Vähänkö ollaan polleita!

Krhm:

Graduohjaaja vinkkasi minut ja parini toimistoonsa ennen varsinaista istuntoa. Paikalla oli laitoksen tutkijoita ja toinen professori.

"Niin että haluaisitteko tulla mukaan tutkimukseen? Jatko-opiskeljoina teidät tähän hakemukseen laitettaisiin, kun olette tältä alalta tutkineet johtamista ja teettee vielä sellaisesta näkökulmasta, joka on vieras vielä Suomessa. Niin että kiinnostaisiko lähteä mukaan?"

"Ööh, tota, mitä? Ai ei siis vaadi mitään sitoutumista, ok. Ja siis jatko-opintoja vai, no miksei. Aha, vasta tutkimusapurahahakemus, ok. Meiät siihen vai, jaaha...no laittakaa vaan."

Joten nyt olemme sitten hakemuksessa tutkijoina (oo ees maisteri vielä!) ja meidän gradusta lainattiin syntetisoimaamme tekstiä koulun johtamisesta. Tosi hieno olo.

Saimme postia yhdeltä tutkijoista. Ilmeisesti ohjaajamme on kehunut meitä muillekin, ei vain meille. On kuulemma edellytyksiä ja hyvä aihe vähän pidemmällekin. Olemme toki molemmat kiinnostuneita tutkimuksen tekemisesta ja usein puhuneet, että voisimme yhdessä tehdä tutkimuksen, mutta suunnitella sen niin, että molemmat saisivat siitä erotettua väikkärin sitten. Kiinnostusta on, vaikka tutkijan arki perseestä onkin. Voisi sitten vaikka luennoidakin koulujen johtamisesta, tai ainakin siitä vähästä kapeasta osasta, johon on tarkemmin perhetynyt (mai ääs ollaan, mutta teoriassa :D)

Vähänks me ollaan K:n kanssa polleita! :D