Scherzo-journalism

Tänään jotenkin on ollut epäilyttävän normaali työpäivä. Jotenkin odotan, että jostain nurkan takaa se slaagi ilmestyy normaaliksi työtehtäväksi pukeutuneena. Aionkin liueta täältä ajoissa, eli siis heti kunhan saan tämän blogauksen kirjoitettua.

Hain uutta työpaikkaa jälleen kerran. Mielenkiintoinen paikka, palkkaakin luultavasti tulisi enemmän kuin nyt, en vaan tiedä jaksanko pukupakkoa. Vakoilin kalenterista, että palkkaava esimies on tämän viikon lomalla, joten tällä viikolla on turha odotella mitään yhteydenottoja. Toivottavasti edes tulisi kutsu haastatteluun. En mä niin huono hakemuksenkirjoittaja voi olla, ettei ikinä tule mitään kutsuakaan. Vai haenko ihan vääriin paikkoihin töihin?

Hanibanilta tuli mailia, että odottelee mua syömään, on kuulema tehnyt jotain syntistä pöperöä. Kertoi tämän syntisen ruoan olevan sillilaatikkoa (hyi helvetti, silliä) alkuruoaksi vettä ja ruisleipää. NAM!!!
Onneksi sentään huumorintajumme kohtaavat jollain tasolla ;-)

Eilinen Viivi ja Wagner jotenkin repäisi päivän käyntiin tänä aamuna :D
Kysyinkin hanilta milloin alamme ehostamaan toisiamme/itseämme :D

http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135226443776.gif

Huomasin tämän kuvan jääneen tuonne puhelimen outboxiin... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :-)
Priscilla-musikaalin alkunäkymä!
Pääsisinpä Sydneyyn takaisin, nyt heti :-)

Oi ihanuus.
Tänään oli vuorossa sitten taas eräs ihanainen lääketieteellinen koe, tai itseasiassa kaksi.
Ruokatorven paineen mittaus ja mahalaukun 24h PH-mittausseuranta.
Eli siis, kannan mukanani mittauslaitetta, joka on yhdistetty nenä-mahaletkulla PH-mittauslaitteeseen. Yök.
Tämä ei ole mitenkään miellyttävää. Tuo letku kutittaa kurkunpäätä koko ajan inhasti...

Onneksi pääsee sentään tästä eroon huomisaamuna...

Kevät on tullut! Espan puiston nurmikolla on melkein ahdasta :-)

Mä olen nyt ihan sekaisin. Mutta kivalla tavalla sekaisin.
Jostain kummasta tuo hassunhöpö mies pölähti ja sekoitti normaalin sinkkuelämäni ja lopetti sen.

Jostain ihmeellisestä syystä pystymme olemaan täysin omia itsejämme toistemme seurassa, kummankaan ei tarvitse olla olevinaan tai esittää tai jännittää toisen läsnäollessa. Me kummatkin olemme olleet vähän ihmeissämme asiasta, että pystymme olemaan täysin luonnollisesti toistemme seurassa.

Kaikenlisäksi, vaikka olemme tunteneet vasta muutaman viikon, olemme kertoneet toisillemme asioita, mitä emme ole kertoneet ikinä kenellekään muulle. Ainakin minä olen, kuulemma myös hän. Olemme täysin avoimia toisillemme, hassua miten toinen voi tuntua niin.... en tiedä miten kuvailla sitä tunnetta miltä hän tuntuu...
Hyvältä?
Oikealta?
Uskomattomalta?
Vatsanpohjaakutittavalta?
Emmäätiä...

Ja seksikin on hyvää. Vielä kaiken lisäksi. Perkele.
Eihän tästä tule yhtään mitään.

Nyt hanibani meni salille pumppaamaan, mun tekis mieli kans, mutta räkätauti on vielä päällä. En ole päässyt salille kunnolla yli kolmeen viikkoon, tuntuu löysältä olo. Olen vähän kuin rantautunut merinorsu. Kolme tonnia traania.

Vanha koulukaverini, Erla, kurvaa tunnin kuluttua noutamaan minua, halusi kaverin sEXHIBITIONiin... Perheellinen nainen! Seksimessuille homokaverinsa kanssa! Siveetöntä! ;-)

Surffatessa löytää vaikka mitä, nyt löytyi kokotaulukko :D
Vasta vähän aikaa sitten jossain kyllä oli että keskimitta on enemmänkin tuota 12,5 luokkaa... :P

-12,5 x 3-4 S unterer Durchschnitt
13-16,5 x 3-5 M Durchschnitt
17-19,5 x 4-6 L oberer Durchschnitt
20-23,5 x 5-7 XL selten
24-26 x 6-8 XXL Rarität (oder unpraktisch?)

Jo viime viikolla pieni basillinisku tuntui kutkana kurkussani, tänään se oli sitten kutsunut muutaman tuhatta kaveriaan mukaansa. Soitinkin aamulla pomolle, että pidän tämän päivän ainakin sairaslomaa. Torkuin aamun sängyssä ja samalla hikoilin koko laitoksen likomäräksi. Yök. Eilisen ja tämän päivän aikana olen tuhonnut paketillisen nenäliinoja, nenäni alkaa olla ruvella kohta, pitää etsiä vaseliini jostain tai muuten nenäni näyttää jauhelihaklöntiltä.

Kamalan sööttiä kun kesken päivän tuli viesti hanilta, että voisiko hän tuoda kaupasta jotain tai tehdä lounasta kun oli tullut kotitoimistoon kesken päivän. Awwww :-)
Olin kuitenkin juuri kerennyt käydä räkimiseltäni lähi-Alepassa ja syönyt pääsiäisruokien tähteitä joten pyysinkin hänet iltapäiväkaffelle. Hän lupasi "hoidella" minua mutta sanoin tyytyväni ihan vierihoitoterapiaan :-D Eihän nyt sairaana saa itseään fyysisesti rasittaa... ja mies toi mukanaan Fazerin Sinistä. Ihana mies. :-)

Mulle tuli aivan kamala ongelma, millä hellittelysanalla kutsuisin miestäni... Aboa on varannut Pupun, joka olisi ollut aivan täydellinen munkin miehelle :P
Tosin, joskus mun mielestä kaikki hellittelynimet oli aivan kamalaa romanssisiirappia, mutta... kai se sieltä putkahtaa jahka se isoksi kasvaa, jos kasvaa :D
Mutta siihen asti mulla on ongelma miten viittaisin häneen blogissani...

Ooppera ja Töölönlahti

Juksteri kaipasi kuvaa kengurusta :-)
tässä tulee...

Kotona, joku tauti yrittää päästä niskanpäälle. Nenä ihan tukossa ja hieman kuumeinen olo, en ole tosin mitannut lämpöä. Kaularauhaset tuntuvat turvonneilta ja hieman kipeiltä. Inhaa.

Äiskä ja iskä ovat käymässä, onneksi lähtevät jo huomenna. Ihan kiva kun vanhukset käyvät kylässä mutta olisivat saaneet tulla vähän muulloin kun samantien kun itse olen kotiutunut viikon reissusta.

Paluulennolla takanani istui kohtalaisen ärsyttävä ämmäke, joka ei ollut koko lennon aikana varmaan puolta minuuttiakaan hiljaa. Yritin luoda murhaavia katseita taakseni ja rykiä ja tuhista, mutta ei... hänen juttukaverinsa kyllä tajusi yskän, mutta ei itse räpätäti.

Ei sitten löydetty porukoille tänään läppäriä, tai siis olisi ollut pari ihan hyvää ehdokasta, mutta totesivat, ettei sillä niin kamalasti juuri nyt tee mitään, kun laajakaistan tulo maalle on vielä vähän vaiheessa. Kuulema aikovat laittaa pystyyn langattoman laajakaistan kotopuoleen, saa nähdä milloin se ihmeen aika koittaa kun TeliaSonera sen saa aikaiseksi.

Olen viestinyt tänään koko päivän oman kiimapupuni kanssa, puhelimet ovat käyneet kuumana ja porukoita on kovasti alkanut kaivamaan, kenen kanssa viestin... Varsinaisesti sitä nelikirjaimista H:lla alkavaa sanaa ei ole sanottu meidän perheessä ääneen, mutta varmaan ei ole kovinkaan epäselvää, missä mennään. En ole enää aikoihin nähnyt vaivaa siivotakseni homoisia artikkeleita piiloon porukoiden tullessa kylään... Tom of Finland kirjat hyllyssä, sateenkaarilippumagneetti jääkaapissa, isälle ainakaan ei ole enää ollut epäselvää asioiden todellinen laita moneen vuoteen, eikä se äippäkään kovin tyhmä ole...

Jos vielä kysyvät kuka viestii, kerron kuka :-)