Oscarin omia?

Näytetään bloggaukset huhtikuulta 2020.

Lankalauantai

[Pääsiäisen mielenkiintoisin päivä on tietenkin Sabbatum Sanctum eli Samedi saint. Se on perintöä keskiajalta ja siihen liittyy meillä suomessakin erilaisia riittejä ja myyttejä.

Yleisen kristillisen perinteen mukaisesti Jeesus oli kuollut ja kuopattu edellisenä iltana ja siis kuolleena hautaluolassaan.

Tallöin pahat henget ja erilaiset noidat trullit jne. saattoiva ilman jumalan kaitselmusta mellastaa maan päällä. Siksi meillä vieläkin poltetaan etenkin Pohjanmaalla pääsiäiskokkoja. Niiden toivotaan pelottavan pahat henget ym. vihulaiset pois.

Suomesta löytyy mm. sanonta:

”lankalauvvantaina saa tehäm mitä tahtoo vaikka miehijä tappaa kun silloin eij ooj jumalaa maassa eikä taivaassa”

Tietenkin tottelevaiset suomalaiset olemme noudattaneet tätäkin tekemisen muotoa!

Pääsiäiskokko Pohjanmaalla
Pääsiäiskokko Pohjanmaalla

Kirjoittaessani soi Eilen kopioimani Bachin johannsepassio Kallion kirkossa pidetystä hienosta esityksestä!

Kommentoi kirjoitusta

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on tavallisesti ihan normaalin pituinen päivä. Se tekee poikkeavaksi vain kristillinen myytistö. Kristillisen perinteen mukaisesi pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin. Kiirastorstaista alkaa suuri tapahtumien ketju ja se on kristillisen kirkon yksi kahdesta suuresta juhlasta.

Pitkästä aikaa useille meistä nykyisistä päivä tuntuu erityisen pitkältä, sillä kontaktit muihin ja liikkuminen yleensä on vähentyneet. Siis, nyt me nautimme pitkästyttävästä päivätä onneksi.

Pitkäperjaintain kulkue Ulmissa Saksanmaalla
Pitkäperjaintain kulkue Ulmissa Saksanmaalla

Kirjoittaessani soi Taas soi Bachin Matteuspassio, onneksi on valtava määrä erilasia versioita.

Kommentoi kirjoitusta

Kiirastorstai

Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viimeiselle yhteiselle aterialle. Tällöin Jeesus asetti ehtollisen muistokseen. Paikalla on 12 opetuslasta.

Monitaituri Leaonard da Vinci maalasi tapahtumasta frescon Santa Maria delle Grazien kirkkoon Milanossa vuonna 1498.

Ajan saatossa kuva oli haalistunut ja mennyt huonoon kuntoon, mutta vuosituhannen loppupuolella se restauroitiin ja loistaa jälleen mestarin väreissä.


Suuri viikko

Pienemmässä kansakirkossamme on pääsiäinen keskeisin kirkkojuhla. Sitä vietetään ja kunnioitetaan monin riitein ja pyhityksin. Pääsiäisen viettoon liittyy oleellisesti ristisaatto, jossa kierretään kirkkoa. Koko pääsiäiskauden aikana tervehditään ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”.

Pääsiäisen ja helluntain välisenä aika ei kumarreta maahan saakka, tämä suurta kunnioitusta osoittava tapaa tulee itäiselle ristikunnalle Bysantista, jonne se puolestaan on tullut antiikin Persiasta. Siellähän kuninkaiden kuninkaalle osoitettiin kunniaa kumartamalla maahan asti.

Mutta tässä ja nyt ovat pääsiäisen riitit suurelta osaltaan kielletty. Mutta eikö tervehdys Kristus nousi kuolleista voisi kuulua kansamme nousee syvältä ja siihen vastata totisesti nousee!

Kristuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemus

Kirjoittaessani soi J. S. Bachin Matteuspassio BWV 244 (https://www.youtube.com/watch?v=ZwVW1ttVhuQ)

Kommentoi kirjoitusta