Olen töissä taas pari päivää. Mukava luokka 8-vuotiaita. Eloisia, mutta sillä hyvällä tavalla. Onneksi on kuria pitävä opettaja (vaikka nainen onkin, hekoheko...).
"meillä on sitten semmonen käytäntö, että jos ope on kaksi kertaa sanonu jonku nimen, eikä se kuule tai tottele, tulee 30 minsaa jälkkää heti".
Olin ilmeisesti liian lepsu, kun poika tuli tuon sanomaan. Mukavaa olla luokassa, jossa natsi-mopsikin voi olla lepsu. Mukavasti luokka kyllä oli. Opettaja vain oli niiiiin käsittämättömän väsynyt (huonosti nukuttu yö, herääminen pimeään aamuun :S), ettei jaksanut naputtaa mistään. Pääsi välillä yltymään lauluksi oppilaiden meno (joskin välillä laulu oli ihan oikeaa laulua ja mikäs minä olen oppilaiden joululauluilua kuviksen tunnilla estämään...ilmaiskoon itseään kokonaisvaltaisesti :)
Mutta bloggaukseen...
Katsekontakti. Ja ei, en valita siitä, että oppilaat eivät osaa katsoa silmiin, jos kättelee.
Harva tajuaa, kuinka valtavasti katseessa vaihtuu informaatiota ja vielä sitä monimutkaisinta sosiaalista laatua. Infoa tulee niin valtavasti, että se vie paljon aivojen kapasiteetista.
Koulussa open on hyvä tiedostaa, että jos oppilas ei jotain hommaa osaa ja siitä vaikka kysyy, ei vastauksen prosessointia helpota se, että odottaa oppilasta katsellen. Oppilaan kaikki energia menee opettajan katseen tulkintaan. Tämän näkeekin ihan suoraan, kun oppilaat pohtiessaan katselevat katosta lattiaan ja välttelevät katsetta.
Itse yritän aina välttää tilanteen katsomalla jotakin muuta tai käyttämällä huomioni odotellen johonkin muuhun.
Monet varmaan muistavat omalta kouluajaltaan opettajan odottavan tuijotuksen poltteen?
Pienten oppilaiden kanssa törmäsin taas täyteen käsittämättömyyteen henkilökohtaisesta tilasta. Oppilas saattaa tulla ja änkeä kylkeen tai laittaa kätensä opettajan jalalle tai mitä vain. Sitä näin vanhempien oppilaiden kanssa ei tapahdu. Ihan normaalia, mutta vähän outoa.
Ja joo, mun päälle yskittiin huolella. On valmiiksi kipeä olo (ehkä valtava univelka vain).
Kyllä kai opettamisesta voisi nauttia, jos oma luokka ja saisi kaikki käytänteet toimimaan. Tällä tarkoitan sitä, että oppilaat hoitaisivat itsensä ja omat asiansa, luokka olisi tarkkaan järjestetty ja kaikki olisi omilla paikoillaan, oppilaat jaettu ryhmiksi, joista kullakin oma vastuualueensa jne. Tuokin luokka, jossa olen, on kaaosta. Roskaa ja turhaa tavaraa pitkin poikin. Ärsyttävää.
Nyt vähän ruokaa ja sitten koomaunet...aivot huutavat kuolemaa...
___
edit: koomaherääminen...niska ja kurkku kipeät, eka vaan huonosta asennosta, mutta toka...en haluu tulla nyy kipeeksi!
harkitsen semivakavasti, että ilmoon, etten pääse huomenna, mutta toisaalta...ymmärrän miksi opet menee kipeenä töihin...on vaa helpompaa. ope ei oo missää tiskil, mihin voi ottaa jonku suht helposti siihen sijaiseksi. ja sijaisen sijainen...jei.
ehkä pakko jättää aerobic ja kuntopiirikin väliin :/ tulee morkkiskin vielä...vittua sentää ny
ja huomenna koulussa JOULULAULUJA musatunnil....aaaaargh ne soi päässä jo valmiina :S
