Huiskun takaa

Kysyin J:ltä haluaisko hän ehkä päivittää tyyliään hieman kun hän on niin pitkään samantyyppisissä vaatteissa ja hiustyylissä ollu....Hän kyllä asialliselta näyttää työhön lähtiessään mut sit taas vapaa-ajalle hän valitsee tosi klassisia ja varmaan päälle tyyppisiä vaatteita jotka aika ilottomilta vaikuttaa...

Lähdettiin yhdessä lauantaina shoppailemaan ja mä hänelle olisin löytäny aika monta tosi hyvin istuvaa pirteän väriskaalan paitaa joita hän olis voinu yhdistellä tarvittaessa useampiinkin housuihin eri tilanteissa. Mut hän vaan sitä mieltä oli että kirkkaat värit ja vähän tavallisuudesta poikkeavat leikkaukset on liiallista huomion herättämistä eikä hän sellaista halunnu ://

Mä sanoin hänelle että kyse on siitä mimmosen vaikutelman haluaa muille itsestään antaa. Hän on terapiassa käyny pitkään ja pohtii edelleen vakavana omia ongelmiaan vähän väliä ja vakavahenkine pukeutuminen korostaa sitä tiettyy totisuutta joka häntä yhä edelleen vaivaa. Mä taas oon sitä mieltä että elämästä pitää ainaki yrittää ottaa iloa irti eikä ihmisiä ja asioita pidä aina kuolemanvakavasti ottaa...

Hän selkeesti näki että hieman tykkäsin pahaa siitä ettei hän pitäny mun vaate-ehdotuksista ja varmaan sen takii pyys mua kertomaan miten hän sais hiuksistaan vähän elävämmän näköiset. Mä aloitin tietysti ihan ekana kosteuttavalla hiusnaamiolla ja sen jälkeen vielä päälle Alba Botanican jätettävää hoitoainetta......ja parin tunnin kuluttua hänen jäykät halvalla markettishampoolla kuiviks pestyt hiukset alkoi jo kummasti taipumaan ;)))

Kun olin vielä geelittäny hänen hiuksensa niin suihkunraikkaana hän näytti suomalaiselta versiolta semmosesta välimerellisestä ihanan öljytystä könsikkäästä joka skootterilla olis lähdössä tapaksia syömään ;))) Mut me mentiin klubeilemaan illalla ja siellä tietenkin törmäsin moneen tuttuun pariskuntaan joiden onnea aina ennen kadehdin...

J vähän ihmetteli kun siinä tanssilattialla hänelle yllättäen kielarin annoin ja aika häpeämättömästi siinä nuoleskelin häntä....mut ei hän oikein vastustellutkaan. Hän sanoi mulle vaan että eiks me voitais tehdä tätä jomman kumman kotona eikä täällä mutta tyytyi sitten kohtaloonsa joka kai kuitenkaan ei niin hirveen epämiellyttävä ollu ;))) Mun eräs tuttavapariskunta joka vielä joku aika sitten katseli mua vähän nenänvartta pitkin ku mulla ei omaa miesystävää ollu tuntui lopultaki nostaneen mun arvostuksen selvästi ylemmäs kun tämmösen kohtalaisen hyvännäköse fiksun miehen kanssa kuhertelin :))))))

J sunnuntaina oli menossa äitinsä luo syömään niinku hänellä tapana on viikonloppuisin. Mä tiesin siitä ja ajattelin pikku testin hänelle tehdä jotta selville saisin mitä hän mun eteen olis valmis uhraamaan ;)))

Soitin hänelle ja pyysin että se ennen äidilleen menoa pistäytyis mun luona tuomaan dvd:n jonka hän oli unohtanu viime kerralla tuoda lainaan. Kun hän tuli oviaukkoon niin pyysin häntä hetkeks istumaan ja maistamaan mun vasta leipomia korvapuusteja :))) Vähän aikaa juteltiin ja hän lähtöä taas alkoi tekemään mutta mä tartuin hänen ranteeseen ja sanoin että älä lähde sen luo tänään. Hän siinä sit hämilleen meni ja hänen puhe takelteli kun hän yritti selittää että sovittu mikä sovittu....mut mä takerruin hänen ranteeseen entistä tiukemmin ;))))

Sanoin että hän kyllä näkee äitiään niin usein että hän syömään ehtii sinne vielä monta kertaa. Ja katsoin häntä syvään silmiin ja sanoin että jos mä en oo hänelle yhdentekevä niin hän jää nyt mun luokse...J kasvoiltaan ihan punaiseks meni ja hänen katseensa harhaili ties minne. Kun hän vessaan meni niin mä varmuuden vuoks suljin hänen puhelimensa ja laitoin sen sanomalehtipinon alle jottei hänen äitinsä yrittäis soitella ja kääntää hänen mieltään.....

Me siinä sitten katsottiin sitä hänen tuomaa leffaa yhdessä ja vaadin häntä hetkeks unohtamaan hänen äitinsä ja keskittymään vaan siihen mitä hänellä nyt siinä oli ;))) Sanoin että nyt hänen itsenäisyyttään äidistään me juhlistetaan pari päivää etuajassa ;)))

Sattumoisin se leffa jota katsottiin oli Häät Mielessä jossa ihana J-lo pääosassa näyttelee ja siinä sit ihan huomaamatta mun käsi hänen polvelle meni ja tais joku pieni suukkokin hänelle siinä tulla :))) J aluks vähän vaivaantuneelta vaikutti mutta lopulta hän periks antoi ja ei enää vastustellu kun mä hänelle lisää suukkoja ja hellyyttä annoin. Lopulta siinä sit tapahtui jotain asioita mitä mä suunnitellu olin ja hän ehkä ei ;)))

Jotenkin nyt tuntuu että meidän välinen juttu on suhteeks muodostumassa ja ehkä tässä pikku hiljaa pitäis alkaa suunnittelemaan sitä miten mä hänen sydämen lopullisesti valloitan ja hänet rengastettua saan omakseni niin että mulla pitkästä aikaa olis taas ikioma poikaystävä :)))

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille mun lukijoille!

Mulla jotenkin on nyt semmoinen tunne että haluun nopeesti itselleni poikaystävän :))) Tunnen itteni nykyään ulkopuoliseks aina ku näen onnellisii pariskuntii ja alan miettimään mikä mussa on vialla kun mulla ei oo ketään :// Tällä hetkellä vaan tosi monet komeet tyypit jotka tiedän on varattuja enkä mä oo ajatellu kenenkään suhdetta ryhtyä rikkomaan....vaikka se taitaa aika yleistä nykyään ollaki...

Oon päätyny siihen että mun entinen koulukaveri ja nykyinen ystävä J olis se paras mahdollinen vaihtoehto jos hän vaan uskaltautuis mun kanssa suhdetta uudelleen yrittään :))) Se että hänellä on henkisii ongelmii ollut ei ihan kokonaan hänen seksikkyyttään mun silmissä vähennä vaikka täytyy myöntää että se hiukka huolestuttaa koska myös mä tartten sitä että se toinen pystyis mua tukemaan myös niinä heikkoina hetkinä...

Viimeks ku nähtiin niin otin hänen kätensä mun käsiin ja sanoin hänelle että arvaako hän kuinka yksinäinen mä oon viime viikot ja kuukaudetki ollut....ja että hän vois halutessaan sitä oloa vähän helpottaa ;))) Hän jotenkin hämilleen siinä kuitenkin meni ja nopeasti käänsi puheen toisiin asioihin. Sanoin hänelle että mä tiedän että hänellä on ollu vaikeita aikoja mutta että myös mulla on paljon vaikeita hetkiä ja just siks kaipaan että joku silloin on mukana niitä jakamassa...

Sanoin hänelle kans että oon miettiny oman deitti-ilmotuksen laittamista nettiin ja että siinä vaiheessa alkaa sit olla jo myöhäistä miettiä mitä kaikkee kaunista meidän välisestä suhteesta olis voinu kehittyä :// Tiedän että ku alkaa viettään aikaa qruiserissa ynnä muualla niin ne ympärillä olevat ihmiset unohtuu ja sit alkaa vaan deittailemaan niiden komeiden urosten kanssa kaiket illat ;)))

Nyt olis sit hänen aika miettiä onko hän musta oikeesti kiinnostunu muutakin ku ystävänä ennenku jotkut ihan tuntemattomat toivottavasti myös ihanan komeet miehet vie mut pois markkinoilta ;)))

Viikonloppuna päätin et ihan järjettömän pienestä asiasta syntyny riita pitkäaikaisen ystäväni kanssa on jo menny liian pitkälle ja että asia sopia pitäis kun siihen niin moni sivulline on jo ottanu osaa...

Häntä varten hänen suosikkipiirakkansa leivoin ja J sanoi mulle myös että nyt anteeksannon ja sovittelun aika olis koska hänkin terapiassaan on moneen kertaan jo ymmärtäny ettei kaunat johda mihinkään. Koska oonhan mun kampaajaystävän jo 6-7 vuotta tuntenu ja koko sinä aikana tosi läheisiä ollaan oltu...

Hyppäsin ratikkaan ja hänen kotiovelleen ilmestyin ovikelloa rimputtamaan :// Hän oven avas sanaakaan sanomatta ja päästi mut sisälle missä eräs meidän yhteinen tuttu oli telkkua katsomassa hänen kanssaan...He alkoivat toistensa kanssa siinä juttelemaan ja mä seisoin huoneen nurkassa piirakka yhä kainalossa...

Mun ystävä sitten kysyi että oliko mulla asiaakin vai tulinko lisää loukkauksia hänelle huutelemaan. Sanoin että haluisin sopia tän tyhmän riidan ja olla niinku ennenki. Hän katto mua halveksivan näköisenä ja sanoi että onko muut kaverit mut jo hylänny ku tämmösen lihavan ja rupsahtaneen tyylittömän tyypin seura jo kelpaa. Siinä sit aika hämilleni menin enkä tienny miten olisin ollu....ja he sit ryhtyivät pilkallisesti naureskelemaan keskenään ://

Yritin selittää etten häntä semmosena pitäny vaan opettaa yritin mimmosia vaatteita yllään kannattaa pitää jos hyvältä haluu näyttää....kun hän sitä tietoa itse multa kyseli. Hän sitten alkoi selvästikin kiihtymään ja kiljais että siinähän se taas tulee eli hän ei vois yllään pitää mun mielestä samanlaisia vaatteita kuin muut... Yritin selittää että jokaisella oma tyyli on joka sopii ja hän karjui vastaan että hänelle se varmaan säkki olis ://

Lopulta meidän yhteinen tuttu sohvalta nousi ja tuli siihen viereen säestämään että mä muka niin täynnä itteäni olen ettei se ees mahdollistakaan olis :// Mun ystävä sitten jo aivan naama punaisena mulle kiljumaan alkoi ja käski mun painumaan nopeasti ulos hänen kotoaan ja täysin arvaamatta läimäytti mua poskelle kämmenellään....

Olin jo oviaukossa kun hän tuuppas mut siitä voimalla kynnyksen yli ja perään heitti rappukäytävään mun tuoman piirakan. Tuntuu että ystävyys hänen kanssaan olis nyt lopullisesti ohi ja se loppui näin naurettavan pieneen asiaan....jossa oikeesti ei tunnu mitään järkeä edes olevan :(

Eilen illalla vanhan koulukaverini J:n vein klubille iltaa viettämään. Hän ei pitkiin aikoihin kuulemma missään homobaarissa käyny ollut ja pitkän suostuttelun jälkeen vasta suostui mukaan lähtemään ;))

Hänen eleistään ja olemuksestaan näkyi ettei hän oikein kotoisaks oloaan tuntenu samaan aikaan ku mä pyörin tervehtimässä mun tuttuja joita näytti olevan aikamoisen paljon :))) Muutamat tosin yhä edelleen mua välttelee ku haluavat niitä juoruja uskoa mitä mun selän takana nyt näyttäis kulkevan...

J kysyi miks kaikissa niissä homopaikoissa missä hän käynyt on näyttäis soivan sama musiikki eikä ne biisit ees vuosien varrella kauheesti vaihtuneet olis.....semmonen tasainen jumputus hänen mukaansa illasta toiseen. Mä taas itse sitä mieltä olen että meillä homoilla paljon parempi musamaku on kuin heteroilla ....joista toinen puoli jämähtänyt on perinteiseen rokkiin ja toinen puoli taas jotain typerää hiphoppia ja suomiräppiä kuuntelee...

Musta jotenkin tuntui että siinä illan aikana me ainakin hetken aikaa lähennyttiin...muistan jopa että muutaman sidukan jälkeen mä hänen käsiä pidin omissani ja kerroin että mun tekis mieli hänet omakseni ottaa ja rengastaa niin ettei muut hänen lähelleen pääsis ja häntä pois multa yrittäis viedä :))) En tiedä jos hän ymmärsi että ehkä osa mun sanoista meni pienen hiprakan piikkiin mut paljon siinä myös tottakin oli ;))

Kahden aikaan yöllä meidän viereen käveli joku epäsiisti vanhempi mies ja sanoi mun kaverille että isänpäivän puolella jo ollaan ja että mitäs isukki sais palkinnoks noin komealta nuorelta mieheltä....J ei tapansa mukaan sanonu paljon mitään vaan punastui ja muualle katseli :// Musta taas tulee hyvin nopeesti mustis kun oon juonu ja huusin sille ukolle päin naamaa mitä mieltä olin hänestä ja siitä että hän yritti iskee mun seuralaista.... Sanoin hänelle että menee takaisin sinne palvelutaloon ja etsii sieltä josko siellä olis jotain samanikäistä äijää jolla vielä kykyä ja halua olis kokeilla asioita joita viimeks tehny on puol vuosisataa sitten ;)))

J ei oikein tyytyväinen ollu iltaan....hän sanoi että hänen mielestä ilmapiiri oli jotenki agressiivine ja että juotuaan ihan mukavista ihmisistä tulee ilkeitä ja kaunaisia...Mut ehkä hänenkin hyvä tottua on siihen ettei maailma oo mikään terapiaistunto vaan että on ihan ookoo ajatella myös itseään ja mitä haluaa saavuttaa eikä sitä että pitäis jotenkin aina miettii ettei vaan tulis astuttua jonkun varpaille...

Kouluaikaisen kaverini kanssa iltaa vietettiin ja pohdittiin miten mä voisin välejäni yrittää paikata mun omien ystävieni kanssa joista jo ainakin kolme mua kohtelee kuin jotakin ruttotautista...

Mä siinä hänelle selitin että en aio anteeksi pyydellä asioita jotka ei mun vikoja mitenkään ole. Hän siinä mua silmiin katsoi ja mutisi että joskus on vaan parempi nöyrtyä ja hyväksyä se että ihmiset on sellaisia kuin ne on...ja että anteeksantaminen voi olla monen hyvän asian alku...

Hän olis näin omassa terapiassaan ymmärtäny ja myös lääkityksen avulla hän olis saanu kiinni positiivisemmasta ajattelusta :// Noin suoraan sanoen musta kuulostaa vähän siltä kuin hänet olis aivopesty koska mun mielestä elämässä ei yksinkertaisesti heikompi voi pärjätä jos ei määrätietoisesti ota mitä on otettavissa :// Kun muut ei ajattele toistensa parasta niin mitä tapahtuu sille yhdelle joka jatkuvasti kantaa murhetta toisista?

Onhan hän söötti siinä että hän uskoo hyvyyteen ja itsensä kehittämiseen...Tavallaan se on kans aika seksikästä ;))) Hän oli jopa Äiti Ammaa käyny tapaamassa...mikä musta vähän huolestuttavalta kuulostaa. Jos olisin tienny hänen semmosta suunnittelevan niin vaikka shoppailukierrokselle hänet vienyt olisin ;)))

Hän myös multa kysyi onko hänen uusin hiustyylinsä mun mieleen mikä vaikuttais ihan siltä että mun mielipide hänelle tärkeä olis ;))) Lupasin hänelle sit muotoilutuotteita joku päivä esitellä ja näyttää ehdotuksia miten hän vois niillä vähän vauhdikkaamman ja pirteämmän ilmeen aikaan saada :))) Ehkä jossain vaiheessa myös sinne vaatekaappiin uskaltauduttais tutkimaan ;))

Siskoni ovelle eilen illalla ilmestyin viinipullo kainalossa ja kysäisin josko hänellä aikaa olis mulle vähän seuraa pitää ku mielessä niin monia asioita on pyöriny....Hän sitten herkkänä ihmisenä selkeesti vaistos että mulla ei ollenkaan asiat kunnossa ollu....ja vähän siinä viiniä nauttineena kerroin hänelle ihan kaiken...

Kuultuaan nää tarinat pahaa selän takana puhuvista ja ystävinä esiintyvistä ihmisistä hän ihan pois tolaltaan meni....Lopulta hän halas mua oikein kunnolla ja voihkas mitä kaikkea kammottavaa hänen suloinen veljensä onkaan joutunu kokemaan :( Itse hän sanoi oppineensa et miehet sikoja lopulta on kun hänenkin edellisin chatti-suhde oli päättyny siihen et mies vaan petti luottamuksen ja lähti lätkimään...

Me siinä halailtiin ja kyynelehdittiin ja lisää viiniä juotiin. Mä menin välillä käymään kylpyhuoneessa ja kun tulin takaisin niin systeri oli puhumassa mun puhelimeen jonkun ihmisen kanssa ja kiljui tälle haistatteluja ja loukkauksia :// Kun puhelu loppui ja kysyin kuka se oli niin hän soittaneensa kertoi mun kampaajaystävälle ja kertoneensa tälle miten sikamaisesti tämä on mua kohdellu...

Olin aluks vähän yllättyny mut sit tajusin et hän sen ihan rakkaudesta mua kohtaan teki :))) Hän halas mua uudelleen ja sanoi ettei hänen veljeään kukaan kohtelis noin kammottavasti ilman et siitä seuraukset joutuis maksamaan....Ja lopulta mä häntä halasin takaisin lujasti ja nyyhkytin hänen olkapäätään vasten.Vaikka maailma kaatuis päälle niin onnellinen oon että mulla näin ihana sisko on....

Me siinä sit mietittiin et elämä kyl ei oo meitä kahta kohdellu hirveen hyvin....Kaikenlaisia haaveita meillä molemmilla on mut vastaan tulee vaan epäluotettavia miehiä jotka ei kuitenkaan halua siinä vierellä pysyä ku tukea tarvitaan :( Mut ehkä ne ihanat prinssit vielä joskus meitä molempia vastaan ratsastaa sillä valkoisella ratsullaan....

Eilen ruokatunnilla uusia tuoksuja testaamassa kävin kun ajattelin että eräs tuttuni osais vähän vinkkejä antaa siitä mitä uutta viime aikoina heidän valikoimiinsa olis tullut...

Osastolla tosi hiljaista oli mutta hän mukamas koneen näytöltä jotain koko ajan tutki eikä oikein mitään katsekontaktia muhun ottanu :// Tommoinen käytös musta aika erikoiselta tuntui ja niinpä kysymään menin että onko hänellä kaikki kunnossa vai mistä nyt kyse olis...Hän siinä sitten huiviansa heilautti ja äkäisin syyttävin silmin mulle huudahti että hän vähän juttuja on kuullu siitä mimmosia törkeyksiä mä H:lle eli tälle mun kampaajaystävälle sanonu olen...

Yritin siinä sit puolustautua mut hän ei kuuleviin korviinsakaan ottanu mitä vastasin vaan suoristelemaan ryhtyi hyllyrivejä ja väitti että kiire olis. Mä en kuitenkaan syyllisen rooliini tyytyny vaan hänelle sanoin että aika ihmeen kovasti hän puolustaa entistä exäänsä tietämättä yhtään mitä oikeesti oli tapahtunu :// Ja että vähän vaikuttais että hän vielä H:n perään haikailis kun ei hänenkään elämässään pysyvää miessuhdetta oo ollu aikoihin vaan baareista kotiin ollaan kannettu milloin ketäkin...

Hän siinä sit mulle sanoi ettäs kehtaat. Huomasin silmistä että hän ryhtyi nyt jo oikein kunnolla suuttumaan ja sanoi että mun kannattais varoa sitä miten terävä kieli mulla hänen mukaansa on....Hänellä taas ei ollu mitään syytä epäillä H:n kertomaa tarinaa koska hän oli omin silmin nähny miten syvästi loukkaantunu tämä oli...

Sanoin että aika alentavalta tuntuu että noin vaan ryhdytään takanapäin pahaa puhumaan :// Ja että pidän aika törkeenä myöskin että hän menee uskomaan yhtä osapuolta kuulematta mun versiota tapahtuneesta...Siinä sitten vähän ilkeen hymyn laitoin huulilleni ja sanoin että tosi ihailtavasti hän H:n puolta pitää ja on anteeks jo antanu ne syrjähypyt joita heidän suhteen aikana tapahtui....

Hän siinä aika hiljaiseks meni ja näpräten huiviaan kysyi mitä mä oikein tarkoitin...Yllättynyttä siinä sit leikin ja sanoin että hups eikö hän tiennytkään että hänen ihana entinen exä oli tutustunu jo seuraavaan exäänsä erään risteilyn aikana kun vielä yhdessä entisen kanssa oli ;))) Ja että tän pikku salaisuuden ties silloin aika moni ;))) Kahta miestä siinä sit pyöriteltiin aika monta viikkoa...

Hämmentyneeks hän siinä kyllä jäi ja mä kehotin häntä seuraavalla kerralla miettimään vähän sitä kannattaako heti uskoa ensimmäistä juorua vai voisko senkin ajan käyttää paremmin siihen et tutkailis mitä oman selän takana on tapahtunu ;))) Ja että heidän nykyinen tuoksuvalikoimansa aikamoisen tylsä on...

Mun kampaajaystävä on päivästä toiseen jaksanu hehkuttaa Britneyn tapaamistaan ja sitä miten ihana Britney hänelle oli.....30 sekunnin ajan! Ja sitä kuvaa ollaan nyt näytelty koko mun kaveripiirille eikä mistään muusta olla puhuttu sen jälkeen kun hän takaisin siltä reissultaan tuli ://

Hänen luonaan kylässä pistäydyin ja samalla mukaan otin muutaman muotilehden jotta hän vähän inspiraatiota sais tyylinsä päivittämiseen ku ihan perusjutuissa hänellä tuntuu ongelmia olevan vuodesta toiseen...Niinpä siinä me lehtiä selailtiin ja netistäkin muutamaa blogia tutkittiin jotta saatais sellainen alustava suunnitelma siitä miten me ryhdyttäis etenemään....

Hän sitten kaapistaan kävi hakemassa uusimman ostoksensa eli noin muuten tosi laadukkaat ja hintavat retrohenkiset farkut ja todella kireän lyhyen paidan joka hänet sai näyttämään makkaralta kuoressa. Varmaan hän mun ilmeestä näki jo mitä mieltä olin ja muutenkin siinä aika hiljaiseks menin enkä oikein tienny mitä sanoa siinä ...Sanoin hänelle että jos hän noissa vaatteissa viihtyy niin mun mielipide aika lailla turha olis enää. Mutta hän alkoi inttämään että haluaa mun mielipiteen kuulla ja että mun täytyis sanoa se. Pitkän suostuttelun jälkeen mä sitten avasin suuni...

Sanoin että retroilu sopii parhaiten niille jotka ei niitä aikoja oo eläneet eli hyväkroppasille nuorille pojille. Jos taas hänen iässään kolmikymppisenä pitää yllään retrofarkkuja voi tulla nopeesti fiilis että ne farkut on oikeesti jalassa olleet melkein siitä omasta syntymästä asti ;)) Mitä tulee hänen paitaansa niin samalla tavoin realisti täytyis olla ja tunnustaa että niitä kiloja tulee huomaamatta lisää ;))) Moni ei tunnu tajuavan että jos oikein kireen paidan päällensä laittaa niin se yläkropan lihaksiston kunto sieltä vääjämättä tulee esille....ja ylimääräiset ihrat näyttää vielä pahemmilta miltä ne ehkä muuten näyttäis...

Seuras tosi pitkä hiljaisuus. Siinä vaiheessa mä jo osasin aavistella jotain pahaa...Kohta sitten kun häntä katsoin niin naama ihan punaseks oli menny ja kyyneleet silmistä valui ihan solkenaan. Hän kiljui mulle valtavan suuttumuksen vallassa että nyt se totuus sitten lopultakin tuli ilmi ja että mä häntä pidän vanhana ja läskinä ...Ja että hänen pitäis mun mielestä pukeutua säkkiin ja odotella kuolemaa....ku ei tässä enää muuhun kai kelpaa....

Hän huusi mulle itkien että painuisin ulos hänen kotoaan ja ettei häntä olis vuosiin yhtä kovasti loukattu. Mä yritin selittää että kerroin hänelle ainoastaan oman mielipiteeni kun hän sitä kysyi....mut hän ei kuunnellu enää vaan paiskas oven mun perässä kiinni. Koville se kritiikin kuunteleminen tuntuu joillakin ottavan ku ei ees totuutta enää uskalleta katsoa silmiin...

Mun rakas äitini usein sanoo että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Onneks oon koko ikäni ollu niin kiinnostunu ruuanlaitosta että mä aikamoisia herkkuja kyllä omalle kullalleni osaisin loihtia ;) Eilen entisen koulukaverini yllätin provencelaisella kesäkurpitsapaistoksella :))) Jälkiruuaks olin tehny mun spesiaalia omaa flania eli paahtovanukasta ja päälle vielä semmosta aikamoisen ihanaa makeeta jälkiruokaviiniä :)))

Hänellä jotenkin oli taas niitä vakavampia päiviä ja tuntui ettei vielä oikein ollutkaan sinuiks päässy itsensä ja mun kanssa... Kehuihan hän mun ruokia ihan maasta taivaaseen ja söikin hyvällä ruokahalulla mut hän heti kauheesti vakavoitui kun miettimään rupes sitä miten meidän ystävyys tästä jatkossa voi kehittyä ja ettei hän muka tietäis mitä elämältä tässä vaiheessa haluis kun hänen toipuminenki on vielä kesken....

Sen verran vakavan olone hän on ettei alkoholiakaan juuri käytä mutta mä kauan suostuttelin että hän mun viime viikkojen viinilöytöä edes vähän maistais ja kun hän siihen tykästyi niin aika reippaasti sitä pulloa sit lopulta tyhjensikin ;))) Pikku hiprakassa vuodattelemaan alkoi sitä miten kalliiksi hänen terapiansa tulee kun ei hän sitä vielä ole valmis lopettamaan ja että hän ei ihan varma voi olla siitäkään ettenkö mä taas katoais yks päivä mitään sanomatta niinku ennen on tapahtunu...

Jotkut väittää että viini semmonen totuuden juoma olis että kun on vähän sitä maistanu niin sieltä ryhtyy ne oikeet tunteet ja fiilikset esille tulemaan....ja selkeesti selville sainkin että hän ei vielä oikein muhun luottamaan pysty :// Kuitenkin hänen kätensä otin omiin käsiini ja sanoin etten mä hänelle mitään pahaa halua ja että mä itsekin oon kokenu ihan yhtä vaikeita aikoja kuin hän mutta en oo niiden alle kaatunu vaan oon rohkeesti noussu aina ylös uudelleen ;)) Jotkut vaan on heikompia mutta ei se heistä välttämättä huonompia tee...

Mä vaan oikeesti uskon että vastakohdat tässäkin täydentäis toisiaan niin että heikot ja hauraat rinnalleen tarttis määrätietosia ja vahvempia ihmisiä jolloin ne heikommat pääsis kuitenki näkemään että elämä kantaa jos sille antaa mahdollisuuden. Pakoon juoksemalla ja pelkäämällä kukaan meistä ei sitä omaa onneansa kai löydä...