Huiskun takaa

Kovasti oli mun vanha rakas koulukaveri muuttunu sitten viime näkemän. Ennen hän semmoinen itseään ja muita pelkäävä nörtti oli ja nyt hän puku päällä suoraan jostain tilaisuudesta oli tulossa. Itsevarmuutta ja hyvää käytöstä oli nyt vaikka muille jakaa....niin se maailma muuttuu.

Hän siinä kahvia juodessa sanoi mulle että hän on joutunu vuosikausia psykoterapiassa käymään jotta hän oman ittensä löytäis ja että nyt lopulta hän tuntee päässeensä eroon menneisyyden taakasta ja myös siitä mitä meidän välillä tapahtu :/ Huomasin kuinka hänen sormet jäi siinä vaiheessa lautasliinaa näpräämään kun hän sanoi että ei meinannu vuosiin päästä elämässään eteenpäin. Koska mähän katosin käytännössä silloin sanomatta sanaakaan koska ajattelin että muuten sama tilanne jatkuis loputtomiin :/

Siinä hän sitten katsoi minuun syvillä tummilla silmillään ja sanoi että hän tuli tapaamaan mua koska terapian kulkuun kuuluu se että pitää lopulta se menneisyys pystyä kohtaamaan silmästä silmään. Ja sanomaan että on omasta mielestä kokenu vääryyttä ja tullu syvästi loukatuksi. Mä siinä sitten en oikein tienny miten olis pitäny olla ja mitä sanoa. Mut hän itse sai sanotuksi mitä haluskin sanoa.

Jonkin aikaa siinä sitten juteltiin. Puhuttiin kaikkee niitä näitä siitä miten meidän elämä on viime aikoina sujunu. En kyllä kehdannu sanoa että ilman töitä olen vaan sanoin ihan muutaman viikon kuluessa siirtyväni uuteen vaatetusalan työhön mikä itse asiassa on varmaan tottakin. Odotan sen yhden putiikin viestiä tässä ihan lähipäivinä ;)))

Kun lähdettiin pois niin hän sanoi että nyt hän on valmis lopultakin jatkamaan elämäänsä ilman että joutuu enää ajattelemaan mitä joskus tapahtu...Hän toivotti mulle hyvää jatkoa ja sanoi ettei enää kanna mulle kaunaa. Ja että meidän varmaan olis parempi nyt jatkaa omia elämiämme ilman sen suurempia yhteydenpitoja... Mun varmaan olis pitäny olla hyvinki helpottunu mut mä tunsin silloin oloni aika yksinäiseks...

Joskus tuntuu siltä ettei menneisyys ikinä jätä rauhaan. Mä eilen soiton sain mun kouluaikojen kaverilta josta aiemminkin teille kertonut olen. Hän siis on se joka aikoinaan muhun kuolettavasti ihastunu oli, teki mun läksyt ja takertui muhun uskoen että mä myös häntä samalla tavoin rakastaisin. Mä itse olin taas niihin aikoihin paljon pinnallisempi kuin mitä oon nyt ja lähinnä häntä hyödyn kannalta silloin ajattelin...

Jälkeenpäin hän sitten jotenkin tarvetta tuns tilit selvittää ja hän viime vuoden puolella pomppas esiin kertomaan kuinka paljon häneen sattui ja miten tyly mä häntä kohtaan olin. Lukion jälkeen mä yhteydet vähin äänin katkaisin kun tunsin ettei meillä toisillemme enää ollu mitään annettavaa. Sillä mun mielestä hänen oli silloin turha jatkaa roikkumista vaan siirtyy eteenpäin niinku mä itsekin tein.

Se että hän jälkeenpäin syytti mua siitä että sain hänet silloin niin hajalle on musta silti tosi raukkamaista :/ Kuka nyt kouluaikoina on vielä niin kypsä ollu että on muiden tunteita hirveesti osannu ajatella. Elämä on kuitenki semmonen aikamoinen kasvun paikka että musta on aika turha syyllistää ketään siitä mitä joskus kauan sitten olis pitäny tehdä tai jättää tekemättä. Se että hän on vuosia käyny terapiassa kertoo vaan siitä että hän itse ei oo tasapainone ollu milloinkaan ja nyt sitä asiaa ihan oikein yrittää korjata :)))

No me tavataan ja jutellaan kun hän sitä niin kovasti tuntui toivovan. Mut mitään yksipuolista syyttelyä mä en suostu kuuntelemaan...

Jotenkin oon viime päivinä taas enemmän miettiny mimmoinen mun tulevaisuus tulis olemaan. Mua on alkanu pelottaan että oon tuomittu köyhyyteen tai ainakin siihen etten mä ikinä pääsis semmosta elämää elämään jota mä oikeesti haluun elää...

Valmis nyt olisin ottamaan sen uuden duunin vastaan ku muussa tapauksessa mä joudun varmaan enskin syksynä ylläni pitämään vaatteita joita en haluu pitää, bilettämään vaan kavereiden asunnoissa enkä klubeilla ja syömään jotain eineksiä joita väsyneet äidit marketeista ostaa töiden jälkeen...

Mun usko parisuhteeseen on kans aika kovalla koetuksella. Ootte varmaan huomanneet että J-lo ja Marc erosivat 7 vuoden suhteen jälkeen.....ja he kauniita ja rikkaita ihmisiä kuitenkin ovat. Mites sitten tämmöinen romanttinen höpsö saa ylipäätään noinkaan pitkän suhteen aikaseks kun samalla pitää selviytyy arjen stressistä ja siitä ettei raha riitä mihin sen pitäis riittää :/. Ja silti pitäis hyvältä näyttää jotta se kipinä pysyy yllä ja ettei se oma kumppani lähde koko ajan nuorempaa ja kauniimpaa ettimään....

Mun kampaajaystävä mulle suositteli että laittaisin gayromeoon oman profiilin ku sitä lähinnä vähän varakkaammat ulkomaalaiset miehet käyttää jotka suomesta vois vähän tämmöstä köyhempää nuorempaa seuraa haeskella ;))) Älkää nyt silti luulko että itteäni myymään olisin rupeamassa mut mulle aika hyvin sopis semmonen sponsoroitu suhde jossa tyylikäs ja itsestään huolta pitäny mies vois elättää tämmöstä höpsöä joka elämässä haluis vähän helpommalla päästä ;))) Ja eihän semmonen suhde tarkoita sitä etteikö siihen vois sisältyy oikeeta välittämistäki...

Sen mä vaan tiedän etten mä haluu elää niin että mun pitää miettii missä vaiheessa mä voin uudet tyylikkäämmät kengät ostaa tai kehtaanko mennä viikonloppuna baareihin kun ei mitään uutta oo laittaa päälle.....Ehkä vähän oudolta kuulostaa mut tarvittaessa mä oon valmis vaikka tinkimään ruuasta ja syömään vähemmän jotta mulla rahat riittäis vaatteisiin ja meikkeihin. Sun mielestä varmaan vaan tosi pinnallinen ihminen voi ajatella noin mutta mulle oikeesti merkkaa tosi paljon mimmosen vaikutelman mä toisille annan....

Vielä tässä duunipaikan suhteen oon odottelemaan joutunu ku omistaja päätöksen halus kesälomien yli siirtää ....teki mieli hänelle sanoa että kannattais ehkä nimet paperiin laittaa ennenku joku varakas herrasmies mut vie hemmoteltavaks toiselle puolelle maapalloa ;)))

Tänä vuonna multa jäi pridekin kokonaan väliin kun en löytäny mitään tarpeeks ekstravaganttii ja modee asua jolla olisin voinu sen huomion itteeni kiinnittää ;)) Sanoitte mitä sanoitte niin mä nautin siitä että ihmiset mua tuijottaa ja supattelee ja miettii että kukahan mä oikein olisin ja että tunteeko ne mut vai ei ;))) Noin muuten mulle noi paraatit ja kulkueet ei kauheesti merkkaa vaan ne semmosta iloista karnevaalii on. Mulla ei riitä kiinnostusta ajatella politiikkaa josta en kyl vähääkään kiinnostunu oo....

Harmittaa vaan että löysin tän asusteen vähän liian myöhään, olisin halunnu tää ylläni kuljeskella vahvoissa meikeissä ympäri kaupunkia koko pride-viikon ajan.....olisko ehkä mullakin nyt oma tyylikäs kulta kainalossa:

http://www.notjustalabel.com/shop/33121

Oon vieläkin miettimässä että kehtaisinko äidiltäni rahaa lainata ton ostamiseen....onhan toi aikamoisen kauhee summa mut huippumuodista on pakko jotain maksaakin. Ja kaupunkilaukuks tää olis sopiva lisuke:

http://anatomika.net/wp-content/uploads/2011/07/Marcin-Podsiadlo-ss-2011-ANATOMIKA-13.jpg

Tänään taas tuntuis aurinko paistelevan niin että mä ehkä pääsen hietsuun näyttäytymään ;))) Tavallaan aika hassuu mennä niin usein rantsuun koska enhän mä sillä vedellä tee mitään ;))) En kyl tiedä edes osaisinko uida.... mut mun parhaimmat kyvyt tulee esiin semmosissa aikamoisen tyylikkäissä uimashortseissa patsastelussa ja semmosten lihaksikkaiden urosten bongailussa ;)))

Vähän outo olo eilisestä päivästä käteen jäi mut ehkä se sit pitää vaan unohtaa ja keksii jotain kivaa tekemistä jolla mielen taas vähän paremmaks saa...

Niin innoissani olin kun eräs mun blogin pitkäaikainen lukija halus mut tavata kun hän tänne yhtenä ainoana päivänä vuodessa oli tulossa.....Mä peilin edessä varmaan pari tuntia meikkasin ja mietin mimmosissa vaatteissa mä hänen eteensä kehtaisin mennä ://

Sovittuun aikaan hänen hotellilleen menin ja häntä kysyin vastaanotosta....mutta siellä mua katottiin ihan nenänvartta pitkin ja sanottiin ettei heillä tämmöstä ihmistä oo kyllä ollenkaan. Ties minä rattopoikana he mua piti kun vanhempaa miestä kyselen siinä :// En sitten tiedä miksi hän mua pyysi etunimellä sieltä kysymään, luulis et hän olis vaikka kertonu vastaanottoon että häntä kyseleen tultais....

En kuitenkaan haluu ajatella hänestä mitään pahaa koska hän on mua koko blogin ajan niin ihanasti tukenut.... joten kaipa tälle kaikelle joku selitys täytyy olla. Ehkäpä hänelle sit muuta jotain tärkeempää tekemistä ilmaantu :(

No eipä tässä kai mitään muuta ku muihin asioihin keskittyy. Oon menossa työhaastatteluunki huomenna joten saas nähdä olisinko mä kohta taas semmosessa aika kivassa vaateputiikissa tossa ihan keskellä helsinkiä ;)))

Aika pitkään blogia jo pitänyt olen ja muutamia todella uskollisia lukijoita mulle kertynyt myös on :))) Ja mä haluankin kiittää niitä jotka mulle tukeansa on tän matkan varrella antaneet, ilman teitä mä ties missä nyt olisin...*Hali*

Parin päivän kuluttua tarkoitus tavata olis mun pitkäaikaisin ja rakkain ranneliikkeen blogiystävä kun hän näille nurkille kerrankin tulee ja mä oon jo pitkään ollu tosi fiiliksissä sen asian suhteen :))) Kunpa hän vaan hyväksyis sen mimmonen höpsö mä olen eikä liikaa pettyis ;)))

Oon tässä kans harmitellu että menin ostamaan lipun Britneyn konserttiin lokakuulle :( Vaikka hänen albumi ei musta ollenkaan huono ole, oikeastaan aika hyväkin niin pieniä epäilyksiä herättää mimmosen lavashown hän nykyisessä kunnossaan pystyy oikein vetämään:

http://i.imgur.com/OF69ml.jpg

Siis oikeesti! Jos hän todella on noin huonossa fyysisessä kondiksessa ja ihramakkarat vaan pursuaa niin miten voi esiintyä tommosessa asussa ja myös vetää kokoiltaisen keikan läpi kunnolla :/// Luultavasti mä yritän myydä mun lipun vaikka huutonetissä ja sijoittaa nekin vähät viimeiset rahani johonkin nuorempaan paremmas kondikses olevaan artistiin jonka lavashow antaa vastinetta rahoille!

Mä en todellakaan oo mikään ikärasisti vaan vanhemmat ihmiset on huolehtimisessaan joskus oikein suloisia ja ne osaa tukea antaa silloin ku sitä tarvitaan. Mut sit ku mennään viihteen puolelle niin nykyaika kuiteski suosii semmosta visuaalisuutta jossa itteään esille tuodaan ja ollaan sexyjä ja himoittavia ;))))

Nyt vaan täytyis vielä viimeset kilot omistaki läskeistä puristaa pois jotta oikein semmoseen ihanaan kesäkuntoon kroppansa sais jotta vois mennä vaikka muiden uroiden joukkoon Hietsuun ja siellä rohkeesti omia hyviä puoliaan esitellä niin että joku mut vielä muistaa huomennaki ;)))

Palannut taas oon omilleni sen jälkeen ku rahojen vähetessä tätiäni lähdin tapaamaan Lahteen.... ja niin onnellinen oon kun semmosesta ympäristöstä pääsin takaisin tänne sivistyksen pariin....

Mulla ja tädillä ei hirveesti oo yhteyksii viime vuosina oo ollu mut ajattelin että ehkä hän vanhana piikana haluis mua tavata näiden vuosien jälkeen ja majoittaa mua jonku aikaa. Niinpä soitin ja sovittiin että tuun hänen luokseen muutamaks päiväks jotka sit venähti vähän pitemmäks....

Mun täti on tosi uskovainen ja hän helluntailaisten kokouksissakin käy. Niinpä hän oli saada aikamoisen kohtauksen kun mä omissa aika erottuvissa vaatteissani hänen ovelleen ilmaannuin. Mä en oo koskaan homouttani yrittänykään salata enkä pukeutumisessakaan osaa mitään ns. hillitympää linjaa oikein vetää....

Jo samana iltana hän multa tiedusteli että jos olisin sellainen.....ja huomasin että hänen leukansa ryhtyi nykimään järkytyksestä kun hänelle sen suoraan kerroin. Täti myös kysyi saisiko hän lukea mun puolesta rukouksen jonka hän sitten teki....en vaan tykänny siitä että hän Jumalalta pyys apua jotta musta tulis kuten muut.

Niinpä hän sitten ikäänku koki asiakseen antaa mulle hänen mielestä hyviä vaikutteita ja kokemuksia....hän tuntu jopa vahtivan millä nettisivuilla mä oikein käyn.....niinku muka tommonen lyhyt oleskelu hänen kotonaan jotenki mun koko persoonallisuutta vois mitenkää muuttaa :D

Okei sain häneltä katon päälle vähäks aikaa ja ilmasta ihan hyvää ruokaa mut täytyy sanoa että hän ihmisenä aika kamala luuska on ;))) Hän voi hyvin rukoilla siellä sun täällä ja sitä rataa mut jos musta tulee heti saatanan riivaama heti ku laitan mun Angel Slut paidan päälle baariin lähtiessäni nii jotain on kyl vialla....

Tosin se kaupunki jossa hän asuu on kyl aivan hirveen kamala. Enhän edes mä voi lauantai-iltana lähteä ulos baarikierrokselle ku melkein turpaan tulee joka kerta. Siellä on parrakasta rokkijätkää joilla on maastopukuiset shortsit ja mäyräkoiria kanniskellaan ja kuseskellaan. Ei mitään tietoa edes siitä elämästä mitä on meillä Hesassa. Olis aivan kauhee kidutus ja kärsimys joutuu ikuisiks ajoiks tommoseen paikkaan :(((

Mölinä vaan kaikkialta kuuluu ku ihmiset lätkämestaruutta juhlii....mut enpä mä oikein siihen osaa mukaan mennä ku en urheilusta koskaan oikein kiinnostunu ole ollu.....ja jos olisin niin jotain vähän tyylikkäämpää lajia seurata voisin ;)))) Uimahypyissä kyl komeita uroksia niin on!

Mut viikonloppuna taas se meidän oma urheilujuhla oli eli euroviisuista nauttimaan taas päästiin :))) Mun kampaajaystävälle me taas perinteisesti kokoonnuttiin ja mä olin varustautunu monen kuoharipullon ja kaikenlaisen pikku naposteltavan kanssa....mun Quiche Lorraine niin kehuja ainakin sai :)))))

Aika monelle tais pettymys olla et Oskari ei sit pärjännytkään.....joistakin hän oli niin luonnollinen ja herttainen. Ihan mun miesmakuun hän ei kyllä ole.....ja tommonen herttainen maailman parantaminen ei oo oikein mun juttua muutenkaan. Tykkään semmosista miehistä jotka rohkeesti pitää puolensa ja ottaa mitä haluaa ;)))

Me kaikki oltiin ihan myytyjä Ruotsin aivan ihanaan Eric Saadeen ja yks mun kavereista ihan melkein itkuun purskahti ku selvis ettei Eric tota kilpailua voittanutkaan.....hän niin hurmas meidät kaikki laulutaidoillaan ja ennen kaikkea komealla ja tyylikkäällä olemuksellaan......ihan semmonen unelmapoju hän taitaa olla ;)

Aika ihanat sanat myös siinä biisissä on ja ne vaan tuo sitä taas kerran esille et elämä menee ohi jos siihen hetkeen ei tartu ja ota sitä omaa unelmaansa kiinni niskasta ;))) Sillä toiset ne jää Oskarin tavoin pelastamaan maapalloa mutta toiset kuten Eric ne rakentaa vielä hienon ja pitkän uran suosittuna ja himoittuna :)))

Stop, don't say that it's impossible
'Cause I know it's possible
Though I know you never look my way
I can say, you will one day
I can say, you will one day

I will be popular, I will be popular
I'm gonna get there, popular
My body wants you girl, my body wants you girl
I'll get you when I'm popular

I'll put my hands up in the lights
You'll see me dancing for my life
I will be popular, I will be popular
I'm gonna get there, popular

Spread the news, I'm gonna take the fight
For the spotlight day and night
I can't take this to the number one
Be someone before you're gone
Be someone before you're gone

Ihan tunnustan olevani kevätihminen, niin hienoa aikaa tää taas kerran on! Tänään pidin semmosen ikioman tyylipäivän jotta ylös, ulos ja liikkeelle enemmän uskaltaisin hyvillä mielin ja leuka rohkeesti pystyssä :)))

Jo heti aamusta laitoin Jennifer Lopezia soimaan repeatilla, hänen viimeisin albumi Love? on kyllä mun tän vuoden ehdottomia lemppareita....hän ihan hyvin laulaa, osaa myös tanssia ja onnistunu korkeesta iästään huolimatta tosi hyvältä vuosi vuoden jälkeen näyttämään .....onhan hänet jopa valittu jossain maailman kauneimmaks naiseks :)))

Oon paljon kattonu Tiina Jylhän ohjelmaa ja miettiny missä vaiheessa mä botoxia ittekin ryhdyn ottamaan jotta vuodet ei mussa niin näkyis.....vaikkei mulla juonteita ja uurteita vielä olekaan nähtävillä. Mut pian se aikakin varmaan edessä on ja silloin mä valmis oon aikamoisen summan siihen uhraamaan etten ihan hetkessä rupsahda ;)))

Sitä ennen mä vaatteisiin ja meikkeihin keskityn jotta oman tyylini päivitettyä tälle vuodelle taas saisin. Harmi vaan että se ei todellakaan oo halpaa puuhaa ja tällä hetkellä mulla siihen ei todellakaan olis varaa :// Niinpä mua harmitti kovasti ku jouduin pahvilaatikon täyteen pakkaamaan vaatteita joista mä vielä vähän aikaa sitten olin maksanu ihan liikaa....mutta jotka ei tänään enää oo minkään arvoisia. Niin ne ajat muuttuu...

Mun sisko multa kysyi että miksen mä vaatteita vie vaikka uffin laatikkoon vaan ne suoraan roskiin vien. En siitä huonoo omaatuntoa aio kantaa ku ensinnäkään mulla ei oo omaa autoa enkä tommosta painavaa isoa laatikkoa ryhdy kantamaan yli kilometrin päähän....ja muutenkin oon nähny mimmosta ilkivaltaa niitä laatikoita kohtaan tehdään. Kirpputorit muutenkin mun mielestä alkaa olla aikansa eläny juttu. Kattokaa vaikka Hietsun kirppistä joka oli silloin ku olin pieni niin täynnä ihmisiä jotka myi ihan hyvääkin kamaa......mut nyt vaan ammattilaiset myy kiinalaista rojua eikä kukaan osta mitään....

Täytyyhän mun tietty myös tunnustaa että yhdessä suhteessa aika turhamainen oon... En kyl oikein halua että joku jonka mä ehkä tunnen tulee mun entisessä vaatteessa vastaankaan... Ei mua haittaa jos joku ottaa mun vanhoja vaatteita ja vie ne jonnekin missä mä en niitä enää tuu näkemään. Mut ikävä myöntää että mua häiritsis jos joku roskiksia penkova vaikka saman talon asukas sieltä jotain ottais missä mä oon täällä kulkenu monta kuukautta...Niinpä mä yhdestä mun lempipaidasta jota mä olin ihan liikaa jo pitäny katkaisin saksilla hihan ennenku sen laitoin laatikkoon.....

Jälkeenpäin kyl tunsin itteni vähän hölmöks koska eihän poisheitettävän paidan hihan katkomisessa hirveesti järkee ole. Roska-auto sen kuitenkin kohta hakee pois eikä enää siinä vaiheessa kauheesti eroa oo onko se hiha siinä vai ei :D joten kaipa mun täytyis vähän vähemmän stressata näiden asioiden suhteen :D

Vappukin on jo ohi ja jotenkin vähän haikeelta olo tuntuu...kun mä tänä vappuna kieltäydyin kaikista mun kavereiden kutsuista ja ajattelin yksin baareihin mennä jotta mä jonkun kivan miehen tapaisin.....

Ensin me mun kampaajaystävän ja hänen mieskaverinsa kanssa shampanjaa tähtitorninmäellä juotiin ja sit mä pikku hiprakassa baarikierrokselle lähdin niin suurin toivein :// Mut samanlaista siellä aattona ku aina ennenkin eli miehet mulle korvaan tulee supattamaan ja ehdottelemaan......mut se taso tuntuu koko ajan laskevan. Miettimään jo aloin että onkohan mun viehätysvoima jotenkin menny alaspäin kun mitä hirveintä äijää tulee mulle ehdottelemaan.

Mulle tuli yks vanhempi mies kaljan kanssa viereen ja kysyi haluaisinko jotain juotavaa. Mä sitten häneltä vastaan otin yhden siiderin ja hän mulle itteään esitteli niin kovasti. Vähän ajan kuluttua hän kertoi että hän haluis että mä hänen asuntoonsa tulisin ja hänen päälleen en ees kehtaa sanoa......niin arvaatte kyllä :(((

Tämmösiin ihmisiin kun törmää niin arvaatte varmaan miten ihana kokemus mulle oli katsella perjantaisia häitä telkusta.....me äidin kanssa niitä yhdessä fiilisteltiin. Ihan nenäliinapaketti meillä vieressä oli kun me kumpikin semmosia toivottomia romantikkoja taidetaan olla :)))) Mä ihan sydämestäni toivon että hääparilla ihana yhteinen elämä olis vaikka he niin julkisuuden valokeilassa joutuvatkin olemaan.....

Viime yönä mä semmosen unenkin näin että semmonen komea mies punaisessa uniformussa mun ovelle tuli kolkuttamaan ja mua tulisesti suuteli kun tulin ovea avaamaan ;))) Varmaan niistä häävaatteista se oli mieleen mulle jääny....

Mä jotenkin kuitenkin luottavainen olisin sen suhteen että vielä aika paljon asioita mua vois odottaa mutta mun pitäis enemmän ja rohkeemmin itteeni pystyä esille tuomaan että niitä tilaisuuksia ja mahdollisuuksia tulis enemmän vastaan.....koska ne harmaat varpuset kyllä sinne unohduksiin jää....