"Tosta puuttuu i:n piste!"
"Joo, laitetaan se siihen, mutta mitäs opettaja kysyikään?"
"Tostakin hei puuttuu piste!"
"Katos vaan, niin onkin. Hyvin huomattu, mutta mitä opettaja taas kysyikään?"
jne.
Aina käy niin, että unohdat pisteen, oli se sitten i:, ä:n tms. päällä, tai sitten jää t:n viiva tai mitä tahansa, ekaluokalle opetusta pitäessäsi ja taululle kirjoittaessasi.
Se on siinä sitten. Ekaluokkalaiset ovat aika ehdottomia ja mustavalkoisia ajattelultaan. Eivätkä ne tosiaankaan pääse sen pisteen yli.
Siihen sitä sitten jäädään kiinni, vaikka aivan muut asiat olisivat keskeisiä. Sen tietää, mutta silti aina unohtaa jonkin niistä hemmetin pisteistä :/
Noh, annettakoon krediittiä, huolehdin - joustavana siijaisena - kahdesta luokasta aamun ekalla tunnilla, eka ja toka luokka. Vähän oli semmosta sähläämistä, kun rehtori kysy tasan 10 minuuttia ennen tunnin alkua, voisinko mitenkään hoitaa 1. luokan matikkaa. Niillä tuli ekaa kertaa sanalliset tehtävät. Onneksi kaikki osasivat jo lukea...
