Nauraa ja iloita,
huumaan kadota,
hymyillä,
itsensä vietellä,
nauttia menosta,
iloita ystävillä,
pois surusta kävellä.
Mieli parantaa itsensä,
peittää haavansa,
sitoo ne ihminen naurullansa,
kasvot hymyssä,
valaisee ympäristönsä,
ja ilahduttaa ystäviänsä.
Tunteminen lienee yhtä kuin eläminen,
näin minulle totesi ystäväni.
Lieneekö hän oikeassa,
ainakin tunnen olevani elossa.
Välillä ehkä vähän liikaakin,
mutta onneksi tunnen kuitenkin.
Nyttemmin taas iloiten, vaikka välillä olen suruissankin.
Elän,
nautin,
tunnen.
