Hauskat kotivideot, tuo perjantai-illan masokismipläjäys, sai minut pohtimaan nauramista. Tarkaemmin ottaen sitä, että miksi lähimmäiselle sattunut selvästi kivuliaskin sattumus aiheuttaa spontaanin välittömän naurunremakan muissa ihmisissä?
Ensimmäisenä tuli mieleeni hieman kyynisesti, että ihminen eläimenä omaa reaktion (nauru ja hauskuus) sitä varten, koska onnettomuuden seurauksena ehkä kilpailija ravinnosta ja lisääntymismahdollisuuksista poistuu keskuudestamme. Toisena mieleeni tuli aivojen varautumisesta (naurulla) siihen, että läheiselle ehkä kävi jotenkin huonosti. (tää on kuulkaa hienoo evoluutiobiologista pohdintaa, eipäs dissata...muahahhaaa).
Ehkä se on vaan jonkinlainen ensiapureaktio, tiedä häntä...
...tai sitten vaan on perkeleen hauskaa ku toiset sählää...
