monesta asiasta tiedän jonkin verran ainakin. Toisaalta, ei mieleni tee ruveta väittelemään kirjallisuudesta tai kielitieteestä Aboan kanssa, sillä hän tietää näistä aloista aivan varmasti enemmän kuin minä, aivan kuten autonasentaja autostani..:D