Voi ny herran jestas sentää. En lähtenyt eilen baariin. Obviously olin väsy ja lompakosta löytyy enää vuori, joten ei.
Mutta kauhee morkkis :D
Sain kutsunkin lähteä ulos, mutta ei. Siis hyvä etten lähtenyt, kun tänään täytyy mennä kotipuoleen juhlistamaan isäni '70- ja '80-luvun virheitä, mutta silti...oisin halunnu iha vähä kuitenki!
___
Huoh...nooh, kiusasin uutta Afrikasta Suomeen eksynyttä tuttavaani. Hän nauttii suomen kielen opiskelusta ihan helvetisti: "How the hell you people ever can learn finnish?!".
Jep, helppoohan tää o, mitä sä vineet? ;P
Nyt sitten juon kupin kahvia. En ole varmaan ainoa, joka juo kahvia, jotta vatsa toimisi vähän paremmin. Säälittävä syy tuhota vatsalaukkunsa :)
Stellalle pieni bonus väikkärikannustuksesta.
Rokkihomolle toteen, että oon samaa mieltä verotuksesta, vaikka jossain vaiheessa uraani mun varmaan tarvii olla eri mieltäki, noi työn puolesta.
Koskas martin sattuu samaan pöytään baarissa? Tai no, koska mä satun baariin :D
Perjantaista vielä, ja kiitos seurasta kaikille, sen verra, että mä olin vähä pihalla. Pöllähdin outoon semmoseen hesan taiteelliseen homoscenen kermakerrokseen (oikea luonnehdinta?) ja olin vähä out of it. Olin seurassa, jonka tunsivat kaikki ja joka tunsi kaikki. Sitten hieman tietoisena siinä killun, kun kaikki katsovat pitkään, että kukas tuo blondi homopoika tuossa on pyörimässä :D.
Moments of self-awareness.
Mutta ihan hauskaa katsoa. Baarielämä ja mama varsinkin ovat sellaista suurta teatteria. Jotenkin hieman jopa surrealistista, mutta toisaalta surullista, sillä näyttelijät ovat oikeita ihmisiä näyttelemässä omaa elämäänsä. Näy ja tule nähdyksi. Vähän outoa. En tiedä, pystynkö käymään paikoissa, jotka kutkuttavat sosiologia sisälläni. Unohtuu kokonaan se partyhardy, jos oon liian selvänä siellä. Silmä vaeltelee ihan väärissä asioissa :9
Loppukaneettina syvällinen ajatus:
Ja herranisähemmetti sentään, miksi joka baarissa kuohuvana on Freixenetin kissankusta, pthyi. Köyhä olen ja kohteliaisuudesta join, muttei se hyvää oo...
2 kommenttia
stellagrrrl
8.11.2009 11:12
kiitti bonuksesta. olenkohan plussan puolella vielä... :D
scenehomokerman juhlintatouhu on tietysti sisäsiittoista, kuten kaveriporukoiden yleensä. surrealististakin, kyllä. tosin maman teatteri ei juurikaan eroa mistään muusta elämänteatterista. ihan yhtälailla se kulttuurikahvilan väki nyrvistelee kulmissaan ja varoo sanomasta mitään liian banaalia, ettei illuusio särkyisi. point being, ulkopuolisena ei välttämättä ole tarkkailuasemassaan yhtään tarkkanäköisempi kuin sisällä pelissä... elämä on show ja välillä oma roolitus vaatii heilumista keskiössä, toisinaan taas lavan sivussa.
freixenet on kammottavaa ja vaadin asiaan parannusta.
martin
8.11.2009 20:15
Mihin samaan pöytään minä satun?