Kunhan kaivelen koneeni kuva-arkistoja (jotka ovat vaatimattomat). And yes, the poem is mine, mine alone (copyright! ;). En niin tyytyväinen käsialaan, saati siihen, että rivit menevät miten sattuvat. MUTTA life goes on, a victory over my neurotic features...
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!