Hyvä päivä

Maanantaina liftailtiin aelaen kanssa Raumalle kaveria katsomaan. Toiveena oli jotakin muuta kuin syksyisen neitsytliftaukseni. Silloin seisottiin 2,5 h k a a t o s a t e e s s a eikä edes saatu kyytiä. Kahden viikon sairasloma irtosi kyllä.

Nyt vartin seistyämme pysähtyi mukava vanhempi herrasmmies iiiison bemarin kanssa. Mikäs siinä matkaa taittaessa upottavilla nahkapenkeillä mukavan pehmoisessa kyydissä :)

...aina bussin voittaa...ja pääsimme vielä kauppatorille keskustan ytimeen asti.

___

Tänään, keskiviikkona, tarkoitus oli liftata takaisin. Meidät kuitenkin armollisesti kyydittiin ei vain kasitien varteen vaan turkuun asti.

Ollut hyvä päivä. En ole näin tainnut usein todeta, ainaiselta angstiltani :S Kaikennäköisestä pienestä koostunut varsin mukava päivä:

Aamulla totesin yllätyksekseni, että minulla on varaa maksaa vuokra. Rahaa tosin jäi 40 euroa loppukuuksi. Työttömyysrattaiden pyöriminen on hidasta, joten sieltä ei näin ensihätään tule mitään. Ehkäpä tutustun sitten sossun palveluihin. Mutta vuokra tuli maksettua, se on paljon se :)

Yksi lempineuleustani oli ratkennu, mutta kaveri ompeli sen kasaan ja nyt voin taas käyttää sitä.

Turkuun päästyäni piipahdin uuden ystävän luo. Siellä odotti nuhainen, mutta lämmin kainalo, kuppi lämmintä teetä, halailua ja hellyydenkipeä hoitokoira. Kynttilänvalossa mukavaa rauhallista pianomusiikkia lähekkäin kuunnellen ja mukavaa keskustelua. Tuli sydämellekin vähän hoitoa :)

Illalla ajelin vielä Uuteenkaupunkiin. Matkalla oli yksi onneton ojassa autonsa kanssa. Muita jo auttamassa, joten ajelin rauhassa. Kauniin lumista ja pimeää ja hiljaa leijailevia lumihiutaleita.

Tässä kohtaa lukija voi jo ajatella, että kirjoittaja on vähän kevyellä mielellä kainalon jälkeen :9

Äitiltä säin ihanaa voimakkaan makuista kermajuustoa (Ritari vai?).

Isille mennessäni koin kevyen sydäninfarktin ja järkytyksen. Koiramme lopetettiin maanantaina ja se odottaa hautausta. Kodinhoitohuoneessa odotti iiiso pöytälevy, sen päällä vadillinen täynnä lihankappaleita ja luunpaloja ja muovin päällä oli laskettun pöydällä iso verinen selkäranka kylkiluineen. Hetken, pienen pysähtyneen hetken, ajattelin, että...

"Ostin peuran, haluukko jauhelihaa?" No, isiltä sain kolmel litraa kotitekoista herukkamehua, peuranjauhelihaa ja sitten kaivoin kaapista vanhan talvitakkini. Ruskea ylellinen duffeli. Siinä on mukava kiiltävä tekoturkis vuorena. Liian iso se vain on. Kokeilin köyttää vyötärölle vyön ja kas, takki oikeastaan näyttää päälläni ihan hyvältä. Tuli yksi "uusi" takkikin kaappiin.

Ulkona lähtiessäni 22 asteen pakkasessa, pihan paksujen luminietosten keskellä, näin tähdenlennon taivaalla. Nopea, pikainen, mutta tähdenlento se oli.

Ihailin hiljakseen myös Orionin tähtikuviota. Sitä olen katsellu aina tiettyyn vuodenaikaan, koska se näkyy hienosti pihalta. Muistoja vähän mukana yksinäisistä illoista :)

Ja taidan olla rakastumassa. Vieläpä jotenkin liian hyvää ollakseen totta -kundiin.

<3...iha vähä :P