Oli porukka vähän levoton tänään...opella meinasi päivän loppupuolella jo suoni jos toinenkin revetä päässä.
Kun on viidettä kertaa puhaltamassa pillliin ja käskemässä 8 vee kersoja "pysymään rivissa, varpaat viivalla ja suut kiinni" ja ne muksut joka välissä häsläävät ihan muuta, niin...
Eiivät MILLÄÄN kuunnelleet tai edes pysyneet paikoillaan. Meinattiin avustajan kanssa jo laittaa koko porukka suihkuun ja luokkaan istumaan. Onneksi päästiin pelaamaan, otettiin lapsille uusi leikki, jonka parissa viimeiset 10 minuuttia (reaalisestihan liikunnantunnista jää pelaamiseen max 30 min) meni hauskasti. Sinällään jäi hyvä maku tunnista.
Olivat sitten sählänneet vielä käytävillä jotakin, vaikka osapuolleen talutin oppilaat ulos itse. Eivät olleet menneet. Käsittämätöntä. Saarnaa vaan viimeisen tunnin alkuun, kun itse sain palautetta "oppilaideni sähläämisestä". Palaute ei onneksi kohdistunut minuun. Että ne kersat ehtii.
Viimeinen äidinkielentunti menikin numeraalien parissa mukavasti. Jaksoivat istua hiljaa. Kummallista, mutta ehkä liikuntatunti vaikutti.
Luokassa olen taas myös saanut todeta yksittäisen oppilaan vaikutuksen koko ryhmään. Joukossa on yksi häslä, joka saa muunkin luokan sekaisin. Sellainen ärsyttävä kersa, joka ei tarkoituksella ole ärsyttävä, mutta kuitenkin on :D Oli niin enkelilauma, kun ko. oppilas oli pois ekat päivät. Ei ole villiintyminen siis minun syytäni :)
Vielä pari päivää pitäisi jatkaa alunperin vain parin päivän sijaisuutta. Muutenkin odotamme innolla kaverien kanssa influenssakautta. Se on vaan meille duunia. Tosin homma tehdään hengityssuojaimella varustettuna ja kädet koko ajan käsidesikulhossa lillumassa, välttäen myös menemästä kahta metriä lähemmäs yhtään oppilasta ;)
2 kommenttia
audinkopoika
6.2.2008 16:36
Itse tykkäisin kanssa olla opettaja. Se on varmaan hieno kokemus...vaikka vähän villejäkin ovat välillä.
mopsi22
6.2.2008 18:47
Niin, arkensa kussakin työssä. Opettajan duuni kokonaisuudessaan on aika raskasta. Siinä on niin paljon inhimillisiä tekijöitä ja perheiden ongelmia mukana. Aina rankkaa, kun lapsi on siinä keskiössä (eikä aina edes ole, vaikka pitäisi olla...). Mutta kyllä tämä ammattina menee, vaikka en tästä aio eläkkeelle jäädäkään :) Lapsista saa paljon iloa irti itsekin, jahka heittää turhan paskantärkeyden (kylla, A, juurikin niin) nurkkaan ;D