Olen ahkerasti katsellut asuntoja Turun alueelta. Raisiossa oli mukavia ja Turkua halvempia vaihtoehtoja.
Sitten ajattelin tutkailla omakotitaloja.
Alle 200.000 saa hienoja vanhoja rintamamiestaloja, joilla on suuret puutarhat ja paljon potentiaalia.
Sellaisen haluan joskus. Läheltä rantaa. Joskus sitten. Ennen kuin isä on liian vanha remontoimaan.
Lapset.
Olen tässä hieman jotenkin aloittanut sellaista pientä pohdintaa siitä, että ehkä sittenkin mahdollisesti vähän saattaisin haluta lapsia. Onko nihkeää herätä aamulla 80-vuotiaana ja todeta, että ehkä ne hemmetin heterot olivat oikeassa ja jälkikasvu on sittenkin elämän "tarkoitus".
Adoptiosta olisi kyse, en omilla geeneilläni halua ketään rangaista ;). Ehkä, joskus.
Miksiköhän sitä homokin unelmoi perheestä? Onko se todella niin syvälle aivoihimme kirjoitettu, että kaipaamme sitä, perhettä, lapsia, huollettavia, kasvatettavia, lapsia, jotka sitten joskus ehkä huolehtivat meistä ja lisääntyvät itse ja tuovat vanhemmilleen paljon murhetta ja iloa. Ehkä, en tiedä.
Tulevaisuus näyttää.
1 kommentti
sleepygay
2.8.2010 16:46
Kai se lapsista ja omasta perheestä haaveileminen on ihan yhtä normaalia niin homoilla kuin heteroillakin. Sitä paitsi, joidenkin mielestä joskus ammoisina aikoina homot olivat naisten apuna lasten hoidossa muiden miesten metsästäessä yms.